Leena Elina Valkeapää (s. 13. huhtikuuta 1965 Sääksmäki) on suomalainen taidehistorian tutkija ja tietokirjailija.
Ura Valkeapää pääsi ylioppilaaksi Valkeakosken lukiosta 1984 ja opiskeli Limingan taidekoulussa vuosina 1984–1985. Valkeapää jatkoi opintoja Jyväskylän yliopistossa ja valmistui taidehistorian maisteriksi vuonna 1993 ja lisensiaatiksi vuonna 1995. Hän väitteli Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000 aiheesta Pitäjänkirkosta kansallismonumentiksi, Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen restaurointi ja sen tausta vuosina 1870–1920.
Valkeapää työskenteli Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksella assistenttina ja yliassistenttina vuosina 1994–2001. Vuodesta 2002 lähtien hän on ollut vapaa tutkija työskennellen apurahatutkijana ja erilaisissa projekteissa. Hänen tutkimusaiheensa käsittelevät kirkkoja ja niiden aineellisen kulttuurin kerrostuneisuutta, keskiajalle myöhempinä aikakausina annettuja merkityksiä, Suomen muinaismuistoyhdistyksen taidehistoriallisia tutkimusretkiä, taideteollisuutta 1800-luvun loppupuolella ja kansallispukujen kulttuurihistoriaa.
Valkeapää luennoi tutkimistaan teemoista eri oppilaitoksissa. Valkeapää on myös järjestänyt kulttuurihistoriallisia näyttelyitä Valkeakoskella Myllysaaren museossa aiheista Ritvalan helkajuhla (2010), kansallispukujen kulttuurihistoria (2014) ja Sääksmäki-Valkeakoski vuonna 1917 (2017) sekä Suomen kansallispukukeskuksen Kujalla-näyttelytilaan Pauligin Paula-tytöstä kertovan näyttelyn vuonna 2017. Valkeapään järjestämä Suomen muinaismuistoyhdistyksen taidehistoriallisista tutkimusretkistä kertova kiertonäyttely Aikamatka 2020 vieraili vuosien 2020–2021 aikana Lohjalla, Valkeakoskella, Oulussa, Raumalla ja Helsingissä. Toukokuussa 2024 avattiin Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon D’Ark Labrassa Valkeapään tutkimukseen perustuva ja kuratoima näyttely Parasta mahdollista mallia – Designmuseon ensimmäiset esineet, joka kertoo taideteollisuuskokoelman alkuvaiheesta 1870-luvulla.
Valkeapäälle myönnettiin vuoden 2024 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto ”kansallispuvun taustaa ja käyttöä monipuolisesti ja ansiokkaasti käsittelevästä tietokirjasta Kansallispuvun kulttuurihistoria”.
Julkaisut Tieteelliset julkaisut Kauno S. Kallion Sääksmäen kirkko, Keskiaikaisen kirkon uudelleen rakentamisen problematiikkaa. Suomen Museo 1994. Suomen muinaismuistoyhdistys: Helsinki, 1994 Kauno S. Kallion Sääksmäen kirkko, Keskiaikaisen kirkon uudelleen rakentamisen problematiikkaa 1920-luvun kirkkoarkkitehtuurikeskustelun valossa. Lisensiaatin tutkielma, 1995 The Home of the Congregation or the Place for Adoration. Problems and Solutions in Finnish Church Architecture in the 1920's. Kirjassa Ars Ecclesiastica, The Church as a Context for Visual Arts. Helsinki, 1996 Pitäjänkirkosta muinaismuistoksi, Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen restaurointiin vaikuttaneet tekijät 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuvuosikymmenille. Kirjassa Ihmeiden peili, keskiajan ihmisen maailmankuva. Atena Kustannus, Jyväskylä, 1998 Pitäjänkirkosta kansallismonumentiksi, Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen restaurointi ja sen tausta vuosina 1870–1920. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 108. Suomen muinaismuistoyhdistys: Helsinki. (väitöskirja), 2000 “Pitäisihän tuollainen suuri tupa ansaita jäädä pystyyn.” Messukylän vanhan kirkon autioittaminen ja suojelu 1800-luvun lopulta ja viime vuosisadan vaihteessa. Kirjassa Ristin ja Olavin kansaa, Keskiajan usko ja kirkko Hämeessä ja Satakunnassa. Tampereen museoiden julkaisuja 55., 2000 Kirkonkokouspöytäkirjat taidehistorian lähteenä, Olisiko mikrohistoriallisella lähestymistavalla jotakin annettavaa? Taiteentutkija-verkkolehti, 2000 Art Historians Constructing National Symbols: Finnish Medieval Stone Churches, 1870–1920. Valör, Konstvetenskapliga studier 3/2000 (NORDIK-symposiumin kongressijulkaisu), 2000 Taidehistorian yliopistollisen perusopinto-opetuksen kehittäminen. