Kah’ovkan padon tuhoutuminen tapahtui 6. kesäkuuta 2023 aamuyöllä Ukrainan Hersonin alueella sijaitsevassa Kah’ovkan vesivoimalaitoksessa. Pato, joka sijaitsi Dnepr-joella, romahti aiheuttaen laajoja tulvia ja ekologista haittaa. Venäjän asevoimat oli ottanut padon hallintaansa helmikuussa 2022 Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen alkuaikoina ja hallitsi patoa sen tuhoutumishetkellä. Monet asiantuntijat ovat todenneet, että Venäjän joukot räjäyttivät todennäköisesti osan padosta estääkseen ukrainalaisten vastahyökkäyksen.
Pato oli noin 30 metriä korkea ja 3,2 kilometriä pitkä; padon murtunut osa oli noin 85 metriä pitkä. Kaksi päivää padon tuhoutumisen jälkeen Hersonin alueen tulvataso oli paikallisten viranomaisten mukaan keskimäärin 5,61 metriä.
Lähiseudun asukkaat kuulivat räjähdyksen ääniä padon vesivoimalaitoksesta, Romanian ja Ukrainan puolella seismiset mittarit havaitsivat räjähdykseen viittaavaa värähtelyä ensin kello 2:35 ja sitten kello 2:54 Ukrainan aikaa, ja hieman ennen padon romahdusta satelliittikuvissa näkyy räjähdyksen aiheuttama infrapunajälki.
Venäjän hallinnassa olevan Kah’ovkan tekojärven vedenpinta oli noussut kuukausien ajan ja oli padon murtuessa korkeimmillaan 30 vuoteen. Tuhansia alajuoksun asukkaita evakuoitiin, ja tulvat peittivät alleen useita kyliä Ukrainan että Venäjän hallitsemilla alueilla. Kesäkuun 21. päivään mennessä 58 ihmisen kerrottiin kuolleen ja 31 olevan kateissa. Venäjän viranomaisten mukaan hukkuneita oli virallisesti yhteensä 59, mutta paikalliset terveydenhuollon työntekijät sekä eräs vapaaehtoinen haudankaivaja Oleškyn kaupungista kertoivat Associated Pressille, että pelkästään Oleškyssa kuolonuhrien määrä oli jo satoja, ja uhreille oli kaivettu matalia joukkohautoja.
Tietolähteiden mukaan Oleškyn kuolemien ilmoittamista vaikeutti se, että poliisi sekaantui tilanteeseen 12. kesäkuuta: poliisi siirsi ruumiita, kiristi eloonjääneitä perheitä ja painosti terveydenhuollon työntekijöitä kirjoittamaan kuolinsyyt väärin. Kuolintodistuksia ei Venäjän miehittämillä alueilla saanut laatia ukrainan kielellä, eikä tapauksia voitu ilmoittaa Ukrainan viranomaisille. Tulva tappoi monia eläimiä ja vahingoitti viljelysmaata, koteja, yrityksiä ja infrastruktuuria. pienoiskuva|324x324px|Ukrainan takaisinvaltaamat alueet (keltainen) ja Venäjän miehittämät alueet (punainen). 6. kesäkuuta 2023 Dnepr-joki oli rintamalinja.
Taustaa Kah’ovkan pato nosti Dnepr-joen pintaa 16 metrillä ja muodosti Kah’ovkan tekojärven. Se oli pinta-alaltaan Ukrainan toiseksi suurin tekojärvi (2 155 km2) ja vesitilavuudeltaan suurin (18,19 km3).
Eräs toinen Dneprin pato tuhoutui kahdesti toisen maailmansodan aikana Ukrainassa. Elokuussa 1941 Neuvostoliiton NKVD räjäytti padon estääkseen natsi-Saksan etenemisen, jolloin 3 000–100 000 siviiliä ja neuvostosotilasta sai surmansa. Vuonna 1943 pato räjäytettiin uudelleen, tällä kertaa perääntyvien saksalaisjoukkojen toimesta.
Kah’ovkan pato rakennettiin vuonna 1956, ja Venäjän joukot valtasivat sen helmikuussa 2022 Venäjän hyökkättyä Ukrainaan. Samana vuonna Venäjä iski laajalti Ukrainan infrastruktuuriin, mikä tuhosi useita muita patoja ja jätti ukrainalaiset ilman vettä. Esimerkkejä ovat raketti-isku Kiovan patoon 26. helmikuuta, Oskil-joen padon tuhoaminen heinäkuussa sekä ohjusisku Kryvyi Rihin patoon syyskuussa 2022.
