Riittakerttu Kaltiala (s. 1965) on suomalainen psykiatri.Kaltiala-Heino, Riittakerttu Kansalliskirjaston hakupalvelu. Viitattu 27.7.2024. Hän on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja Tampereen yliopistollisen sairaalan keskitettyjen nuorisopsykiatrian palveluiden ylilääkäri. Hän on lisäksi toiminut Pirkanmaan hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian vastuualuejohtajana.Aino Kattilakoski, Nuorisopsykiatrian professori ja ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala palkittiin Tampereen lääkäripäivillä Aamulehti 20.3.2024. Viitattu 27.7.2024.
Kaltiala opiskeli lääketiedettä Tampereen yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1995 potilaskokemuksista tahdosta riippumattomaan hoitoon liittyen: Involuntary psychiatric hospitalization : a comparison of voluntarily and involuntarily admitted psychotic patients, their experiences of and attitude to coercion in psychiatry.Short CV Riittakerttu Kaltiala, viitattu 27.7.2024 Kaltialasta tuli erikoislääkäri psykiatrian (1999), nuorisopsykiatrian (2004) ja oikeuspsykiatrian (2016) aloilla.Erja Pekkala, Alajärveläisjuurinen professori Riittakerttu Kaltiala vastaanotti arvostetun Pikkutikka-palkinnon. Järviseutu 22.3.2024. Viitattu 27.7.2024. Lisäksi hän sai vuonna 2000 yhteiskuntatieteiden kandidaatin oppiarvon. Kaltiala oli dosentti Tampereen yliopistossa vuodesta 2000 ja Oulun yliopistossa vuodesta 2008 ennen nimitystään nuorisopsykiatrian professoriksi Tampereen yliopistoon vuonna 2009.
Kaltialasta tuli erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrisen tutkimus- ja hoitoyksikön ylilääkäri yksikön perustamisen yhteydessä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2002.Minna Pihlava, Tampereen lääkäripäivillä palkittu Riittakerttu Kaltiala: Nuorten identiteetin vakautuminen on vaikeutunut. Lääkärilehti 20.3.2024. Viitattu 27.7.2024. Kaltialasta tuli sukupuolidysforiaa kokevien nuorten arviointien vastuuhenkilö Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2011. Hän on tehnyt ja julkaissut huomattavasti tutkimusta alaikäisten sukupuoli-identiteetin aiheista.Annikka Mutanen, Nuoruusiän sukupuoliahdistusta hoitava professori sanoo ei alaikäisten juridisen sukupuolen korjaukselle. Helsingin Sanomat 27.1.2023. Viitattu 27.7.2024. Kaltialalle myönnettiin maaliskuussa 2024 17. Arkkiatri Risto Pelkosen Pikkutikka-palkinto. Myöntämisperusteluissa viitattiin menestykselliseen ja pitkäjänteiseen työhön nuorisopsykiatrian alan kehittämisessä Suomessa.
Kaltiala on ollut tekemässä yli 250 tutkimusjulkaisua, ja hänellä on yhteensä hieman yli 11 000 kirjallisuusviittausta. Hän on myös ohjannut väitöskirjoja.Riittakerttu Kaltiala. Research Gate. 6.7.2026. (https://www.researchgate.net/profile/Riittakerttu-Kaltiala)
Kiistanalaisuudet Maaliskuussa 2021 suomalainen transmedia Kehrääjä julkaisi jutun nuorten sukupuoli-identiteetin arvioinnista ja transdiagnooseista vastuussa olevista poliklinikoista. Toinen näistä oli Kaltialan vastuun alla toimiva Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikka. Haastatellut perheet kertoivat vääristä kirjauksista, kaltoinkohtelusta sekä nuorten painostamisesta seksuaalisiin kokeiluihin sekä masturbaatioon.
Allekirjoitetussa vastineessaan Kaltiala sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan vastaava ylilääkäri Laura Häkkinen pyysivät harkitsemaan esitettyjen väitteiden eettisyyttä työntekijöitään kohtaan. Sekä kokivat hankalaksi jutun tuoman negatiivisen julkisuuden. Vastineessa kiistettiin myös väitteet kaltoinkohtelusta ja seksuaalisiin kokeiluihin painostamisesta.
Yhdysvaltalainen transuutissivusto Assigned media julkaisi artikkelin Heinäkuussa 2024 Kaltialasta yhteydessä hänen saamaansa huomioon maassa, sekä hänen vastuullaan toimivasta nuorten sukupuoli-identiteetin arviointia tekevästä poliklinikasta. Toimittajan haastattelemat henkilöt kertoivat kaltoinkohtelusta, masturbaatiota koskevista kysymyksistä ja painostamisesta seksuaalisiin kokeiluihin.
