Tetjana Mykolajivna Holembijevska (; 7. marraskuuta 1936 Kiova – 8. helmikuuta 2018 Kiova) oli ukrainalainen taidemaalari ja taideopettaja. Hän toimi Ukrainan kansalliseen kuvataiteen ja arkkitehtuurin akatemian maalaustaiteen professorina ja oli Ukrainan kansallisen taideakatemian täysjäsen eli akateemikko ja Ukrainan taiteilijaliiton jäsen. Hän kuuluu ukrainalaisen impressionismin perustajiin. Useista taiteilijan teoksista on tullut ukrainalaisen modernin taiteen klassikoita. Hänen tuotantonsa käsittää laatukuvia, asetelmia, muotokuvia ja maisemia Ukrainasta ja muualta maailmasta. alt=Digitaalinen piirros Tetjana Holembijevskan kasvoista|pienoiskuva|236x236px|Tetjana Holembijevska

Tausta Tetjana Holembijevska syntyi Kiovassa taiteilijoiden Mykola Ivanovytš Mološtanovin ja Anhelina Volodymyrivna Holembijevskan perheeseen. Molemmat vanhemmat olivat opiskelleet Harkovan taideinstituutissa ja ihailivat impressionisteja. Kasvuympäristö, joka koostui vanhempien taiteilijaystävistä, herätti hänessä jo varhain kiinnostuksen taiteeseen.

Sodan sytyttyä vuonna 1941 ja isän jouduttua rintamalle Holembijevska pakeni äitinsä ja isoäitinsä kanssa Harkovaan, Saranskiin ja Kubaniin. Kun perhe lopulta neljän ankaran sotavuoden ja isän haavoittumisen jälkeen oli taas yhdessä Kiovassa, Mykola Mološtanov tajusi tyttärensä kyvyt ja alkoi opettaa tälle piirtämistä ja maalausta.

Tetjana Holembijevska oli naimisissa kuvanveistäjä Valentyn Ivanovytš Znoban (1929-2006) kanssa. Myös heidän poikansa Mykola Znoba (s. 1974) on tunnettu kuvanveistäjä.

Koulutus ja ura taideopettajana Isä Mykola Mološtanov pani tyttärensä tavalliseen kouluun, mutta toimi samalla hänen ensimmäisenä taideopettajanaan Sen jälkeen Holembijevska opiskeli Kiovan valtion taideinstituutissa ja valmistui sieltä vuonna 1962. Vuoteen 1965 asti hän opiskeli taideakatemian luovissa työpajoissa Kiovassa.Jiji palitra – sontse (Hänen palettinsa on aurinko) s. 108

1968 hän aloitti opettamisen Kiovan valtion taideinstituutissa (nykyisin Ukrainan kansallinen kuvataiteiden ja arkkitehtuurin akatemia) ja sai vuonna 1984 professorin arvonimen. Vuosina 1989–1991 hän johti taideakatemian luovien työpajojen osaston maalaustyöpajaa. Vuodesta 1998 lähtien hän toimi taideakatemian jatko-opintojen maalausharjoittelijoiden johtaja.

Useista hänen oppilaistaan tuli tunnettuja taiteilijoita. Hänet muistetaan pedagogina tunnuslauseestaan ”Oppilas ei ole täytettävä astia, vaan sytytettävä soihtu.” (alk. Plutarkhoksen periaate)

Taiteellinen työ ja tyyli Tetjana Holembijevska edusti ukrainalaisen taiteen koulukuntaa, jossa akateemisen taidekoulutuksen ihanteet liittyvät kansantaiteesta saatuihin vaikutteisiin ja impressionismin ilmaisuvoimaiseen valo- ja värimaailmaan.Jiji palitra – sontse (Hänen palettinsa on aurinko) s. 109 Hän yhdistää realismin impressionismin estetiikkaan. Hän kuvasi todellisuutta, mutta pyrki värien ja valon avulla välittämään harmoniaa, iloa ja optimistista elämänasennetta.Jiji palitra – sontse (Hänen palettinsa on aurinko) s. 107-108 Hän halusi auttaa katsojaa katsomaan maalauksen taakse ja nousemaan arjen yläpuolelle.

