Anne Böömiläinen, myös Anne Luxemburgilainen (saks. Anne von Böhmen); (11. toukokuuta 1366 – 7. kesäkuuta 1394) oli böömiläinen prinsessa, josta tuli Rikhard II:n puolisona Englannin kuningatar.
Suku Anne oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan Kaarle IV:n ja tämän neljännen puolison Elisabet von Pommernin (n. 1345/1347–1393) vanhin tytär. Elisabetin vanhemmat olivat Pommerin herttua Bogislaus V (n. 1318–1374) ja Puolan prinsessa Elisabet (1326–1361), Kasimir III:n ja Aldona Liettualaisen tytär.
Hänellä oli viisi täyssisarusta, joista vanhin veli Sigismund Luxemburgilainen (1368–1437) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, Böömin ja Unkarin kuningas ja isänsä Kaarlen seuraaja; nuorempi veli Johannes (1370–1396) oli Määrin rajakreivi ja Görlitzin herttua ja avioitui Albrekt Mecklenburgilaisen tyttären prinsessa Rikardis Katariinan kanssa ja nuorin sisar Margarete von Böhmen (1373–1410) avioitui Nürnbergin linnakreivi Johannes III:n kanssa. Hänellä oli myös viisi sisaruspuolta, joista vanhimmasta veljestä Wenzel IV Luxemburgilaisesta tuli Saksan ja Böömin kuningas. vasen|pienoiskuva|Rikhard II ja kuningatar Anna Böömiläinen, Liber Regalis 1300-luku
Avioliitto Anne kihlattiin 13-vuotiaana Englannin kuninkaalle Rikhard II:lle, mutta äitinsä Elisabet Pommerilaisen vaatimuksesta hän pysyi kotona vielä kaksi vuotta. Pari vihittiin Westminster Abbeyssä tammikuussa 1382, ja Anne kruunattiin kaksi viikkoa myöhemmin. Nuoresta pariskunnasta tuli läheisiä ja he rakastivat toisiaan 12 vuotta kestäneen lapsettoman liittonsa ajan.
Perintö Anne kuoli ruttoon 28-vuotiaana vuonna 1394. Rikhard meni puolisonsa kuolemasta niin tolaltaan, että antoi purkaa vaimonsa asuinpalatsin Sheen Manorin.
Rikhard II avioitui toisen kerran, itseään 22 nuoremman, kuusivuotiaan Isabella de Valois'n (1389–1409) kanssa, 31. lokakuuta 1396. Avioliittoa ei koskaan pistetty täytäntöön, Rikhard kuoli neljä vuotta myöhemmin.
Luokka:Englannin kuninkaalliset Luokka:1360-luvulla syntyneet Luokka:Vuonna 1394 kuolleet