Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– -hyökkäyksen tapahtumat ajalta vuoden 2023 tammi–maaliskuu.
Tammikuu 2023 Sunnuntai 1. tammikuuta Venäjän lennokkihyökkäykset Ukrainaan iranilaisilla räjähdelennokeilla jatkuivat.
Ukrainan asevoimat tuhosi uudenvuodenyönä Himars-raketinheittimen raketeilla venäläisjoukkojen käyttämän rakennuksen Donetskin alueella, Venäjän miehittämässä Makijivkassa. Rakennusta käytettiin venäläisten sotabloggaajien mukaan sekä venäläissotilaiden kasarmina ja ammusvarastona. Tiedot raketti-iskun aiheuttamien uhrien lukumääristä vaihtelivat suuresti lähteestä toiseen. Venäjän asevoimien virallisen lausunnon mukaan ainakin 89 (ensi-ilmoituksen mukaan 63) sotilasta kuoli. Ukrainalaistulkinnan mukaan iskussa kuoli ehkä jopa 400 venäläissotilasta ja 300 loukkaantui. Lisäksi raketti-iskuilla olisi vaurioitettu tai tuhottu jopa kymmentä venäläisjoukkojen asejärjestelmää.
Maailman terveysjärjestö WHO:n raportoi tammikuun 2023 katsauksessaan, että YK:n apulaispääsihteeri Rosemary DiCarlo totesi Venäjän asevoimien tehneen 745 hyökkäystä terveydenhuollon toimipaikkoja kohtaan vuonna 2022. Tämä oli suurin määrä kaikista maailman sodista vuonna 2022. WHO (YK) on vahvistanut näiden hyökkäysten tapahtuneen. Hyökkäysten seurauksen esimerkiksi puolet kaikista tarveydenhuollon toimitiloista Donetskin, Mykolajivin, Zaporižžjan ja Harkovan alueilla oli vuoden 2023 tammikuussa käyttökelvottomia. Venäjän tuhoamia terveydenhoidon toimipaikkoja on myös muilla alueilla. Lääkintä- ja avustustoiminta on Geneven sopimusten mukaan puolueetonta ja niiden toimipaikkoja tulee suojella. Sotilaalliset iskut siviilisairaaloihin, neuvoloihin ja vastaavaa toimintaa tarjoaviin kohteisiin, sairaankuljetuksiin sekä näiden henkilökuntaa kohtaan ovat sotarikoksia.
Venäläiset valtaavat lisäksi terveydenhuollon laitoksia ainoastaan Venäjän asevoimien käyttöön. Esimerkiksi Hersonin alueen Kah’ovkan tuberkuloosihoitolan pakko-ottona täysin venäläissotilaiden käyttöön, jolloin siviilipotilaiden hoito siellä päättyi.
Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä menetti joulukuussa 2022 yhteensä 17 280 sotilastaan. Tämä vastasi 13,5 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä. Tappiotilastojen perusteella joulukuu 2022 oli Venäjän joukoille toiseksi eniten miestappioita tuottanut sotakuukausi (tammikuun 2023 jälkeen, tilastot tammikuun 2023 loppuun).
Joulukuussa 2022 (suluissa kertymä sodassa aikavälillä 24.2.2022-31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 116 (3 209) panssarivaunua, 207 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 279 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 117 (2 207) tykkiä, 28 (458) raketinheitintä, 3 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 3 (293) lentokonetta, 8 (283) helikopteria, 18 (200) erikoislaiteyksikköä eikä yhtään alusta tai venettä (19). Lisäksi Ukraina olisi pudottanut joulukuussa 2022 yhteensä 192 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 230 (1951) taktista UAV-lennokkia. Kuukaudessa pudotettujen risteilyohjusten määrä oli toistaiseksi sodan korkein ja vastasi 24,1 prosenttia kaikista Ukrainan sodassa pudottamista risteilyohjuksista. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.
Maanantai 2. tammikuuta
Venäjän lennokkihyökkäykset Ukrainaan jatkuivat. Ukrainan asevoimat kertoi ampuneensa alas kaikki 39 (tai 40) sunnuntain ja maanantain (1.-2.1.2023) aikana Ukrainaa kohti laukaistua iranilaismallista Shahed-131/136-räjähdelennokkia. Lisäksi ukrainalaiset pudottivat kaksi Orlan-10-tiedustelulennokkia ja yhden H-59-risteilyohjuksen (:en:Kh-59). Pelkästään Kiovassa pudotettiin 22 räjähdelennokkia, Kiovan alueella kolme ja naapurialueilla viisitoista.
Venäjän Brjanskin alueella oli vuorostaan usean tunnin kestoinen paikallinen tai alueellinen sähkökatko sen jälkeen, kun räjähteillä varustettu, ukrainalaiseksi luonnehdittu drooni oli iskenyt sähköjärjestelmän rakennukseen Klimovon piirissä. Alueen kuvernöörin mukaan sähköt saatiin palautettua 12 tunnin kuluessa.