Holembijevska sai jo opiskeluaikanaan tunnustusta oppilastyöstään, Karpaateilla maalaamastaan teoksesta Ystävättäret (1959), joka tunnetaan myös nimellä Keskustelu. Hänen kansanelämää kuvaavat työnsä Ukrainan kumaanit(kumaanit on turkkilaisperäinen paimentolaiskansa), Sadonkorjuu (1967) ja Sadonkorjuujuhla (1983) tulivat tunnetuiksi jäljennöksinä koulukirjoissa. Itse hän piti tärkeimpänä työnään vakavahenkistä maalausta Kuolemattomuus (1973), joka tunnetaan myös nimellä Vakavuus Paljon huomiota saanut maalaus kuvaa paikallisia asukkaita muistelemassa vainajia kaatuneiden muistomerkillä Dnepr-joen töyräällä lähellä kylää, jossa taiteilija vietti kouluaikana lomia.

1970-luvun puoleenväliin mennessä Holembijevska kehitti oman yksilöllisen tyylinsä. Hienovaraista kolorismia, selkeää sommittelua ja luonnon ja inhimillisten tunteiden sopusointua pidetään ominaisena hänen töilleen. Hän käytti joissakin maalauksissaan pastellivärejä. Markarova NAOMA s. 248, 249-240 Taiteilijan maalaustyylissä näkyvä piirre on yhdistää paksut ja kevyet siveltimenvedot niin että paikoittain valkoinen kangas näkyy läpi – siellä täällä näkyvissä on pohjustettua kangasta. Joissakin teoksissa on mahdollista nähdä sekatekniikkaa: öljymaalaukseen on lisätty huopakynällä tehty ääriviiva.

Hän on tunnettu myös maisemasarjoistaan, joita hän maalasi Ukrainassa ja Euroopan maissa yhdessä puolisonsa kanssa tekemillään työmatkoilla.

Hänen maalaamiensa lukuisten muotokuvien joukossa erityistä arvostusta on saanut maalaus Svitlana (1967) , joka kuvaa lasta kukkivien iiristen keskellä.

Neuvostoliiton hajoamista seuranneen talouslaman aikana Holembijevskalle ja hänen miehelleen tarjottiin apua ja työtä Skotlannissa ja Englannissa. Taiteilija maalasi monia teoksia näiden vaikutelmien innoittamana Hän maalasi uransa aikana mielellään myös kukka- ja puutarha-asetelmia

Huolimatta pian miehensä kuoleman jälkeen saamastaan aivohalvauksesta hän jatkoi maalaamista aktiivisesti kotonaan elämänsä loppuun asti.

Tetjana Holembijevska oli yhdessä puolisonsa kanssa merkittävä vaikuttaja Ukrainan taide-elämässä. He osallistuivat aktiivisesti Ukrainan kansallisen taideakatemian perustamiseen ja perustivat kulttuuri- ja taidekeskuksen Kiovan historialliseen Pyhän Andreaksen rinteeseen (Andrijivskyi uzviz) esikuvana Pariisin Montmartre. Heidän toimintaansa kuului myös kulttuurivaihto: ukrainalaisen taiteen väsymätön popularisointi ulkomailla. ja ulkomaisten taiteilijoiden teosten näyttelyiden järjestäminen Ukrainassa. 1990-luvulla Britanniassa asuessaan he pitivät yhdessä mestarikursseja Edinburghin taideakatemiassa.

Teoksia Keskustelu (Ystävättäret) (1959), Ukrainan kumaanit (1960), Korkea palkinto (1962), Sadonkorjuu (1967), Ruusuja ikkunalla (1968), Kuolemattomuus (1973); triptyykit - Italia, Lila (molemmat - 1990), Perintö (1994); maisemasarjat - Bulgaria (1964–69), Karpaatit, Italiassa (molemmat - 1968), Venetsia (1976), Skotlanti (1995), Norja (1996), Ranska (2004–2005), Kreikka (2006); asetelma- ja maisemasarja Kukat (2002–2006) sekä Iirikset (2008), Pionit (2009), Krysanteemit harmaassa maljakossa, Kalinka (molemmat - 2010), Gladiolukset (2011), sekä sarja maalauksia Minun puutarhani: Kevät puutarhassa, Puutarhani talvella (molemmat - 2010), Talvipuutarha (2011). Maisema. Montenegro (2013) Markarova NAOMA s. 250

Teoksia on eri taidemuseoissa ja yksityisissä kokoelmissa Ukrainan lisäksi Italiassa, Britanniassa, Kreikassa, Ranskassa, Norjassa, Bulgariassa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja muissa maissa.

Lähteet

Aiheesta muualla Tetjana Holembijevskan teoksiaTumblrissa

Luokka:Ukrainalaiset taidemaalarit Luokka:Vuonna 1936 syntyneet Luokka:Vuonna 2018 kuolleet