Herodikos Selymbrialainen (, ; 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, joka tunnetaan Hippokrateen opettajana.Soranos Efesoslainen: Hippokrateen elämä; Johannes Tzetzes: Khiliades vii. Hist. 155, teoksessa Fabric. Bibl. Graec. vol. xii, s. 681, ed. vet.; Suda, . Herodikos on ensimmäinen tunnettu henkilö, joka yhdisti liikunnan ja lääketieteen. Näin häntä voidaan pitää urheilulääketieteen isänä.
Elämä
Herodikos oli kotoisin Selymbriasta tai Platonin mukaan alun perin Megarasta, jonka siirtokunta Selymbria oli. Hän toimi paitsi lääkärinä myös voimistelun opettajana (paidotribēs)Platon: Protagoras 316d–e, Valtio 406a–b. ja sofistina. Herodikos seurasi Euryfonia merkittävässä Knidoksen lääketieteen koulussa.
Herodikos mainitaan Ikkos Taraslaisen ohella ensimmäisenä, joka käytti liikuntaa sairauksien hoitoon ja terveyden säilymisen edesauttamiseen. Hänen sanotaan tutkineen liikuntaa lääketieteelliseltä kannalta, koska oli hyötynyt siitä itse.Platon: Valtio 406a–b; Lukianos: Miten historiaa on kirjoitettava 35. Eräästä kohdasta Platonin Faidroksessa on usein oletettu, että Herodikos olisi määrännyt potilaansa kävelemään Ateenasta Megaraan ja palaamaan heti päästyään Megaran muureille. Kaupunkien välinen etäisyys, noin 40 kilometriä, tekee tämän kuitenkin jos ei mahdottomaksi niin ainakin kyseenalaiseksi, eivätkä Platonin sanat välttämättä vaadi sitä, että hän olisi todella antanut tällaisen ohjeen.Platon: Faidros 227d.
Erään Hippokrateen Epidemioiden kuudennessa kirjassa olevan kohdan on katsottu vahvistavan Platonin sanat, ja syyttävän Herodikosta potilaidensa tappamisesta kävelyttämällä näitä liikaa. Kyseisen tekstikohdan lukutapa on kuitenkin epävarma, ja Émile Littré katsoo, että siinä mainittu nimi olisikin Prodikos, ei Herodikos.Hippokrates: Epidemiat (De morbis popularibus) 6.3, vol. iii, s. 599; Littré, Émile: Oeuvres d'Hippocr. vol. i, s. 51. Asian monimutkaisuutta lisää se, että Galenos luki Hippokrateen teoksesta nimen ”Prodikos”, mutta katsoo tämän viittaavan silti samaan henkilöön, josta Platon puhuu, vaikka Platonilla lukee selvästi ”Herodikos”.Galenos: Kommentaari Hippokrateen Epidemioiden kuudenteen kirjaan (In Hippocratis Epidemiarum librum VI) 3.31, vol. xvii. pt. ii, s. 99.
Herodikoksen mainitsevat myös monet muut antiikin kirjailijat, kuten Aristoteles,Aristoteles: Retoriikka 1.5.10. PlutarkhosPlutarkhos: Niistä, joita jumaluus rankaisee myöhemmin (De sera numinis vindicta) 100.9. ja Caelius Aurelianus,Caelius Aurelianus: Akuuteista ja kroonisista sairauksista (De morbis acutis et chronicis) 5.1. sekä Eustathios Thessalonikelainen.Eustathios Thessalonikelainen: Kommentaari Iliaaseen (Ad Iliad) i, s. 763, 16
Lääketiede ja vaikutus
Herodikos kehitti oman teoreettisen näkemyksensä lääketieteestä. Hänen mukaansa huono terveys johtui ruokavalion ja liikunnan epätasapainosta. Tästä syystä hän suositteli tarkkaa ruokavaliota, jatkuvaa liikuntaa ja säännöllistä harjoittelua. Hän piti tätä yhdistelmää ihanteellisena tapana ylläpitää hyvää terveyttä ja sovelsi sitä myös potilaidensa hoidossa. Vaikka Herodikoksen kirjoitukset ovat kadonneet, antiikin teksteistä löytyvät katkelmat tukevat näkemystä, että häntä voidaan pitää urheilulääketieteen isänä.
Herodikoksen vaikutus ulottuu antiikin Kreikan ja Rooman lääketieteeseen, ja hänen ajatuksensa vaikuttivat Hippokrateen ja muiden lääkärien työhön. Hänen teoriansa kehon nesteiden homeostaasista ja korostus liikunnan sekä ruokavalion tasapainosta ovat edelleen urheilulääketieteen perusta. Herodikoksen perintö näkyy nykyaikaisessa urheilulääketieteessä, jossa korostetaan säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion merkitystä terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Hänen työssään yhdistyivät liikunnanopettajan kokemus ja lääketieteellinen koulutus, mikä loi perustan kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle terveyteen.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Antiikin kreikkalaiset lääkärit Luokka:400-luvulla eaa. syntyneet Luokka:400-luvulla eaa. kuolleet