Palokan senioritalon tulipalo syttyi Jyväskylässä 10. heinäkuuta 2020. Parvekkeelta alkanut tulipalo levisi kattorakenteisiin ja rakenteissa olleissa onteloissa myös kahdelle muulle katolle. Savusta ja sammutusvedestä kärsi noin sata asuntoa, mutta itse palo pääsi leviämään vain yhteen asuntoon. Palon leviäminen yllätti pelastusviranomaiset, kun ensimmäisen palon uskottiin olevan jo sammumassa. Tulipalo ajoi noin 170 ihmistä evakkoon pois kodeistaan. Rakennuskokonaisuuteen kuului kolme kerrostaloa, joissa oli jokaisessa kaksi porraskäytävää. Rakennukset olivat kiinni toisissaan kaksikerroksisella rakennusosalla. Kerrostaloissa oli kuusi kerrosta ja leveä nelikerroksinen osa. Rakennuskokonaisuudessa sijaitsi myös palvelukoti. Rakennuksesta evakuoitiin yhteensä 24 sänkypotilasta. Neljä evakuoitua loukkaantui lievästi saatuaan evakuoinnin yhteydessä palovammoja ja yksi palomies loukkasi pelastustöissä kätensä.

Poliisi tiedotti 13. heinäkuuta 2020 palon syttyneen kerrostalon parvekkeella poltetusta kynttilästä. Onnettomuustutkintakeskus käynnisti samaan aikaan palon tutkinnan.

Pelastustoimet Hätäkeskus sai ensimmäisen hätäilmoituksen kello 21.29. Ensimmäinen pelastusyksikkö Seppälän paloasemalta tuli paikalle kello 21.35. Kello 21.31 Jyväskylän keskuspaloasemalta hälytettiin sammutusyksikkö RKS101 ja nostolava RKS106. Palokan paloaseman VPK:n sammutusyksikkö RKS131 ja säiliöauto RKS133. Rakennuksen sisällä tehtyä automaattisen paloilmoittimen painikkeen painamista hätäkeskus ei yhdistänyt jo käynnissä olevaan tehtävään. Niinpä se hälytti kello 21.33 Äänekosken paloaseman nostolavan RKS206 ja palomestarin RKSP32, Vaajakosken paloaseman sammutusyksikön RKS121, Vaajakosken VPK:n yksikön RKS1212 sekä keskuspaloaseman säiliöauton RKS103. Kello 21.35 tulipalo luokiteltiin suureksi rakennuspaloksi. Hälytyksiä jatkettiin. Kello 21.35 hälytettiin keskuspaloaseman vesihuoltoyksikkö RKS1094, Muuramen paloaseman sammutusyksikkö RKS181 ja säiliöauto RKS183, Vaajakosken säiliöauto RKS123, Keuruun paloaseman nostolava RKS506 ja palomestari RKSP35, Jämsän paloaseman palomestari RKSP34, Tikkakosken paloaseman sammutusyksikkö RKS141 ja säiliöauto RKS143, Säynätsalon paloaseman säiliöauto RKS173 sekä päivystävä palopäällikkö RKSP20. Puolustusvoimat toimitti pelastajien käyttöön paineilmahuoltokontin. Poliiseja paikalla oli yhteensä 16. Paikalla oli myös yli 20 varusmiestä lähinnä poliisin apuna.

Pelastustoiminnan johtaja RKSP20 antoi kello 22.35 mediatiedotteen, jossa palon kerrottiin olevan sammumassa. Tilanne muuttui, kun pelastustoimen johtaja havahtui palon leviämiseen kello 23.15, ja kohteeseen tehtiin lisähälytyksiä. Palo oli levinnyt katto-onteloissa huomaamatta. Sammuttaminen ja raivaaminen jatkui seuraavaan aamuun.

Poliisi hälytti Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tukemaan pelastustoimintaa kello 21.54. Hätäkeskus hälytti Kriisikeskus Mobilen päivystäjän SKS131, joka pyysi hälyttämään sosiaalipäivystäjän, jonka vastuulla onnettomuuden osallisten avustaminen lain mukaan on. Paikalle saapui kaksi sosiaalityöntekijää. Paikalle tuli myös Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin työntekijä. Myöhemmin paikalle saapui kolmas sosiaalityöntekijä. Evakuointikeskuksessa työskenteli myös evakuoidun hoivakodin työntekijöitä. Palon alta evakuoidut koottiin viereiselle koululle, josta sosiaalipäivystys ohjasi heidät hätämajoitukseen tai väliaikaisiin hoitopaikkoihin. Hoivakodin asukkaille järjestettiin hoitopaikat yrityksen toisista hoivakodeista. Siirrot tapahtuivat takseilla, Punaisen Ristin ja puolustusvoimien ajoneuvoilla. Osa evakuoiduista majoittautui sukulaisten luokse.

Rakennuksiin tulleiden vahinkojen yhteen laskettu arvo oli useita miljoonia euroja. Savu- ja vesivahinkoja kärsi yhteensä 92 asuntoa. Eniten vaurioituivat yhteiset tilat, julkisivut, kattorakenteet ja parvekkeet. Palovahinkoja tuli vain yhteen asuntoon.

Talojen omistajat tukivat evakuoituja asukkaita eri tavoin. Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimi pyrki koordinoimaan asukkaiden huoltoa ja majoittamista. Suomen Punainen Risti keräsi evakuoiduille matkapuhelinten latureita. Lisäksi se keräsi tietoa ihmisiltä lahjoitettavissa olevista tavaroista. Tämän jälkeen voitiin yhdistää tiedot käytettävissä olevista lahjoituksista evakuoiduilta esiin tulleisiin tarpeisiin, ja vasta tämän jälkeen yhdistettiin auttajat ja autettavat. Evakuoiduille tarjottiin myös asiointiapua ja neuvontaa. Myös evakuoitujen muuttoihin osallistuttiin. Apua annettiin myös Punaisen Ristin katastrofirahastosta, jonka varoja käytettiin majoituskuluihin, ruokailukuluihin ja materiaalihankintoihin. Jyväskylän seurakunta käynnisti varainkeruun onnettomuuden uhreille, ja varoilla hankittiin vaatteita, hygieniatarvikkeita sekä myöhemmin myös huonekaluja. Seurakunta järjesti myös ohjausta, neuvontaa ja asiointiapua.

