Hafez al-Assad (; 6. lokakuuta 1930 – 10. kesäkuuta 2000) oli syyrialainen valtiomies, joka toimi Syyrian presidenttinä vuosina 1970–2000. Hän toimi puolustusministerinä vuodet 1966–1970 ennen kuin otti vallan sotilasvallankaappauksella. Virallisesti al-Assad valittiin presidentiksi vuonna 1971 ja hän toimi presidenttinä itsevaltaisesti. Hänen valtansa pohjautui Baath-puolueen vahvaan asemaan Syyrian poliittisessa elämässä.
Varhaiset vuodet Al-Assad syntyi Qardahassa Länsi-Syyriassa. Vuonna 1946 eli 16-vuotiaana hän liittyi Baath-puolueeseen. Hänen perheellään ei ollut varaa lähettää häntä yliopistoon. Al-Assad meni opiskelemaan Syyrian sotilasakatemiaan. Hän sai korkeimman sotilaallisen koulutuksen. Hän näytti kyvykkyytensä, ja hänet lähetettiin koulutukseen Neuvostoarmeijaan ja sieltä palattuaan hän lähti Egyptiin. Al-Assad vastusti Syyrian ja Egyptin liittoa muodostaa Yhdistynyt Arabitasavalta. Kairon tukikohdassa hän työskenteli muiden upseerien kanssa tavoitteena estää maiden yhdistäminen. Hän palasi kuitenkin Syyriaan vuonna 1961. Baath-puolueen vasemmistosiiven ryhmien koalition voimistumistuminen tapahtui Syyriassa 1960-luvun alussa. Al-Assad valittiin Syyrian ilmavoimien komentajaksi vuonna 1964. Syyriaa johti virallisesti sunnimuslimi Amin al-Hafiz, mutta nuorten alawiittien ryhmä Baath-puolueesta, johon al-Assad kuului, vaati muutosta.
Nousu valtaan Baath-puolue suoritti vallankaappauksen ja poisti muut puolueet vallasta vuonna 1966. Al-Assadista tuli puolustusministeri samana vuonna. Baath-puolue toteutti aggressiivista ulkopolitiikkaa ja nopeaa sosiaalista uudistamista. Syyrian sotilaallinen tappio Kuuden päivän sodassa vuonna 1967 aiheutti ongelmia hallituksessa. Al-Assad teki vallankaappauksen puolueessa vuonna 1970. Puolue puhdistettiin, sen entiset johtajat Nuruldin al-Atasi ja Salah Jadid vangittiin ja al-Assadille uskolliset henkilöt säilyttivät asemansa puoluebyrokratiassa.
thumb|left|Assadin perhe 1990-luvun alussa: vasemmalla takarivissä Maher, Bašar, Basil, Majid ja Bušra. Presidentti Hafiz al-Assad (oikealla istumassa), Anisa Makhlouf (vasemmalla istumassa)
Syyrian johtajana Al-Assad otti kovan linjan Israelia vastaan ja Syyrian sotavoimat osallistuivat Jom kippur -sotaan Israelia vastaan vuonna 1973. Al-Assad lähetti sotilaita sisällissotaan Libanonissa vuonna 1976. Hän toteutti monia sosiaalisia uudistuksia ja rakennushankkeita, erityisesti Thauran pato Eufratjoessa. Pato on rakennettu Neuvostoliiton tuella, Syyrian sähköntuotannon turvaamiseksi.
Syyria meni Beirutiin turvaamaan järjestystä vuonna 1987. Al-Assad lievensi politiikkaansa Israelia kohtaan 1990-luvun puolivälissä ja otti osaa Israelin ja palestiinalaisten välisiin rauhanneuvotteluihin. Syyria hyväksyi kansainvälisen liittouman sotavoimien järjestämisen Irakia vastaan Persianlahden sodassa vuonna 1991.
Al-Assad hallitsi maataan kuolemaansa vuoteen 2000 asti. Hän sai sydänkohtauksen keskustellessaan Libanonin presidentin Émile Lahoudin kanssa puhelimessa. Hafiz oli suunnitellut poikansa, Basil al-Assadin olevan seuraajansa, mutta Basil kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1994. Hafiz al-Assad on haudattu yhdessä poikansa kanssa mausoleumiin kotikaupunkiinsa Qardahaan.
Syyrian sisällissodan loppupuolella vuonna 2024 Syyrian kapinalliset tuhosivat Hafiz al-Assadin mausoleumin ja polttivat sarkofagin, jossa hänen ruumiinsa oli.
Perhe
Rifaat al-Assad, veli, muodollisesti turvallisuuspäällikkö, nyk. karkotettuna Ranskassa vallankaappausyrityksen vuoksi vuonna 1984. Jamil al-Assad, veli, parlamentaarikko, sotilaskomentaja Anisa Makhluf, vaimo Bašar al-Assad, poika, isänsä seuraaja Syyrian presidenttinä Majd al-Assad, poika, sähköinsinööri
Lähteet
Luokka:Syyrian presidentit Luokka:Diktaattorit Luokka:Vuonna 1930 syntyneet Luokka:Vuonna 2000 kuolleet