Toivo Oskar Teodor Nuotio (9. marraskuuta 1888 Sääksmäki – 10. heinäkuuta 1962) oli suomalainen rehtori.Päivästä päivään. 50 v. täyttää..., Helsingin Sanomat, 09.11.1938, nro 303, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot50-vuotias, Karjala, 09.11.1938, nro 303, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotRehtori Toivo Nuotio, Turun Sanomat, 09.11.1938, nro 303, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotGeni.com : Kuva Toivo O. T. Nuotion hautakivestäTilastollisen päätoimiston tilastoarkisto (KA) > K TILASTOASIAKIRJAT > K03 Terveys- ja kuolemansyytilastot > K03A Kuolemansyytilastot > K03Ab Luettelot kuolleista > K03Ab:494 Aakkosellinen luettelo koko maan kuolleista, A-Ö, A-Ö (1962-1962): Tiedosto 478
Sääksmäellä kanttorin poikana syntynyt Toivo Nuotio pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan klassillisesta lyseosta 1908 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1916.
Nuotio oli aluksi opettajana Lahden yhteiskoulussa ja tyttökoulussa 1916–1917 ja sijaisopettajana Porvoon, Tyrvään ja Kouvolan yhteiskouluissa 1918–1921. Vuodesta 1924 lähtien hän oli Salon yhteiskoulussa historian ja osaksi suomenkielen opettajana sekä vuodesta 1925 alkaen koulun rehtorina. Kun Salon yhteiskoulu siirtyi valtion haltuun 1937 Nuotio jatkoi Salon yhteislyseon rehtorina sekä historian ja yhteiskuntaopin vanhempana lehtorina.
Nuotio oli Salon kauppalanvaltuuston jäsenenä vuodesta 1930 alkaen ja oli valtuuston puheenjohtajana 1934. Hän oli edistyspuolueen ehdokkaana vuoden 1939 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi. Nuotio oli Varsinais-Suomen Historiankirjoitusyhdistyksen valtuuskunnan jäsen. Hän teki muutamia opintomatkoja ulkomaille, harjoitti Venäjällä kieliopintoja yliopiston myöntämällä apurahalla ja julkaisi kulttuurihistoriallisia kuvauksia, muun muassa nimellä Elämää Sääksmäellä 1700-luvulla. Opiskeluaikanaan Nuotio kuului Ylioppilaskunnan Laulajiin ja myöhemmin hän oli mukana muun muassa Salon kirkkokuorossa ja mieskuorossa. Suomen sisällissodan aikana Nuotio oli mukana Porvoon suojeluskunnassa ja myöhemmin hän oli jäsenenä Salo-Uskelan suojeluskunnassa.Edistyspuolueen edustajaehdokkaita puhuttelemassa heidän kotoisessa elämänpiirissään. Monitoiminen rehtori hallitsee taitavasti kouluaan, työskentelee verstaassa ja pilkkoo puita Shaw'n tapaan sekä viillettää vesillä "peräprutkullaan", Turun Sanomat, 27.06.1939, nro 168, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lähteet
Luokka: Suomen koulujen rehtorit Luokka:Salon kaupunginvaltuutetut Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka: Vuonna 1888 syntyneet Luokka: Vuonna 1962 kuolleet