Kotiin paluu Viimeiset pahimmin vaurioituneesta senioritalosta evakuoidut pääsivät palaamaan koteihinsa marraskuussa 2021. Puuttuneet palokatkot lisättiin korjausten yhteydessä, ja myös muut havaitut puutteet korjattiin.

Onnettomuustutkinta Onnettomuustutkinnassa todettiin, että

Rakennuksen suunnittelu oli ollut puutteellista. Eri suunnitelmia ei yhteensovitettu, ja suunnitelmien kattavuutta ei ollut varmistettu. Rakentamismääräykset eivät antaneet normaalista poikkeavalle rakenteelle soveltavia ratkaisuja. Työmaan tarkastustoiminta oli ollut puutteellista. Parvekejulkisivun ontelon sisäpinta vaihdettiin viranomaisneuvonnan jälkeen palosuojaamattomaksi ilman tarkempaa suunnittelua tai vaikutusten arviointia. Neuvonta ymmärrettiin hyväksyntänä, vaikkei virallista hyväksyntää muutokselle haettu eikä saatu. Rakentamismääräyksissä oleva vaatimus julkisivun putoamisen rajoittamisesta ei koske kaikkia rakennuksia. Koska pelastustoimen resurssit keskittyivät aluksi rakennusten tyhjentämiseen, ei resursseja riittänyt palon sammutus- ja rajoitustoimiin. Komppanian sammutusvesihuolto oli suunniteltu vesihuoltokontin varaan. Pelastuslaitoksissa on järjestelyjä, joissa sama henkilöstö vastaa useammasta yksiköstä ja hälytyksen tultua he itse päättävät, millä yksiköllä lähtevät tehtävälle. Isoissa rakennuspaloissa tämä aiheuttaa ongelmia. Katto-onteloiden palojen sammuttaminen oli tehotonta, koska kattorakenteiden läpi ei päästy ontelotilaan. Pelastustoimi aloitti laajan evakuoinnin, vaikka itse tulipalo ei sitä vielä edellyttänyt. Suunnitelmia evakuoinnista ei ollut laadittu viranomaisyhteistyössä, ja tehtävänjako organisaatioiden kesken oli epäselvää. Pelastustoiminnan johtajalla on hoidettavanaan yhtä aikaa myös useita muita haastavia tehtäviä. Sosiaalipalvelut koordinoi avustavia tahoja, mutta koordinointi ei koskenut kaikkia toimijoita. Se aiheutti epätietoisuutta asukkaille ja rakennusten omistajatahoille.

Onnettomuustutkinta suositti, että

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus toisti vuonna 2013 antamansa suosituksen evakuointeihin varautumisesta, että sisäministeriön pitää huolehtia ohjeesta, miten laaja evakuointi toteutetaan käytännössä. [Y2013-02/S5]

Oikeuskäsittely Kerrostalon rakentajat välttyivät rikosoikeudelliselta vastuulta, koska rakentamisrikkomus vanheni kahdessa vuodessa ja tulipalon syttyessä talon valmistumisesta oli kulunut yli kaksi vuotta.

Keski-Suomen käräjäoikeus hylkäsi parvekkeellaan kynttilää polttanutta asukasta vastaan nostetut syytteet 17. huhtikuuta 2023 antamassa ratkaisussa, koska Onnettomuustutkintakeskus oli havainnut rakennuksessa useita rakennusvirheitä.

If Vahinkovakuutus, LähiTapiola Keski-Suomi Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso ja Keski-Suomen Jaso Asunnot nostivat heinäkuussa 2024 Keski-Suomen käräjäoikeudessa Rakennusyhtiö SRV:n tytäryhtiötä SRV Rakennus Oy:tä vastaan kanteet,joiden yhteissumma on noin 8 miljoonaa euroa. SRV:n kantana on, että se on rakentanut tilaajien suunnitelmien mukaan ja tulipalo johtui puutteellisista suunnitelmista. Keski-Suomen Jaso Asuntojen mukaan sopimusehtojen mukaan rakentajan tulee pyytää tai vaatia tilaajalta uudet suunnitelmat sekä ilmoittaa, jos suunnitelmat ovat puutteelliset. Keski-Suomen Jaso Asuntojen mukaan näin ei tapahtunut. Asian käsittely alkoi Keski-Suomen käräjäoikeudessa huhtikuussa 2025 valmisteluistunnolla, joka kuitenkin keskeytettiin heti, koska tapaukseen liittyy useita riitaisia ja selvitettäviä kysymyksiä. Asiaa jatkettiin kesäkuussa 2025. Marraskuussa 2025 If Vahinkovakuutus, Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, Varttuneiden Asumisoikeusyhdistys Jaso ja Keski-Suomen Jaso Asunnot Oy ilmoittivat päässeensä sopuun SRV Rakennus Oy:n kanssa ja kanteet SRV Rakennus Oy:tä vastaan peruutettiin. Sopimukset ovat salaisia.

Lähteet

Luokka:Jyväskylän historia Luokka:2020-luvun onnettomuudet Suomessa Luokka:2020-luvun tulipalot Luokka:Vuoden 2020 onnettomuudet Luokka:Tulipalot Suomessa Luokka:Palokka