Karjalan prikaati (KARPR, aikaisemmin KarPr) on Suomen puolustusvoimien valmiusyhtymä, johon kuuluu esikunta ja kuusi joukkoyksikköä, joissa on 17 perusyksikköä.
Karjalan prikaati on Kouvolassa Vekaranjärvellä. Prikaatin vastuualueeseen kuuluvat Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunta. Asevelvollisuusasioita hoitavat Etelä-Savon aluetoimisto Mikkelissä ja Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kouvolassa.
Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitun DCA-sopimuksen perusteella Yhdysvaltojen käyttöön annetaan tarvittaessa Vekarajärven varuskunta-alue ja Pahkajärven harjoitusalue.
Kokoonpano Prikaatia johtaa komentaja, jonka johtamisen tukena on esikunta. Apulaiskomentajan alaisuudessa ovat aluetoimistot. Prikaatin harjoitusalueita ovat Mikkelissä sijaitsevat Kyrönpellon ampumarata, Kouvolassa sijatsevat Vekaranjärven apumarata sekä Pahkajärven ampuma-alue.
Apulaiskomentaja johtaa aluetoimistojen toimintaa.https://maavoimat.fi/karjalan-prikaati/tietoa-meista
Kymen jääkäripataljoona
Kymen jääkäripataljoona (KYMJP, KymJP) vastaa mekanisoidun valmiusprikaatin jääkäreiden kouluttamisesta. Tunnusväri on vihreä. KYMJP kouluttaa jääkäreitä, panssarijääkäreitä, tiedustelijoita, panssaritiedustelijoita, panssarintorjunta- sekä panssarintorjuntaohjusmiehiä. KYMJP:n kuuluvat Esikunta sekä 1., 2. ja 3. Panssarijääkärikomppaniat. Jalkaväen aliupseerikurssikurssi järjestetään 1. panssarijääkärikomppaniassa.
Itä-Suomen viestipataljoona
Itä-Suomen viestipataljoona (I-SVP) vastaa prikaatin viesti- ja sotilaspoliisijoukkojen sekä alueellisten viestijoukkojen tuottamisesta. Tunnusväri on muuten violetti, paitsi esikuntakomppanialla vihreä. I-SVP:aan kuuluvat esikunta, 1. ja 2. viestikomppania sekä esikuntakomppania.
Karjalan tykistörykmentti
Vuonna 1990 prikaatiin liitetty Karjalan tykistörykmentti (KARTR, KarTR) vastaa mekanisoidun valmiusprikaatin tykistöjärjestelmän kouluttamisesta ja antaa tulenjohto-, tuliasema-, kranaatinheitin- ja viestikoulutusta. Tunnusväri on punainen ja vuodesta 2013 lähtien kranaatinheitinkomppania on käyttänyt vihreää tunnusväriä. KARTR:iin kuuluvat esikunta, 1. ja 2. kenttätykistöpatteri sekä kranaatinheitinkomppania.
Kymen pioneeripataljoona
Kymen pioneeripataljoona (KYMPIONP, KymPionP) vastaa taistelupioneerien ja pioneerikoneiden käyttäjien koulutuksesta mekanisoidun valmiusyhtymän tarpeisiin. Tunnusvärinä on violetti. Se kouluttaa taistelupioneereja, ponttoonimiehiä, pioneerikoneenkäyttäjiä, räjähteiden tiedustelijoita ja raivaajia, silta-ajoneuvon kuljettajia, raivaamisajoneuvon kuljettajia, silta- ja raivauspanssarivaunujen kuljettajia ja ryhmänjohtajia. KYMPIONP:aan kuuluvat 1. ja 2. pioneerikomppania sekä raivaajakomppania. Rykmentti oli itsenäinen joukko-osasto Korian varuskunnassa vuoteen 1994 asti.
Salpausselän ilmatorjuntapatteristo pienoiskuva|Salpausselän ilmatorjuntapatteriston käytössä oleva ITO 2005 esillä Karjalan prikaatin valapäivässä helmikuussa 2010. Salpausselän ilmatorjuntapatteristo (SALPITPSTO) kouluttaa joukkoja maavoimien uusimmilla 2000-luvun ilmatorjuntajärjestelmillä prikaatin aselajijoukkojen suojaksi sekä antaa ilmatorjunnan tulenjohto-, viesti- ja tuliasemakoulutusta. Tunnusväri on punainen. SALPITPSTO:on kuuluvat 1., 2. ja 3. Ilmatorjuntapatteri." Joukkoyksikön komentajina ovat toimineet everstiluutnantti Sami-Antti Takamaa (2011–) ja everstiluutnantti Aki Hotti (2013–). Tero Koljonen (2018-2021), everstiluutnantti Iisko Lehto (2021-2024) Nykyinen komentaja on everstiluutnantti Valtteri Riehunkangas (2024-)
Karjalan huoltopataljoona
Karjalan huoltopataljoona (KARHP) vastaa mekanisoidun valmiusyhtymän huollon erikoisosaajien kouluttamisesta. Tunnusväri on joukkoyksikössä tummansininen. Se kouluttaa varusmiehiä huoltoyksiköihin, lääkintä- ja taloushuollon sekä kunnossapito- ja kuljetustehtäviin. KARHP:aan kuuluvat 1. ja 2. Huoltokomppania, Materiaalikeskus, Kuljetuskeskus, Kunnossapitokeskus (entinen Valkealan Korjaamo) ja Autokoulu. Pataljoonan komentaja vuonna 2017 on everstiluutnantti Juha Ponto.
Historia
Karjalan prikaatin juuret ovat lähtöisin Viipurista Karjalan kaartin rykmentistä. Karjalan prikaati vaalii ja kunnioittaa myös jatkosodan Jalkaväkirykmentti 8:n perinteitä.
Suomen sisällissodan päättymisparaatissa Helsingin Senaatintorilla 16. toukokuuta 1918 pitämässään paraatipuheessa ylipäällikkö, kenraali C. G. E. Mannerheim käski perustaa sisällissodan kolmesta Karjalan rykmentistä Karjalan kaartin rykmentin. Rykmentti toimi Viipurissa syksyyn 1939 asti kouluttaen reserviin noin 30 000 miestä. Rykmentti taisteli talvisodassa keskisellä Kannaksella 2. prikaatin 1. pataljoonana ja lakkautettiin kesällä 1940.
Akateemikko Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas kuuluisaksi tullut Jalkaväkirykmentti 8 (JR 8) muodostettiin kesäkuussa 1941 Liperin Ylämyllyllä ja sen ympäristössä talvisodan jälkeen perustetusta 8. prikaatista. Jatkosodassa rykmentti taisteli Laatokan pohjois- ja itäpuolella hyökäten läpi Itä-Karjalan Äänislinnaan, taistellen asemasotavaiheen 1942-44 Syvärin yläjuoksulla ja viivyttäen kesällä 1944 U-asemaan Loimolassa, jossa se saavutti kunniakkaan torjuntavoiton. JR 8 osallistui myös Lapin sotaan Tornionjokilaakson suunnassa saksalaisten joukkojen karkottamiseksi Suomesta. Kesäkuun alussa 1945 JR 8 kotiutettiin Kouvolan varuskuntaan.
Joulukuussa 1952 rykmentin nimi muutettiin 5. prikaatiksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Karjalan prikaatiksi. Tuolloin prikaatille määrättiin vaalittavaksi entisen Viipurissa sijainneen Karjalan kaartin rykmentin perinteet. Niiden merkiksi prikaati sai rykmentin lipun ja kunniamarssin, Oravaisten marssin. Prikaatin vuosipäiväksi määrättiin 6. toukokuuta, päivä, jolloin vuonna 1618 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf antoi käskyn Suomen sotaväen uudesta kokoonpanojärjestelystä, jossa mm. perustettiin Karjalan Rykmentti. Kouvolan Marjoniemen kentällä järjestetyssä paraatissa Karjalan kaartin rykmentin viimeinen komentajanapulainen, eversti Lasse Leander luovutti lipun Karjalan prikaatin komentajalle, eversti Esko Vahlalle. https://puolustusvoimat.fi/documents/1950813/3652078/Kilpi+lehti+118_nettiin.pdf/f83731c8-1bc8-48b2-9515-942148c74386/Kilpi+lehti+118_nettiin.pdf
Kouvolan varuskunnan ahtaiden majoitusolojen ja supistuvien harjoitusmaastojen takia ryhdyttiin monien vaiheiden jälkeen rakentamaan Karjalan prikaatille uusi varuskunta-alue Valkealan kunnan Vekaranjärvelle. Rakentaminen aloitettiin syksyllä 1963 ja ensimmäiset prikaatin joukot muuttivat uusiin tiloihin 1968–1973.
Vuosina 1979–1980 siirrettiin Karjalan tykistörykmentti Lappeenrannasta Vekaranjärvelle. Vuoden 1990 alussa annettiin prikaatin Jääkäripataljoonalle Haminassa lakkautetun Kymen jääkäripataljoonan nimi, joukko-osastolippu, kunniamarssi ja perinteet. Samalla sekä Kymen jääkäripataljoona että Karjalan tykistörykmentti liitettiin prikaatiin joukkoyksikköinä.
Kesällä 1994 siirrettiin Kymen pioneeripataljoona Korialta Vekaranjärvelle. Kesällä 1998 perustettiin prikaatin yhteyteen Itä-Suomen viestipataljoona Keuruulla lakkautetun Keski-Suomen viestipataljoonan pääosista. Vuoden 2003 alussa muodostettiin prikaatiin Salpausselän ilmatorjuntapatteristo kun Kymen ilmatorjuntarykmentti Haminassa lakkautettiin. Helmikuussa 2003 Karjalan huoltopataljoona aloitti toimintansa prikaatin kuudentena joukkoyksikkönä.
Prikaatin lippu ja tunnus thumb|Karjalan prikaatin lippu Itsenäisyyspäivän paraatissa
Karjalan prikaatin lippuna on professori Carolus Lindbergin suunnittelema ja valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim 14. kesäkuuta 1919 vahvistama valkokenttäinen, Karjalan Kaartin Rykmentin (KKR) vaakunalippu.
Lipussa on kruunattu Suomen vaakuna, jota ympäröi laakeriseppele. Jo kesällä 1919 oli valtionhoitaja kenraali Mannerheim määrännyt, että erityisestä kunnostautumisesta sisällissodassa oli KKR:n lipputangon kärkeen kiinnitettävä IV luokan Vapaudenristin lisäksi nauhat, joihin oli kultakirjaimin painettava niiden taistelupaikkojen nimet, joissa se oli kunnostautunut: Venäjänsaari, Vuoksenrintama, Rautu.
Tasavallan presidentti hyväksyi 28. lokakuuta 1920 valmistuneen lipun, jonka lahjoitti kenraalin rouva Karin Theslöf. Lippu naulattiin 15. toukokuuta 1921 Katajanokan upseerikasinossa ja vihittiin seuraavana päivänä Armeijan lippujuhlassa Senaatintorilla.
Karjalan prikaatin tunnus on alun perin suunniteltu ja vahvistettu 4. toukokuuta 1920 Karjalan Kaartin Rykmentille (KKR). Tunnukseen on liitetty lehväseppele, joka on otettu vanhasta KKR:n tunnuksesta. Tässä merkissä on erikoistunnuksena Karjalan vaakunan kaksi vastakkain iskuun kohotettua miekkaa, lännen suora säilä ja idän käyrä sapeli.
Karjalan prikaatissa tunnus otettiin käyttöön 1967. Tunnusta ovat käyttäneet kaikki prikaatissa palvelevat vuodesta 2001 lähtien.