Ukrainan sotilastiedustelun mukaan venäläisjoukot miinoittivat Kah’ovkan padon pian sen valtauksen jälkeen, ja huhtikuussa 2022 padolle siirrettiin ”räjähteillä varustettuja kuorma-autoja”. Lokakuussa 2022 Moldovan ulkoministeri Nicu Popescu kertoi, että Ukraina oli ampunut alas venäläisiä ohjuksia, joiden oli tarkoitus iskeä toiseen patoon Dnestrissä. Tuolloin presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti Venäjän suunnitelmasta tuhota Kah’ovkan pato ja syyttää siitä Ukrainaa sekä vaati kansainvälisen tarkkailuryhmän lähettämistä padolle mahdollisen katastrofin estämiseksi.
Institute for the Study of War (ISW) raportoi 19. lokakuuta 2022, että Venäjä näytti valmisteleman lavastettua hyökkäystä Kah’ovkan patoa vastaan. Venäjän armeija väitti saaneensa tietoja siitä, että Ukraina aikoi iskeä patoon ja aiheuttaa tulvan vetäytymisensä suojaksi.
Vuoden 2022 lopulla Ukraina valtasi takaisin Dneprin länsirannan Hersonin vastahyökkäyksen yhteydessä. Ukraina syytti Venäjää suunnitelmista räjäyttää Kah’ovkan pato kostoksi. Vastahyökkäyksen aikana ukrainalainen kenraalimajuri Andrij Kovaltšuk harkitsi Dnepr-joen tulvittamista padon alapuolella, ja Himars-ohjuksilla suoritettiin koeiskuja padon rakenteisiin. Yksi isku osui tulvaluukkuun, jotta voitiin selvittää, voisiko raketti avata sen. Iskut arvioitiin onnistuneiksi ja niitä pidettiin ”viimeisenä keinona” Venäjän hyökkäyksen pysäyttämiseksi. pienoiskuva|Vesivoimalaitoksen turbiinihallin lähellä oleva padon osa, jossa havaittiin vaurioita muutama päivä ennen padon tuhoutumista, kuvattuna vuonna 2013. Kun venäläiset joukot vetäytyivät Hersonista marraskuussa 2022, ne tuhosivat patoa osittain. Vetäytymisen jälkeen Venäjä avasi sulkuluukkuja, mikä laski tekojärven vedenpintaa. Zaporižžjan alueellinen sotilashallinto arvioi Venäjän pyrkineen tulvittamaan padon eteläpuoliset alueet estääkseen Ukrainan joukkojen joenylityksen. Myös Ukrainan vesivoimayhtiö Ukrhydroenergo ilmoitti, että venäläiset miehittäjät avasivat sulkuluukkuja pelätessään Ukrainan etenemistä. Keväällä 2023 satoi poikkeuksellisen paljon, ja huhtikuussa sadetta mitattiin 3,5-kertaisesti normaalitasoon verrattuna.
Helmikuun puolivälistä toukokuun 2023 loppuun saakka vaurioitunutta patoa ei säädetty vastaamaan lisääntynyttä veden virtausta, joko tahallisesti tai huolimattomuuden seurauksena. Tämä johti siihen, että vesi virtasi padon harjan yli ja tulvi padon yläpuoliselle alueelle. Tekojärven vedenkorkeus nousi ennätyksellisen korkeaksi. Toimittaja Peter Beaumontin mukaan on mahdollista, että Venäjä antoi vedenpinnan tarkoituksella nousta, jotta padon murtuminen olisi aiheuttanut tuhoisamman vaikutuksen.
Pieni osa patoa ja voimalaitosta erottavasta muurista romahti 23. huhtikuuta eli 44 päivää ennen koko padon tuhoutumista.
Toukokuun 28. päivänä otetussa ilmakuvassa padon päälle pysäköity auto näytti olevan lastattu suurilla tynnyreillä ja miinoilla. Ukrainan erikoisjoukkojen viestintäupseerin mukaan auton tarkoituksena oli sekä estää mahdollinen Ukrainan hyökkäys padolle että vahvistaa räjähdystä, jonka venäläiset suunnittelivat toteutettavaksi konehuoneessa, joka sijaitsee padon toisella puolella olevassa rakennuksessa. Droonikuvamateriaali viittaa siihen, että vauriot alkoivat juuri konehuoneen läheisyydestä.
Venäjän hallitus antoi 30. toukokuuta 2023 määräyksen, jonka mukaan miehitetyssä Ukrainassa ei saa 1. tammikuuta 2028 asti suorittaa teknisiä tutkimuksia vaarallisten tuotantolaitosten tai vesirakenteiden onnettomuuksista, jos ne ovat seurausta sotilasoperaatioista, sabotaasista tai terroriteoista. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin talousneuvonantaja Oleg Ustenko kutsui lakia ”savuavaksi aseeksi”.
BBC Newsin satelliittikuvien mukaan pieni osa padon yli kulkevasta tiestä sekä osa sitä tukevista tukipilareista romahti 2. kesäkuuta.