Tiistaina 3. tammikuuta Ukrainan asevoimat kertoi iskeneensä 31. joulukuuta Himars-raketinheittimien raketeilla Makijivkassa sijainneen venäläisjoukkojen kasarmin ohella myös Hersonin alueen Skadovskin piirin Tšulakivkan kylän lähellä sijainneeseen venäläisten majapaikkaan. Ukraina väitti tässä iskussa 500:n venäläissotilaan joko kuolleen tai haavoittuneen. Valtiolliset venäläislähteet eivät olleet vielä 3. tammikuuta mennessä vahvistaneet tätä iskua. Mutta nimimerkillä ”Operaatio Z” esiintyvän tunnetun venäläisen sotabloggaajan viestintä tukee tämän iskun tapahtuneen. Hän kommentoi blogissaan (kielellisesti pehmentäen suomennettuna) ”Ei voi helvetti soikoon kieltääkään, että Ukraina nyt tähtää kasarmeihin ja muihin venäläisjoukkojen keskittymiin HIMARSilla.” Sotabloggaaja mainitsee Tšulakivkan yhtenä ukrainalaisiskujen kohteista joulukuussa 2022, muttei kerro iskun uhreista. Kolmannessa tapauksessa Himars-iskut mahdollistanutta venäläissotilaiden operaatioturvallisuuden laiminlyöntiä valaistiin valkovenäläisen Charter97-sivuston uutisessa. Tässä tapauksessa isku tehtiin venäläisten majapaikkaan Hersonin alueen Oleškyn lähellä sijainneeseen lomakeskukseen. Uutisen mukaan Venäjän erikoisjoukkoihin kuulunut sotilashenkilö lähetti majapaikasta lomakuvan sosiaaliseen mediaan. Kuvassa sotilaan taustalla olevalla seinällä näkyy Grand Prix -lomakeskuksen logo, joka yksilöi sijainnin. Pian tämän postauksen huomattuaan ukrainalaiset iskivät Himars-raketeilla lomakeskukseen ja siellä olleisiin venäläisjoukkoihin.
thumb|Družkivkan Altair-jäähalli vuonna 2016. Ukrainan jääkiekkoliitto ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba tuomitsivat Venäjän 2. tammikuuta iskun Družkivkan jäähallia kohtaan. Kyseessä oli viides Venäjän tuhoama jäähalli helmikuussa 2022 aloitetun sodan aikana Harkovan, Mariupolin, Severodonetskin ja Melitopolin jäähallien ohella. Jääkiekkoliiton mukaan jäähalli oli tyhjä eikä se ole sotilaallinen kohde. Ministeri Kuleban mukaan venäläisten urheilijoiden osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin tulee kieltää. Kuleba kutsui kaikki sellaiset urheilupäättäjät, jotka haluavat sallia venäläisurheilijoiden osallistua kansainvälisiin urheilukilpailuihin, koska ”politiikka pitäisi pitää erillään urheilusta”, tutustumaan Družkivkan Altair-jäähalliin, jonka Venäjän ”poliittisesti neutraali tykistötuli” tuhosi.
Sir Geoffrey Nice, joka toimi Serbian ex-johtaja Slobodan Miloševićia vastaan nostettujen sotarikosoikeudenkäyntien johtavana syyttäjänä, esittää, että Venäjän presidenttinä toimivaa Vladimir Putinia tulisi syyttää Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista alkaneen vuoden 2023 aikana. Nice luonnehtii Moskovan siviilikohteisiin kohdistamia tekoja myös rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.
Keskiviikko 4. tammikuuta Iranin valtiollinen medialähde väitti 28. joulukuuta 2022, että Iran saisi pian 24 Suhoi Su-35 hävittäjälentokonetta Venäjältä vastineeksi iranilaisvalmisteisista lennokeista ja ballistisista ohjuksista.
Martti J. Kari kirjoittaa, että presidentti Putin piti keskiviikkona 4. tammikuuta kokouksen Venäjän asevoimien ja turvallisuuspalveluiden johtajien kanssa liikekannallepanosta, maan rajojen sulkemisesta ja sotatilalaista. Putin ilmoitti aikovansa toteuttaa liikekannallepanon, jossa kutsuttaisiin aseisiin kaksi miljoonaa venäläistä. Kukaan läsnä olevista ei uskaltanut kyseenlaistaa Putinin suunnitelmia tai kritisoida ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa elävän valtionjohdon näkemyksiä. Siksi puolustusministeri Sergei Šoigu vastasi Venäjä asevoimien olevan valmis täysimittaiseen liikekannallepanoon ja FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov ilmoitti FSB:n rajavartiopalvelun kykenevän tarvittaessa käskystä sulkemaan Venäjän rajat. Rajojen sulkemisella FSB pyrkisi estämään kutsuntaikäisten joukkopaon. Putin antoi puolustusministeriön tehtäväksi laatia suunnitelmat liikekannallepanon toteuttamisesta. Ensimmäinen vaihe liikekannallepanon uudesta vaiheesta tapahtuisi paniikin välttämiseksi ilman erillistä julistusta. Sotatilalaki tuli valmisteltavaksi helmikuun ensimmäiseen viikkoon mennessä; voimaantulosta tehtäisiin erillinen päätös.