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun päättötyö, 2002 Mielikuvien vapaa aikakausi, Keskiajan käyttöyhteyksiä 1800- ja 1900-luvuilla. Kirjassa Keskiajan rajoilla. Toimittajat Marko Lamberg ja Susanna Niiranen. Atena Kustannus: Jyväskylä, 2002 Johtolankoja ja todisteita - valokuvat taidehistorian tutkimuksessa. Dokumentti, ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 1/2002. ISSN 1456-0852., 2002 Miten keskiaikaisista kirkoista tuli kulttuuriperintöä? Alue ja ympäristö 2/2002. Kolme kirjettä Roomasta. Emil Nervander Kaarlo Bergbomille 1865. Kirjassa Rooman-kävijät, Taiteen ja historian löytöretkiä. Toim. Annika Waenerberg. Atena Kustannus: Jyväskylä, 2004 Muuttuvat merkitykset, Tapauksia suhtautumisesta keskiaikaisiin kirkkoihin Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. Kirjassa Historioita ja historiallisia keskusteluja. Historia Mirabilis 2. Toim. Sami Louekari ja Anna Sivula. Turun Historiallinen yhdistys ry: Turku, 2004 Kauno Sakari Kallio. Kansallisbibliografia, 2004 Historiakulttuurinen keskiaika, tiedon ja mielikuvituksen liitto. Kirjassa Ilmaisun murroksia vuosituhannen vaihteen suomalaisessa kulttuurissa. Toim. Yrjö Heinonen, Leena Kirstinä ja Urpo Kovala. SKS:n toimituksia 1018. SKS: Helsinki, 2005 Käyttökelpoinen keskiaika – historiakulttuuria nykypäivän Ulvilassa ja Raumalla. Alue ja Ympäristö, 2/2006 (35. vuosikerta). Emil Nervander and the antiquarian interests in Finland during the last decades of the 19th century and in the beginning of the 20 th . Taidehistoriallisia tutkimuksia 36. Toim. Renja Suominen-Kokkonen. Taidehistorian seura: Helsinki, 2007 Naantalin viimeinen nunna. Kirjassa Maasta, kivestä ja hengestä, Markus Hiekkanen festschrift, toim. Hanna-Maria Pellinen. Kustantaja TY, Kulttuurin tutkimuksen laitos, arkeologia & al. 2009 Näkökulmia Suomen keskiajan taidehistorialliseen tutkimukseen. Kirjassa Keskiajan avain. Toim. Marko Lamberg, Anu Lahtinen ja Susanna Niiranen. Toimituksia 1203. SKS: Helsinki, 2009 Tutkimusmatkalla Suomessa 1871. Kirjassa Nervander, Emil, Kesämatkoja Suomessa. Ahvenanmaalla ja Turun seudulla. Toim. Markus Hiekkanen & Leena Valkeapää. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1263. SKS: Helsinki, 2010 Taidehistoriallinen tutkimusretkikunta vierailulla Naantalissa 1871. Kirjassa Naantalin luostarin rannassa – arkipäivä Naantalin luostarissa ja sen liepeillä. Toim. Kari Uotila. Kåkenhus-kirjat nro 3. Eura, 2011 Emil Nervanderin kolme matkaa Saksanmaalle. Kirjassa Italiassa ja Saksanmaalla, Taiteilijoiden ja taiteentuntijoiden matkassa 1840-1930. Toim. Teppo Jokinen ja Hanne Selkokari. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1328. SKS: Helsinki, 2011 Emil Nervanderin Al-secco krönika, Keskiaikaisten maalausten tulkintabagatelli vuodelta 1886. Kirjassa Tieteidenvälisyys ja rajanylitykset taidehistoriassa, Annika Waenerbergin juhlakirja. Taidehistoriallisia tutkimuksia 44. Taidehistorian seura: Helsinki, 2012 Elina Räsänen & Leena Valkeapää. Sukupuolten tulkintoja ja ”venäläisiä tyyppejä” – Kalannin alttarikaapin varhaisesta tutkimushistoriasta. Suomen Museo 120, 2014 Vapaa kuin lintu, Emil Nervanderin elämä. Taidehistoriallisia tutkimuksia 47. Taidehistorian seura: Helsinki, 2015 Tietämisen tavat. Uskomustarinat