Rava-Ruska () on kaupunki Ukrainan Lvivin alueen Lvivin piirissä. Rava-Ruska sijaitsee Läntisen Bugin vesistöön kuuluvan Ratajoen varrella, lähellä Puolan rajaa, linnuntietä 52 kilometriä ja maanteitse noin 65 kilometriä aluekeskus Lvivistä luoteeseen. Kaupungissa on rautatieasema. Kansainvälinen, Varsovan ja Lvivin välisen eurooppatien E372 rajanylityspaikka avattiin 2008 noin kuusi kilometriä Rava-Ruskan keskustasta luoteeseen (Ukraina Rava-Ruska - Puolan Hrebenne).
Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi 8 494 (2022). Vuonna 1990 siellä oli noin 8 900 asukasta.
Tammikuun keskilämpötila on −4,2 ja heinäkuun +17,9 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 609 millimetriä.
Paikkakunnan ensimmäinen kirjallinen maininta on useiden käsitysten mukaan vuodelta 1455, jolloin paikkakunta oli Puolan alaisuudessa. Toisen lähteen mukaan perustaminen olisi tapahtunut vuonna 1604. Vuonna 1622 paikkakunta sai Magdeburgin kaupunginoikeudet. Puolan vuoden 1772 jaossa kaupungista tuli osa Itävaltaa. Vuosina 1854, 1862 ja 1884 tulipalot tuhosivat kaupunkia.
Kaupunki kasvoi kahden rautatielinjan valmistumisen (1887) seurauksena. Vuonna 1900 asukkaita oli jo 9 000. Maailmansotien välisenä aikana Rava-Ruska oli Puolan vallassa. 1921 väkiluku oli yli 15 000 ja 1931 yli 11 000. Vuonna 1939 Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan osaksi, kaupungin asema. Vuosina 1941-1944 Rava-Ruska oli saksalaisten miehittämä. Kaupungissa sijaitsi keskitysleiri (Stalag-325) ja ja juutalaisten ghetto. Miehittäjän surmasivat kaupungissa yhteensä 41 500 ihmistä, joista 24 500 oli sotavankia.
Toisen maailmansodan jälkeen Rava-Ruskasta tuli jälleen osa Ukrainan sosialistista nevostotasavaltaa. Nykyään se on teollisuuden ja liikenteen keskittymä. Teollisuudenaloista tärkein on elintarvikkeiden jalostus. Rava-Ruska on Ukrainan kesän 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen kuulunut Lvivin piiriin; sitä ennen se kuului 1962–64 Jarovirin piiriin, sitten Žovkvan piiriin (aiemmalta nimeltään Nesterovin piiri, vuosina 1951–1991 Žovkvan nimenä oli Nesterov).
Kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin ja nähtävyyksiin lukeutuvat muun muassa Arkkienkeli Mikaelin kirkko ja reformistiset tilat (1737), Pyhän Josefin kirkko (1770–1776), Pyhän Yrjön kirkko (1846) ja Stalag-325 -keskitysleirillä kuoleiden sotavankien hautausmaa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Lvivin alueen kaupungit Luokka:Lvivin piiri