Torstai 5. tammikuuta thumb| Harkovan alueen Kupjanskin piirin Dvoritšnan kaupunkityyppisen taajaman lyseon ikkunat olivat säpäleinä ja koulun katto paloi Venäjän tykistötulen seurauksena 5. tammikuuta 2023. Ukrainan kulttuuriministeriön mukaan Venäjä on vahingoittanut helmikuun 24. päivänä alkaneen sodan aikana 1 189 kulttuurikohdetta Ukrainassa. Yli joka kolmas kohde (446 kpl) on tuhottu. Eniten tuhottuja tai vaurioitettuja kulttuurikohteita on Donetskin, Kiovan, Harkovan, Luhanskin, Mykolaivin, Zaporižžjan, Sumyn ja Hersonin alueilla. Tosiasiallisesti Venäjän hyökkäyssodan vaurioittamia kulttuurikohteita uskotaan olevan edellä kerrottua enemmän, koska laskelma ei sisällä Venäjän miehittämien alueiden eikä meneillään olevien taistelujen paikkakuntien kulttuurikohteita. Unesco on joulukuun 23. päivään 2022 mennessä varmentanut 231 paikan vaurioitumisen tai tuhoamisen. Tämä luku sisätää 102 uskonnollista kohdetta, 18 museota, 81 historiallisesti tai taiteellisesti merkittävää rakennusta, 19 muistomerkkiä ja 11 kirjastoa.
Perjantai 6. tammikuuta Yhdysvallat arvioi Wagner-yksityisarmeijaa johtavan ”Putinin kokiksi” luonnehditun oligarkki Jevgeni Prigožinin tavoittelevan Bah’mutin seudulla sijaitsevia kipsi- ja suolakaivoksia hallintaansa. Esimerkiksi Soledarissa sijaitsevat suolakaivokset ovat laajasti tunnettuja suurista suolaesiintymistään.
Ukrainan sotilastiedustelu väittää, että Venäjä pyrkii liikekannallepanemaan 500 000 uutta venäläissotilasta jo tammikuussa 2023. Ukrainan arvion mukaan liikekannallepano käynnistettäisiin Venäjän lomakauden jälkeen 15. tammikuuta. Venäjän viranomaiset eivät ole vahvistaneet näitä väitteitä. Lauantai 7. tammikuuta Venäjän asevoimat hyökkäsi ainakin seitsemällä Ukrainan alueella Venäjän harhaanjohtavasti "yksipuoliseksi aselepona" markkinoimansa 1,5 vuorokauden kestoisen, venäläiseen ortodoksiseen joulunaikaan sijoittuneen ajanjakson kuluessa.
Ukrainan mukaan Hersonin alueen Enerhodarissa miehittäjä olisi painostanut myymälöitä luopumaan Ukrainan hryvnian käytöstä ja siirtymään Venäjän ruplaan. Lisäksi Venäjä olisi painostanut tai pakottanut noin 3 000 Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen työntekijää ottamaan Venäjän passin.
Sunnuntai 8. tammikuuta Ukraina ja Venäjä vaihtoivat ynteensä 100 sotavankia, jotka pääsivät vaihdon seurauksena kotimaihinsa.
Ukrainan aiemmin raportoimien Makijivkan Himars-iskun jälkeen Venäjän puolustusministeriö väitti vuorostaan yli 600 ukrainalaissotilaan kuolleen Venäjän ohjusiskuissa kahteen ”tilapäiseen kasarmirakenukseen” Kramatorskissa. Paikalla väitettä arvioineet Reutersin, CNN:n ja Yleisradion toimittajat eivät löytäneet tälle todisteita. Ei löytynyt edes jälkiä verestä, eikä paikallinen ruumishuone tai pormestarikaan tienneet sellaista tapahtuneen. Venäjän valeuutisoidussa kostoiskussa tuhotuksi väittetty rakennus oli paikallaan, sen pihalla oli tosin ohjuksen tekemä muutaman metrin levyinen monttu. Kramatorskin pormestari ja Donetskin alueen kuvernööri vahvistivat Venäjän hyökänneen kaupungin useilla ohjuksilla, mutta heidän mukaansa niistä ei ollut aiheutunut henkilövahinkoja.
Tiistai 10. tammikuuta Venäjän asevoimat yhdessä Wagner-palkka- ja sopimussotilaiden kanssa oli pitkällisten taistelujen aikana edennyt Donetskin alueen Soledarissa ja saanut suuren osan tuhoutuneesta kaupungista ja sen ympäristöstä osan hallintaansa.