Saria (engl. Sariah) on eräs harvoista Mormonin kirjassa nimeltä mainituista naisista. Hän on patriarkka Lehin vaimo ja nefiläisten ja lamanilaisten kantaäiti.
Mormonin kirjan kertomus
Elämäkerta
Mormonin kirja kertoo jerusalemilaisesta perheestä, joka vuoden 600 eaa. tienoilla hylkäsi kotiseutunsa ja matkusti ”suurten vesien poikki luvattuun maahan”.1–2. Nefi. Perheeseen kuuluvat patriarkka Lehi ja tämän vaimo Saria sekä pojat Laman, Lemuel, Sam ja Nefi.1. Nefi, johdanto. Nefi on kirjan ensimmäinen kertojahahmo, joka sanoo syntyneensä ”hyvistä vanhemmista”.1. Nefi 1. Perhe on varakas ja omistaa hopeaa ja kultaa.1. Nefi 3:16. Lehin kehotuksesta perhe jättää tuhoon tuomitun Jerusalemin ja suuntaa erämaahan.1. Nefi 2:5.
Lehi lähettää poikansa takaisin Jerusalemiin hakemaan pronssisia levyjä, joihin on kaiverrettu juutalaisten aikakirja ja Lehin sukuluettelo.1. Nefi 3. Poikien viipyessä Saria alkaa pelätä näiden kuolleen ja syyttää Lehiä perheen ajamisesta surman suuhun. Saria on jo varma siitä, että loputkin seurueesta kuolevat erämaahan, mutta poikiensa palatessa hän riemastuu ja alkaa jälleen uskoa miehensä profeetalliseen kutsumukseen.1. Nefi 3:1–8.
Kun Lehi näkee näyn elämän puusta, Saria on yksi hänen hurskaista perheenjäsenistään, jotka syövät puun valkoisia ja makeita hedelmiä.1. Nefi 8:10–12, 8:14–16. Nefi näkee myöhemmin saman näyn ja tulkitsee puun symboloivan Jumalan rakkautta ja Jeesuksen sovitustyötä.1. Nefi 11:21–23.
Erämaavaelluksen aikana Lehi saa vielä kaksi poikaa, Jaakobin ja Joosefin.1. Nefi 18:7. Sariaa ei erikseen mainita heidän synnyttäjäkseen, mutta Lehillä ei tiettävästi ole muita vaimoja. Lehillä ja Sarialla on myös tyttäriä,2. Nefi 5:6. ja erämaassa he saavat lapsenlapsia.1. Nefi 17:1. Näin Sariasta tulee nefiläisten ja lamanilaisten kantaäiti.
Sukupuu
Lisäksi Sarialla on ainakin kaksi tytärtä.
Historiallisuus
Mormonit ovat perinteisesti pitäneet Sariaa ja muita Mormonin kirjan hahmoja historiallisina henkilöinä. Kirjan kuvaamista tapahtumista ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä, ja sekulaarit tutkijat pitävät sitä 1800-luvun tuotteena.Hutchinson, Anthony A.: The Word of God is Enough: The Book of Mormon as Nineteenth-Century Scripture. Teoksessa
Mormonin kirjan historiallisuuteen uskovien tutkijoiden parissa Saria on tulkittu Serajan feminiiniseksi vastineeksi, joka palautuisi heprean nimeen śryh, ’Jahven prinsessa’. Samantapaista naisen nimeä tiedetään käytetyn muinaisessa Lähi-idässä.
Merkitys
Saria on yksi kuudesta naisesta, jotka mainitaan Mormonin kirjassa nimeltä. Muut ovat Raamatun Eeva, Saara ja Maria sekä ei-raamatulliset Abis ja Isabel. Ensimmäisessä ja toisessa Nefin kirjassa Saria on ainoa nimetty nainen. Hänen luonnettaan ja tekemisiään ei paljoakaan kuvailla, mutta hänestä kerrotaan silti enemmän kuin kenestäkään muusta naishahmosta. Saria on enimmäkseen miehelleen uskollinen, hylkää kotinsa vastalauseitta ja kestää pitkän erämaavaelluksen koettelemukset. Poikiensa kadottua hän menettää hetkellisesti uskonsa ja napisee miestään vastaan. Toistamiseen hän ei nurise, vaikka seurue muuten onkin riitaisa.
Carol Lynn Pearsonin (1996) mukaan Mormonin kirjan naiset ovat hengellisesti riippuvaisia miehistä, mikä erottaa kirjan Raamatusta, jossa on monia naisprofeettoja. Tämä pätee Pearsonin mukaan myös Sariaan: sekä Lehi että Nefi näkevät näyssä elämän puun mutta Saria ei, eikä tällä ole ”omakohtaista yhteyttä taivaisiin”. Camille S. Williams ja Donna Lee Bowen (1992) kirjoittavat Sarian olleen velvoitettu seuraamaan miestään: ”Ei ole todisteita siitä, että hän olisi ollut mitään muuta kuin avulias [Jerusalemista] lähdön aikana, mutta ei ole myöskään todisteita siitä, että hänellä olisi ollut [uskonnollisia] näkyjä.” Kevin ja Shauna Christensen (1998) huomauttavat kuitenkin, ettei Lehi paheksu tai vähättele Sarian epätoivoa vaan ”lohduttaa” tätä. Wendy L. Bone (2001) katsoo Sarian ”uskon ja luottamuksen” tehneen mahdolliseksi sen, että Lehi jätti kotimaansa ja rikkautensa taakseen.
Encyclopedia of Mormonism (1992) tulkitsee Sarian ”oikeamielisen äidin” arkkityypiksi samaan tapaan kuin Abis on hurskaan palvelijan ja Isabel seksuaalisesti epäpuhtaan ulkopuolisen arkkityyppi. Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon presidentti Howard W. Hunter kirjoitti ”äiti Sarian ja yksinkertaisen palvelusneito Abisin – – tehneen töitä, joille ihmisten silmät eivät antaneet tunnustusta mutta jotka Jumalan silmät näkivät”. Christensenien (1998) mukaan Saria oli inhimillisistä heikkouksistaan huolimatta oikeamielinen ja siten esikuvallinen.
Saria on suosittu aihe Mormonin kirjan innoittamassa taiteessa. Hänet on kuvattu monissa maalauksissa, ja Louisa L. Green Richards kirjoitti hänestä runon ”The Mother of Nephi”, joka julkaistiin 1904.
Lähteet
Viitteet kirjallisuuteet
Viitteet Mormonin kirjaan
Luokka:Mormonin kirjan hahmot Luokka:Mormonismi ja naiset