ja tutkimus Kalannin alttarikaapin äärellä. TAHITI Taidehistoria tieteenä 3/2016, verkkolehti, 2016 Folkdräkt, symbol och varumärke. Aspekter om den blommande kvinnodräkten från Sääksmäki. Nordisk draktseminar 2015, Folkedrakt i fortid og samtid – seremoni, form og bruk. Nordisk institutt for bunad og folkedrakt, 2017 Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistorialliset tutkimusretket Suomessa 1871–1902. TAHITI Taidehistoria tieteenä 1/2018, verkkolehti, 2018 Saman taiteen lapset, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistorialliset tutkimusretket 1871–1902. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 124. Suomen Muinaismuistoyhdistys: Helsinki, 2020 Sotilas Korler, taiteilija Edelfelt ja eräs Mataleena – kirkkotaiteen tutkimusta ja popularisointia 1800-luvun lopulla. Taidehistoriallisia tutkimuksia 52. Taidehistorian seura: Helsinki, 2020 Edelfelt taidehistoriallisella tutkimusretkellä 1871 ja karkumatkalla Tukholmaan. Kirjassa Albert Edelfelt. Toim. Hanne Selkokari ja Anne-Maria Pennonen. Helsinki: Ateneum, 2023 Jonas Erik Korler ja Hauhon kirkon lehterimaalaukset. Yhteisartikkeli Tiina Miettisen kanssa kirjassa Kirkko, papisto ja yhteiskunta 1600–1800. Toim. Ella Viitaniemi. Helsinki: SKS, 2023
Tietokirjat ja muut julkaisut
Taidehistorian sanasto, 1997. Toim. Valkeapää, Leena & Ulla Salmela, kuvat Elina Bonelius. Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen opetusmoniste, 1997
Helkajuhlat ja keskiaika. Valkeakosken Sanomat 3.11.2003. Helkaperinne, katkos ja jatkuvuus. Hiidenkivi 3/2004 Koonnut ja osittain kirjoittanut: Kauniissa joukos, sata vuotta nykymuotoista Ritvalan helkajuhlaa. Ritvalan Nuorisoseura: Valkeakoski, 2005 Nykymuotoisen helkajuhlan alkuvaiheet. Kirjassa Kauniissa joukos, Sata vuotta nykymuotoista Ritvalan helkajuhlaa. Toim. Leena Valkeapää. Ritvalan Nuorisoseura: Valkeakoski, 2005 Väestönkasvu pakotti laajentamaan Lempäälän kirkkoa 1800-luvulla. Lempäälän-Vesilahden Sanomat 2.1.2006. Blomqvist – Nyberg 1926, Ilmailualan Unioni IAU:n jäsenlehti Unioni 3/2008. Katsaus Sääksmäki-Seuran 60-vuotiseen toimintaan, Sääksmäki-Seuran johtokuntien kokoonpanot vuosina 1948–2008, Sääksmäki-mitalit ja Akateemikko Eino Jutikkalan rahaston tunnustuspalkinto. Sääksmäki-lehti. Sääksmäki-Seura, 2008 Ritvalan Helkajuhlat -näyttely. Myllysaaren museo Valkeakoski, 23.5.–29.8.2010 Sääksmäen kirkon vuosisadat. Kuvat Juha Ilkka. Sääksmäen seurakunta, 2010 Folkdräkter på Ritvalas helkafest. Esite Vaasassa ja Vöyrillä pidettyyn Pohjoismaiseen kansallispukuseminaariin, 2012 Kansallispuvussa -näyttely. Myllysaaren museo Valkeakoski 13.6.–10.9.2014 Kalannin uiva alttarikaappi. Uudenkaupungin Joulu 2015. LC Uusikaupunki, 2015 Paula – hyvän kahvin lähettiläs Sääksmäen puvussa -pienoisnäyttely. Suomen Kansallispukukeskus, Jyväskylä, 3.2.–12.11.2017 Elävä perintö -wikiluettelon Ritvalan helkajuhla -teksti, 2017 Meillä 1917 -näyttely Myllysaaren museossa Valkeakoskella. Esillä 15.6.–1.10.2017 Vihapuhe lietsoi väkivaltaa Sääksmäellä vuonna 1917. Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston Ryyti-palsta, 2017 Ritvalan helkajuhlat – elävää perintöä aidoimmillaan. Kansanmusiikki 3/2019. ITE-taidetta 1700-luvulta? Jonas Korler tarttui rohkeasti siveltimeen ja laati lehterimaalaukset Hauhon kirkkoon 250 vuotta sitten. Julkaisussa KOE ITE – ITE Hämeessä. Toim. Susitaival Paula & Juho Haavisto. Maaseudun Sivistysliitto: Helsinki, 2019 Kansallispuvun kulttuurihistoria. Vastapaino , 2023
Lähteet
Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Suomalaiset taidehistorioitsijat Luokka:Vuonna 1965 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt