{"type": "FeatureCollection", "features": [

{ "type": "Feature", "geometry": { "type": "Point", "coordinates": [28.4726, 68.4758] }, "properties": { "title": "Raja-Jooseppi", "marker-color": "ff0000", "marker-symbol": "-number-see", "marker-size":"small"} },

{ "type": "Feature", "geometry": { "type": "Point", "coordinates": [29.0346, 66.9441] }, "properties": { "title": "Salla", "marker-color": "ff0000", "marker-symbol": "-number-see", "marker-size":"small"} },

{ "type": "Feature", "geometry": { "type": "Point", "coordinates": [30.1036, 65.7981] }, "properties": { "title": "Kuusamo", "marker-color": "ff0000", "marker-symbol": "-number-see", "marker-size":"small"} },

{ "type": "Feature", "geometry": { "type": "Point", "coordinates": [29.98475, 64.545017] }, "properties": { "title": "Vartius", "marker-color": "ff0000", "marker-symbol": "-number-see", "marker-size":"small"} },

{ "type": "Feature", "geometry": { "type": "Point", "coordinates": [30.62925, 62.170817] }, "properties": { "title": "Niirala", "marker-color": "ff0000", "marker-symbol": "-number-see", "marker-size":"small"} },

{ "type": "Feature", "geometry": { "type": "Point", "coordinates": [29.609444, 61.503333] }, "properties": { "title": "Parikkala", "marker-color": "ff0000", "marker-symbol": "-number-see", "marker-size":"small"} },

{ "type": "Feature", "geometry": { "type": "Point", "coordinates": [28.8372, 61.1261] }, "properties": { "title": "Imatra", "marker-color": "ff0000", "marker-symbol": "-number-see", "marker-size":"small"} },

{ "type": "Feature", "geometry": { "type": "Point", "coordinates": [28.546867, 60.962467] }, "properties": { "title": "Nuijamaa", "marker-color": "ff0000", "marker-symbol": "-number-see", "marker-size":"small"} },

{ "type": "Feature", "geometry": { "type": "Point", "coordinates": [28.305278, 60.864167] }, "properties": { "title": "Vainikkala", "marker-color": "5E74F3", "marker-symbol": "-number-see", "marker-size":"small"} },

{ "type": "Feature", "geometry": { "type": "Point", "coordinates": [27.85, 60.605] }, "properties": { "title": "Vaalimaa", "marker-color": "ff0000", "marker-symbol": "-number-see", "marker-size":"small"} },

]} Suomen ja Venäjän rajakriisi alkoi marraskuussa 2023, kun Suomeen alkoi saapua itärajan yli suuria määriä turvapaikanhakijoita Venäjältä. Marraskuun loppupuolella uutisoitiin, että rajan oli ylittänyt saman kuukauden aikana noin 900 turvapaikanhakijaa. Suomessa tapahtumia on pidetty Venäjän tekemänä tahallisena häirintänä, sillä Venäjän viranomaiset kuljettavat ihmisiä Suomen raja-asemille. Rajatilanteesta on tullut Suomessa merkittävä kansallisen turvallisuuden kysymys.

Maaliskuussa 2024 Petteri Orpon hallitus lähetti lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, joka mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla takaisin Venäjälle tietyin rajoituksin. Kyse on poikkeuslaista eli rajatusta poikkeuksesta perusoikeuksiin. Laki olisi määräaikainen, ja se olisi voimassa vuoden lain voimaantulosta. Lain soveltaminen vaatisi tilannetta, jossa kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Päätös voitaisiin tehdä myös ennakoivasti. Orpon mukaan Suomen oli varauduttava siihen, että Venäjän painostus maahantulon välineellistämisellä jatkuu itärajalla pitkään ja se saa aiempia laajempia ja vakavampia muotoja. Käännyttäminen ei koskisi erityisen haavoittuvassa asemassa olevia, kuten lapsia ja vammaisia. Turvapaikkaa voisivat edelleen hakea myös sellaiset henkilöt, joilla on todellinen vaara joutua palauttamisen myötä kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Tämä selvitettäisiin puhutamalla maahan pyrkiviä. Vasemmistoliitto ilmoitti tuoreeltaan vastustavansa lakia. Tasavallan presidentti Alexander Stubb suhtautui myönteisesti valmisteilla olevaan rajalakiin. Hänen mukaansa turvapaikkalainsäädäntö ei enää toiminut nykymaailmassa.

Taustaa Huom! Tämä osa tekstistä on siirretty artikkelista Siirtolaisuus Suomeen

Rajasopimukset Suomella ja Venäjällä oli vuonna 2012 solmittu rajasopimus, joka koski rajat ylittävää yhteistyötä. Suomi lakkasi soveltamasta sopimusta helmikuussa 2022.

Talvella 2015–2016 Suomen ja Venäjän rajan yli tuli turvapaikanhakijoita eri maista. Tammikuussa ja helmikuussa 2016 turvapaikanhakijoita oli yli tuhat. Suomen presidentti Sauli Niinistön ulkopoliittinen neuvonantaja Mikko Hautala otti yhteyttä venäläisiin ja Suomen valtiojohto neuvotteli venäläisten kanssa kahdenvälisen rajasopimuksen, jonka mukaan rajan ylittäminen Lapissa sallittiin vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille.

Huhtikuussa 2023 Venäjä jäädytti Suomen edustustojen tilit Venäjällä, vastineeksi siitä että Venäjän edustustojen pankkipalveluiden käyttöä Suomessa on rajoitettu. 16. syyskuuta 2023 Suomi kielsi Venäjän rekisterikilvissä olevien henkilöautojen maahantulon Suomeen. Syyskuun lopussa Suomi rajoitti voimakkaasti venäläisten matkustamista Suomeen matkailutarkoituksessa. Hallituksen päätöksellä pyrittiin lopettamaan matkailu ja siihen liittyvä kauttakulku Suomeen kokonaan ja viisumihakemusten vastaanottoa rajoitettiin voimakkaasti.

20. lokakuuta 2023 Venäjän pääministeri Mihail Mišustinin allekirjoitti määräyksen sanoa irti rajasopimus. Lokakuun 2023 lopussa Venäjä kutsui Suomen Moskovan-suurlähettilään Antti Helanterän puhutteluun ja lähetti Suomelle nootin, joka koski rajayhteistyön lopettamista. Suomen ulkoministeriö ei tarkemmin paljastanut mitä nootti koskee.

Tapahtumia

Tilanteen kärjistyminen Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille oli saapunut elokuun 2023 alusta lähtien marraskuun 12. päivään mennessä 91 turvapaikanhakijaa ilman tarvittavia matkustusasiakirjoja. Rajalle saapuvien määrä alkoi kasvaa nopeasti 13. marraskuuta alkaneella viikolla, jolloin tulijoita oli useita kymmeniä päivässä. Samaan aikaan Suomen hallitus alkoi viitata tapahtuneisiin Venäjän vaikuttamisoperaationa. Suomen rajavartiolaitoksen mukaan erityisen iso osa turvapaikanhakijoista oli Syyriasta.

Keskustelu ennen rajan sulkemista Ennen rajanylityspaikkojen sulkemista hallitus yritti ottaa käyttöön kireämpiä toimia, mutta apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan se ei olisi antanut riittäviä takeita sille, että aito ja tehokas mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua Suomesta olisi säilynyt. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvosteli Puumalaisen päätöstä torpata hallituksen esitys itärajan rajoitustoimien kiristämisestä. Myöhemmin Savolainen totesi, että Suomeen "voi potentiaalisesti tulla käsittämätön määrä ihmisiä". Hän nosti esiin yhden kansainvälisen oikeuden periaatteen, jonka mukaan valtio ei voi noudattaa sellaista sopimusta, joka muuttuu sille itselleen vaaralliseksi. EU-oikeuden osalta periaate on hänen mukaansa se, että perussopimuksissa painotus on kansallisella turvallisuudella.

Helsingin Sanomien mielipidetiedustelun mukaan 75 prosenttia suomalaisista olisi halunnut sulkea koko itärajan ja liki kolmannes kannatti sitä, että hallitus voi jättää noudattamatta joitakin kansainvälisten sopimusten vaatimuksia, jos turvallisuustilanne sen mielestä niin vaatii.

Kun itäraja päätettiin sulkea kokonaan, oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi, että hänen arvionsa mukaan perustuslakivaliokunnan rajavartiolaista antamassa lausunnossa tarkoitettu ”erittäin poikkeuksellisen olosuhteen” tilanne täyttyi.

Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi tilanteesta 18. marraskuuta, että jos tarve vaatii, koko itäraja suljetaan. Tuolloin rajalle oli tullut noin 300 turvapaikanhakijaa. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi 19. marraskuuta, että Venäjä saattaa masinoida Suomeen turvapaikanhakijoiksi naamioituneita Venäjän erikoisjoukkoja tai Wagner-armeijan sotilaita. Halla-ahon mukaan Wagner oli jo palkannut palkkasotilaita Afrikassa ja Lähi-idässä.

Myös valtioneuvoston laatimassa muistiossa todettiin, että Suomeen olisi voinut todennäköisesti saapua sotarikollisia, radikalisoituneita henkilöitä, rikollisjärjestöjen jäseniä tai siviileiksi tekeytyneitä sotilaita. Muistion mukaan Venäjän toiminta muodosti uhkan Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Itärajan ilmiö ja uhka sen laajenemisesta aiheuttivat vakavan uhan kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle. Suuri turvapaikanakijamäärä mahdollistaisi myös joukkojen lähettämisen Suomeen. Viranomaiset havaitsivat ilmiön sisältävän myös kansainvälistä rikollisuutta. On todennäköistä, että ilmiö tulee aiheuttamaan yhteiskunnassa turvattomuutta. Poliisihallituksen mukaan tulijoiden joukossa havaittiin turvallisuuden kannalta mahdollisesti vaarallisia henkilöitä. Maaliskuussa 2024 keskusrikospoliisi kertoi, että Suomeen on saapunut itärajan yli muutamassa kuukaudessa useita kymmeniä henkilöitä, jotka voivat olla vaaraksi sisäiselle turvallisuudelle. Tuota ennen myös suojelupoliisi kertoi itärajan yli tulleisiin turvapaikanhakijoihin liittyvistä mahdollisista turvallisuusuhkista. KRP totesi, että henkilöiden suuren lukumäärän vuoksi kaikista henkilöistä ei ole ollut mahdollista tehdä uhka-arviota.

Venäjän tavoitteena saattaa olla myös Suomen sisäiseen yhteneväisyyteen vaikuttaminen. Poliisihallitus odotti esimerkiksi mielenosoitusten ja vastamielenosoitusten lisääntyvän, mikä olisi voinut merkitä syvenevää vastakkainasettelua. Itärajan sulkemista vastaan osoitettiin mieltä useasti, muun muassa Helsingissä. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson totesi, että tilanne toi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan lähemmäs Pohjoismaita. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Margarita Zavadskaya sanoi Aftonbladet-sanomalehdelle, että Venäjä onnistui tavoitteessaan provosoida Suomea.

11. marraskuuta uutisoitiin, että matka Tunisiasta Moskovan kautta Suomen rajan tuntumaan opiskelijaviisumilla maksoi noin 5 000 euroa. Varsovan yliopiston professori, Eurooppaan suuntautuvaan maahanmuuttoon erikoistunut Maciej Duszczyk nimitti tilannetta hybridisodaksi ja totesi, että rikosverkostoja hallitsevat turkkilaiset ja saudiarabialaiset, jotka ovat verkostoituneet tehokkaasti ympäri maailman. Hän lisäsi, että siirtolaisten ohjailu on tulonlähde myös Valko-Venäjälle ja Venäjälle. Hän varoitti Suomea ja kehotti maata olemaan erittäin valmistautunut lisäprovokaatioihin, sillä hänen näkemyksensä mukaan Venäjä ei tule lopettamaan toimintaansa. Duszczykin mielestä Suomeen ihmisiä houkuttelee sosiaaliturva.

Suomen päätökset itärajan tilanteesta välittyivät nopeasti arabiankielisiin sosiaalisen median ryhmiin, joita salakuljettajat hallitsevat. Ryhmissä turvapaikanhakijat, salakuljettajat ja muut toimijat jakavat tietoa Suomeen tai muihin maihin pääsystä. Yleisradio kävi läpi satoja viestejä, joita julkaistiin arabiankielisissä sosiaalisessa mediassa marraskuussa 2023. Monet Facebookin ja viestipalvelu Telegramin ryhmät ovat isoja, ja ne olivat toimineet useita vuosia. Joillakin ryhmillä oli jopa noin 200 000 seuraajaa. Kriisin aikaan Suomi nousi tärkeimmäksi keskustelunaiheeksi muiden Euroopan maiden sijaan. Suomea markkinoitiin salakuljettajien viesteissä helpoksi reitiksi Eurooppaan. Marraskuun lopussa yksi keskustelijoita puhuttava asia oli Suomen rajaviranomaisten ilmoitus siitä, että itärajan eteläisimpien raja-asemien Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan oli määrä aueta jälleen 23. joulukuuta.

Rajanylittäjien mukaan Venäjän viranomaiset osallistuvat siirtolaisten tuomiseen Suomeen ja kieltävät palaamasta Venäjälle. Eräs rajanylittäjä kertoi kuulleensa Venäjän rajapoliisin asemalla, että jos Suomen raja menee kiinni, Venäjä ohjaa pakolaisia Norjaan, Viroon tai Liettuaan.

Rajanylityspaikkojen sulkeminen