Komentajat ja johto Karjalan prikaatin ja sen edeltäjien Jalkaväkirykmentti 8:n (1944–1952) ja 5. prikaatin (1952–1956) komentajina ovat toimineet:Kirja: "Kadettiupseerit 1920–1985"Kirja: "Kadettiupseerit 1920–2000"Kirja: "Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918–1996"
Jalkaväkirykmentti 8 (1944–1952) eversti (1944) Reino Inkinen (1904–1971) 1946–1952
5. prikaati (1952–1956) eversti (1944) Reino Inkinen (1904–1971) 1952–1954 eversti (1954) Kalle Sulo Laakso (1901–1971) 1955–1956 eversti (1956) Esko Vahla (1907–1988) 1956–1956
Karjalan prikaati (1.1.1957 alkaen)
eversti (1956) Esko Vahla (1907–1988) 1957–1957 eversti (1956) Tauno Kopra (1906–1995) 1958–1959 eversti (1959) Einari Kakko (1911–2007) 1959–1963 eversti (1963) Holger Krogerus (1915–1985) 1963–1966 eversti (1958) Rafael Bäckman (1911–2007) 1966–1968 eversti (1968) Sakari Rusama (1918–2009) 1968–1971 eversti (1971) Kauko Kuismanen (1921–2015Kuolinilmoitus Helsingin Sanomat 8.3.2015 s. C 32) 1971–1975 eversti (1974) Lauri Autti (1924–2004) 1975–1979 eversti (1980) Pertti Kilkki (s. 1932) 1980–1983 eversti (1983) Martti Keskitalo (s. 1935) 1983–1986 eversti (1987) Kalevi Rissanen (1938–2010) 1987–1990 eversti (1988) Pasi Raittila (s. 1939) 1990–1993 eversti (1991) Pekka Uutaniemi (s. 1942) 1993–1995 eversti (1995) Jaakko Koskela (1945–2002) 1995–1999 eversti (1996) Erkki Nordberg (1946–2012) 1999–2002 eversti/prikaatikenraali Juha Kilpiä (s. 1953) 2002–2004 eversti/prikaatikenraali Jukka Pennanen (s. 1952) 2004–2007 eversti/prikaatikenraali Jorma Ala-Sankila (s. 1956) 2007–2010 prikaatikenraali (2010) Timo Kivinen (s. 1959) 2011–2014 prikaatikenraali (2014) Jari Kallio (s. 1961) 2014–2016 prikaatikenraali (2016) Pasi Välimäki (s. 1965) 2017–2019 kenraalimajuri (2022) Jukka Jokinen (s. 1967) 2019–2022 prikaatikenraali (2022) Jyri Raitasalo (s. 1970) 2023–2025 prikaatikenraali (2026) Tomi Pekurinen (s. 1974) 2026–
Prikaatin esikuntapäälliköinä on toimineet mm. seuraavat upseerit: everstiluutnantti Pekka Holopainen 1998–2000 everstiluutnantti Hannu Liimatta 2001–2002 everstiluutnantti Pekka Tynkkynen 2003–2005 eversti (2007) Hannu Hyppönen (s. 1960) 2005–2009 eversti (2009) Reima Helminen (s. 1959) 2009–2011 eversti (2012) Ahti Kurvinen (s. 1965) 2012–2013 eversti (4.6.2014) Rami Saari (s. 1966) 2013–2015 eversti (4.6.2016) Sami-Antti Takamaa 2015–2017 eversti (4.6.2018) Jarmo Vähätiitto 2017 – 2018 everstiluutnantti Juhana Skyttä 2019 – 31.7.2021 everstiluutnantti Riku Mikkonen 1.8.2021 –
Apulaiskomentajat: eversti Pertti Kuokkanen 2015 – 2017 eversti Arto Ikonen 2018 – 2019 eversti Petri Olli 2020 – 2023 eversti (2024) Ari Määttä 2024 –
Perinteet
Karjalan prikaatin perinteitä ylläpitää Karjalan Prikaatin Kilta ry, jolla on osastoja eri paikkakunnilla.
Katso myös Pahkajärven ampuma-alue
Lähteet
Aiheesta muualla
Karjalan Prikaatin kunniamarssi Oravaisten marssi YouTubessa Karjalan Prikaati (Puolustusvoimat)
* Luokka:Valkeala