Institute for the Study of War raportoi 6. kesäkuuta, padon tuhoutumispäivänä, että ”venäläiset lähteet ovat olleet erittäin huolestuneita siitä mahdollisuudesta, että Ukraina valmistautuu ylittämään joen ja toteuttamaan vastahyökkäyksen Hersonin alueen itärannalle”.
Tuhoutuminen pienoiskuva|328x328px|Ennen tuhoa ja sen jälkeen 6. kesäkuuta 2023 kello 2.18–2.20 paikallista aikaa sekä ukrainalaiset ja venäläiset lähteet raportoivat voimakkaista räjähdyksen kaltaisista äänistä, joiden kerrottiin kuuluneen Kah’ovkan vesivoimalan padolta. Nova Kah’ovkan asukkaat keskustelivat tapahtumasta 5000 jäsenen Telegram-kanavalla. Eräs asukas kuvaili nähneensä ”oransseja liekkejä” ja kertoi, että vesi oli ”hyvin meluisaa... erittäin kovaa” klo 2.45. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, että klo 2.50 tapahtui ”räjähdys”. The Economist -lehden mukaan räjähdykset olivat niin voimakkaita, että ne tärisyttivät ikkunoita jopa 80 kilometrin päässä padosta.
Romanian ja Ukrainan alueelliset seismometrit, jotka sijaitsevat noin 600 ja 500 kilometrin päässä padosta, havaitsivat signaaleja, jotka Norjan seismologisen verkoston (NORSAR) tutkijat tulkitsivat heikoksi seismiseksi tapahtumaksi padon alueelta kello 2.35 aamulla sekä voimakkaammaksi, mahdollisesti magnitudiltaan 1–2 suuruiseksi signaaliksi, joka vastaa räjähdystä ja tapahtui kello 2.54.
NORSARin osastonjohtaja Ben Dando totesi, että klo 2:54 havaittua signaalia vastaavat piirteet sopivat hyvin räjähdykseen, mutta hänen mukaansa sen voimakkuuteen liittyi ”liikaa epävarmuutta”, mikä tarkoittaa, että myös tapahtuman teho jäi epäselväksi. Virallisesti kerätyt tiedot eivät olleet riittävän tarkkoja sen selvittämiseksi, oliko räjähdyksiä yksi vai kaksi, tai edes sitä, oliko kello 2.35 aamulla havaittu signaali räjähdyksen aiheuttama. NORSARin toimitusjohtaja Anne Lycke puolestaan totesi, että oli selvää, että kello 2:54 rekisteröity signaali oli ihmisen aiheuttama, mutta edelleen epäselvää, oliko juuri tuo räjähdys syynä padon romahtamiseen.
Yhdysvaltain vakoilusatelliitit havaitsivat padolla infrapunalämpösignaalin, joka vastasi suurta räjähdystä, vähän ennen sen romahtamista.
The New York Timesin 7. kesäkuuta haastattelemien asiantuntijoiden mukaan todennäköisin syy padon tuhoutumiseen oli räjähdys rakennuksen sisältä. He arvioivat, että ulkopuolelta tehty isku, esimerkiksi ohjus- tai tykistöisku, tai rakenteellinen vika olivat huomattavasti epätodennäköisempiä vaihtoehtoja. Asiantuntijoiden mukaan ulkopuolelta tuleva räjähdys olisi tuottanut vain murto-osan vaadittavasta voimasta, ja lisäksi iskujen tarkkuus olisi ollut hyvin heikko.
Ukrainan vesivoimayhtiö Ukrhydroenergon pääjohtaja Ihor Syrota tyrmäsi väitteet pommituksista tai katastrofaalisesta rakenteellisesta viasta ja kutsui niitä venäläiseksi propagandaksi. Syrotan mukaan ”voimalaitos on suunniteltu kestämään ydinisku. Sen tuhoamiseksi ulkopuolelta olisi pitänyt pudottaa vähintään kolme 500 kilon lentopommia täsmälleen samaan kohtaan. Voimalaitos räjäytettiin sisältäpäin.” pienoiskuva|Kah’ovkan padon poikkileikkauskaavio. Tarkastustunneli on merkitty oranssilla värillä. Christopher Binnie, patoihin ja vesivarojen kehittämiseen erikoistunut vesi-insinööri ja Exeterin yliopiston vieraileva professori, totesi, että se, että ”rakennelman molemmilla puolilla oli kaksi murtumaa”, viittaa siihen, että luonnolliset syyt tuhoutumiselle ovat erittäin epätodennäköisiä. ”Jos murtuma olisi johtunut liian korkeasta vedenpinnasta ylävirrassa, murtumia olisi ollut vain yksi.” Hän lisäsi, että on myös erittäin epätodennäköistä, että pato olisi romahtanut Ukrainan tykistötulessa, sillä sen tuhoamiseksi ”olisi pitänyt sijoittaa valtavia räjähteitä aivan perustusten läheisyyteen.”