Fredrik I (9. syyskuuta 1826 – 28. syyskuuta 1907) oli Badenin suurherttuakunnan suurherttua vuosina 1858–1907.
Tausta ja perhe-elämä Fredrik syntyi Karlsruhessa vuonna 1826 suurherttua Leopoldin ja Ruotsin prinsessa Sofia Wilhelminan (1801–1861) kolmanneksi vanhimpana poikana. Hänen isoisoisänsä oli Ruotsin kuningas Kustaa III. Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista nuorin oli suuriruhtinatar Olga Fjodorovna.
Hänen koulutukseltaan oli aikakauteen nähden moderni ja porvarillinen. Lisäksi Fredrik opiskeli sotatiedettä ja politiikkaa.
Fredrik avioitui Preussin prinsessa Louisen (1838–1923) kanssa 20. syyskuuta 1856 Neues Palaisissa. Koska Louise oli Preussin kuninkaan ja myöhemmin Saksan keisari, Vilhelm I:n ja keisarinna Augustan ainoa tytär, avioliitto hyödytti Badenin suurherttuakuntaa ja nosti sen asemaa Saksan keisarikunnan osavaltioiden keskuudessa. Avioliitto Louisen kanssa oli kuitenkin rakkausavioliitto, ja Fredrik tuli hyvin toimeen appensa kanssa.
Yhdessä Louisen kanssa Fredrik sai kolme lasta:
Badenin suurherttua Fredrik II (1857–1928) Ruotsin kuningatar Viktoria (1862–1930) prinssi Ludvig (1865–1888)
Suurherttuana Kun Fredrikin isä kuoli vuonna 1852, Fredrikistä tuli veljensä Ludvig II:n sijaishallitsija. Syynä tähän oli se, että Ludvig oli mieleltään parantumattomasti sairas. Neljä vuotta myöhemmin Ludvig julisti itsensä kyvyttömäksi hallitsemaan. Ludvig kuoli 22. tammikuuta 1858 vain 33-vuotiaana.
Fredrikin melko liberaalin valtakauden aikana Badenissa hyväksyttiin siviiliavioliitto ja suorat kansanvaalit Badenin parlamentin alahuoneen vaaleissa. Hän myös tuki taiteita perustamalla sekä taideakatemian että ammattikoulun taiteilijoille. Vuonna 1862 Fredrik salli juutalaisille saman elinkeinonvapauden kuin muillekin suurherttuakunnan asukkaille. Lisäksi hän nimitti juutalaisen Moritz Ellstätterin valtionvarainministerikseen.
Vuonna 1870 Fredrik liittyi Pohjois-Saksan liitton puolelle Saksan–Ranskan sodassa ja asetti joukkonsa virallisesti Preussin alaisuuteen 15. marraskuuta. Hän kannatti yhtenäistä Saksaa ja oli ensimmäisten joukossa ilmaisemassa halukkuutensa liittyä uuteen Saksan keisarikuntaan. Sodan aikana Fredrik myös Vilhelm I:n ja tämän pojan Fredrikin välisenä sovittelijana.
Fredrik oli paikalla, kun Vilhelm I, jonka vävy Fredrik oli, julistettiin Saksan keisariksi Versailles’n palatsin peilisalissa 18. tammikuuta 1871. Julistuksen luki Otto von Bismarck, minkä jälkeen Fredrik huusi "kauan eläköön hänen majesteettinsa keisari Vilhelm!"
Fredrik kuoli Mainaussa sijaitsevalla kesäasunnollaan 28. syyskuuta 1907. Hänet on haudattu suurherttuan kappeliin Karlsruhessa. Badenin suurherttuana Fredrikiä seurasi hänen poikansa Fredrik II.
Kunnianosoituksia
Saksalaiset
55x55px Uskollisuuden ritarikunnan ritari (Baden) 55x55px Karl-Fredrikin sotilasansioritarikunnan suurristi (Baden) 55x55px Zähringerin leijonan ritarikunnan suurristi (Baden) 55x55px Berthold I:n ritarikunnan suurristi (Baden, perustaja) 55x55px Albrekt Karhun ritarikunnan suurristi (Anhalt) 55x55px Pyhän Hubertin ritarikunnan ritari (Baijeri) 55x55px Vendien kruunun ritarikunta ketjulla (Mecklenburg) 55x55px Guelphin kuningashuoneen ritarikunnan suurristi (Hannover, 1855) 55x55px Pyhän Yrjön ritarikunnan ritari (Hannover, 1855) 55x55px Mustan kotkan ritarikunta ketjulla (Preussi) 55x55px Hohenzollernin perheen ritarikunnan kunniaristi (Preussi) 55x55px Punaisen kotkan ritarikunnan 1. luokka (Preussi) 55x55px Rautaristin 2. luokka (Preussi) 55x55px Tuoksuruutakruunun ritarikunnan ritari (Saksi)
Lähde:
Ulkomaalaiset
55x55px Krysanteemiritarikunnan suurristi (Japani, 1906) 55x55px Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunnan suurristi (Havaiji) 55x55px Vapahtajan ritarikunnan suurristi (Kreikka) 55x55px Etelän Ristin ritarikunnan suurristi (Brasilia) 55x55px Pyhän Tapanin ritarikunnan suurristi (Unkari, 1849) 55x55px Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia, 1845) 55x55px Kunnialegioonan suurristi (Ranska, 1846) 55x55px Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunnan ritari (Italia, 1864) 55x55px Pyhän Kaarlen ritarikunnan suurristi (Monaco, 1869) 55x55px Ruhtinas Danilo I:n ritarikunnan suurristi (Montenegro) 55x55px Kolmen ritarikunnan nauha (Portugali) 55x55px Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunta ketjulla (Portugali) 55x55px Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska)
55x55px Alankomaiden leijonan ritarikunnan suurristi (Alankomaat) 55x55px Romanian tähden ritarikunnan suurristi (Romania) 55x55px Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi) 55x55px Kaarle III:n ritarikunnan suurristi (Espanja, 1866) 55x55px Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja, 1878) 55x55px Pyhän Andreaksen ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Annan ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Chakri-dynastian ritarikunnan ritari (Thaimaa, 1897) 55x55px Miloš Suuren ritarikunnan ritari (Serbia) 55x55px Takovon ristin ritarikunnan suurristi (Serbia) 55x55px Sukkanauharitarikunnan ritari (Yhdistynyt kuningaskunta, 1906)
Lähde:
Lähteet
Luokka:Vuonna 1826 syntyneet Luokka:Vuonna 1907 kuolleet Luokka:Badenin suurherttuat