Elintarvikemarkkinavaltuutettu () on Ruokaviraston yhteydessä toimiva itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa elintarvikemarkkinalain (1121/2018) noudattamista ja edistää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta. Valtuutetun toiminta kohdistuu hyvien liiketapojen vastaisten käytäntöjen estämiseen elintarvikeketjussa. Valtioneuvosto nimittää elintarvikemarkkinavaltuutetun enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, ja kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito.
Elintarvikemarkkinalaki Elintarvikemarkkinavaltuutetun virka perustuu elintarvikemarkkinalakiin (1121/2018), joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2019. Laki säädettiin elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja elintarvikeketjun toimijoiden välisten kauppasuhteiden tasapainottamiseksi. Lakia on muutettu EU:n kauppatapoja koskevan direktiivin (EU) 2019/633 täytäntöön panemiseksi.
Laki kieltää ostajaa muun muassa peruuttamasta tilausta alle 30 päivää ennen sovittua toimitusaikaa, muuttamasta yksipuolisesti sopimuksen ehtoja, vaatimasta myyjältä maksuja jotka eivät liity myyjän tuotteen myyntiin sekä käyttämästä kaupallisia kostotoimia myyjää kohtaan, joka on käyttänyt lainmukaisia oikeuksiaan. Lakia sovelletaan elintarvikeketjussa tilanteissa, joissa ostajan liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa ja on myyjän liikevaihtoa suurempi.
Tehtävät ja toimivaltuudet Elintarvikemarkkinavaltuutettu antaa elintarvikeketjun toimintaan liittyviä suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia sekä tiedottaa ja neuvoo elintarvikeketjun toimijoita hyvistä liiketavoista. Toiminnan pääpaino on erityisesti asioissa, joilla on elintarvikeketjun toimivuuden kannalta huomattavaa merkitystä tai joissa voidaan olettaa yleisimmin esiintyvän huomattavia ongelmia. Käytännössä valtuutetun tehtävät voivat olla esimerkiksi sovinnon edistämistä osapuolten välillä ristiriitatilanteissa tai sidosryhmien neuvontaa hyvistä toimintatavoista.
Valtuutettu voi antaa lakia rikkovalle elinkeinonharjoittajalle huomautuksen tai julkisen varoituksen sekä kieltää lainvastaisen menettelyn ja asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Seuraamusmaksun määräämisestä päättää markkinaoikeus valtuutetun esityksestä.
Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa työskentelee virkamiehiä esittelijöinä ja muuta henkilökuntaa.
Valtuutetut Nimi Toimikausi Huomautukset Olli Wikberg 2019–2024 Pidätetty virasta tammikuussa 2024 Ismo Tuominen 2024 Sijainen Jarno Sukanen 2024–
Elintarvikemarkkinavaltuutetun virka perustettiin vuonna 2019. Ensimmäiseksi valtuutetuksi nimitettiin kesäkuussa 2019 Olli Wikberg. Wikberg pidätettiin virasta tammikuussa 2024 rikostutkinnan ajaksi, ja hänen sijaisekseen nimitettiin Ismo Tuominen. Elokuussa 2024 uudeksi elintarvikemarkkinavaltuutetuksi nimitettiin Jarno Sukanen.
Olli Wikbergin rikosepäilyt Ruokavirasto teki marraskuussa 2023 tutkintapyynnön poliisille elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikbergin toiminnasta. Maa- ja metsätalousministeriö pidätti Wikbergin virasta tammikuussa 2024 tutkinnan ajaksi. Wikberg valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen syyskuussa 2024.
Rikosepäilyt koskivat Wikbergin virkatehtävien hoitoa vuosina 2019–2023. Wikbergin epäiltiin tehneen virkamatkojen yhteydessä palkallisia luentoja oppilaitoksissa ilman sivutoimi-ilmoituksia sekä saaneen perusteettomia kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Teoista aiheutui Ruokavirastolle vahinkoa noin 6 000 euroa.
Syyttäjälaitos nosti huhtikuussa 2026 Wikbergiä vastaan syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja lahjusrikkomuksesta. Petosepäilyjen osalta syyte jätettiin nostamatta. Wikberg on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Elintarvikemarkkinalain uudistus Hallitus antoi maaliskuussa 2026 eduskunnalle esityksen elintarvikemarkkinalain muuttamisesta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa elintarvikeketjussa heikommassa asemassa olevien tavarantoimittajien asemaa, tasapainottaa neuvotteluvoimaa ja edistää markkinoiden vakautta sekä huoltovarmuutta. Uudistus perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin.
Keskeisiä muutosehdotuksia ovat ostajan oman tuotemerkin suosimisen kielto, tavarantoimittajien liiketoimintatietojen suojan vahvistaminen, tarpeettomien tietopyyntöjen rajoittaminen sekä kaupallisten kostotoimien suojan parantaminen. Lisäksi ostajalle asetettaisiin velvollisuus neuvotella sopimusehdoista uudelleen olosuhteiden muuttuessa olennaisesti.
Kaupan liitto on arvostellut esitystä ja katsonut sen kiristävän jo ennestään EU-direktiiviä tiukempaa kansallista sääntelyä sekä heikentävän kilpailua ja kuluttajien etua.
Kritiikki MTV Uutisten mukaan elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistolle ei asetettu neljänä ensimmäisenä toimintavuotena lainkaan valvonnan tuloksellisuus- tai vaikuttavuustavoitteita. Samana aikana valtuutettu ei tehnyt yhtään valvonta-asian päätöstä, ja neuvonta-asioita käsiteltiin vuosittain alle 40.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC) ovat arvostelleet valtuutetun toimivaltuuksia riittämättömiksi. Niiden mukaan valtuutetulla ei ole mahdollisuutta puuttua neuvotteluvoiman väärinkäytön yksittäistapauksiin, ja tuottajat eivät uskalla kannella epäkohdista kaupallisten kostotoimien pelossa.
Katso myös Kuluttaja-asiamies Markkinaoikeus Ruokavirasto
Lähteet
Luokka:Suomen viranomaiset Luokka:Suomen maa- ja metsätalousministeriö Luokka:Ruokavirasto