Elokuussa 2024 Kaltiala kommentoi artikkelia, sanoen että seksuaalisesta kehityksestä puhuminen on keskeinen osa potilasarviointia nuorisolääketieteessä. Väitteeseen potilasarvioinnin suunnittelusta rikkoa potilas ja yllyttää tätä luovuttamaan hän kommentoi medikaalisen sukupuolenkorjauksen olevan peruuttamaton, tämän tarpeen oltava tarkistettavissa ajankohtaisuudeltaan. Sekä nuoren ja vanhempien on tarpeen ymmärtää transition edut ja riskit.
Huhtikuussa 2026 Yle kirjoitti oikeusasiamiehen tarkastuksesta Pirkanmaan hyvinvointialueen erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatriseen tutkimus- ja hoitoyksikköön (EVA-yksikköön), jonka ylilääkärinä Kaltiala toimii. Tarkastuksessa löydettiin potilaiden laitonta rajoittamista. Lasten ja vanhempien tapaamisia valvottiin kameralla ja mikrofonilla yksikön perhehuoneessa, potilaiden ulkoilua rajattiin ja alaikäisten sidontaan käytettiin lakanaa. Kaltiala kommentoi perhetapaamisten valvomista tarpeelliseksi potilaiden ja omaisten suojelemiseksi, sekä näki lain olevan ristiriidassa nuorten turvallisuuden kanssa tilanteissa joissa tahdosta riippumattoman hoidon ehdot eivät täysin täyty.
Heinäkuussa 2026 Assigned media julkaisi selonteon artikkelissa Kaltialan vastuulla toimivan osaston toimintatavoista informaatiopyynnöillä luovutettujen dokumenttien pohjalta. Saadusta tiedosta Assigned median mukaan selvisi valvovien viranomaisten pitäneen vuonna 2023 rajoitustoimenpiteiden sekä eristystoimien dokumentaatiota heikkona tai olemattomana.
Translakikeskustelu Joulukuussa 2022 Kaltiala antoi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon, jossa hän vastusti juridisen sukupuolen muuttamisen sallimista alaikäisille henkilöille. Hänen mukaansa sukupuoli-identiteetin perusteella ei tulisi aloittaa fyysisiä hoitoja ennen aikuisikää. Kaltiala perusteli tätä sillä, että nuoruusiässä identiteetti on vasta muodostumassa. Kaltialan mukaan nuoruusiän transsukupuolisuuskokemus on melko pysyvä vasta jos kokemus on ollut selkeä jo lapsuudessa ja entisestään vahvistunut murrosiän aikana. Kaltiala puolusti lapsen hyväksymistä sellaisenaan ja esitti juridisen sukupuolimerkinnän muuttamisen alaikäisen kohdalla olevan voimakasta kehityksen ohjaamista.
Seta on painottanut transsukupuolisten nuorten pikaisen hoidon ja tuen mahdollistamisen tärkeyttä vedoten heidän itsemurhariskinsä kohonneisuuteen. Kaltiala piti perustelua disinformaationa ja vetosi aineistoihin, joiden mukaan tutkimuksiin hakeutuneiden nuorten itsemurhatapaukset ovat olleet hyvin harvinaisia ja toisaalta itsemurhakuolleisuus on ollut merkittävästi koholla sukupuolenkorjaushoitoja saaneiden aikuisten parissa. Kaltiala nosti esiin tutkimustiedon, jonka mukaan neljä viidestä lapsuusiässä vastakkaiseen sukupuoleen identifioituneesta kokee murrosiässä toisin. Setan edustajat vastasivat viittaamalla muihin tutkimuksiin, joiden mukaan yli 90 %:lla lapsuusiässä toiseen sukupuoleen identifioituneista kokemus on pysynyt samana murrosiän jälkeenkin. Setan edustajat kiistivät syytöksen disinformaatiosta vedoten suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin, jotka viittasivat transsukupuolisten lasten ja nuorten itsetuhoisuusalttiuden kohonneisuuteen. Setan edustajien mukaan itsetuhoisuusriski oli suuri niillä nuorilla, jotka eivät saaneet tukea perheiltään ja tulleet kohdatuiksi oikein. Setan edustajat arvostelivat Kaltialan lapsia ja nuoria koskevaa puhetapaa vähemmistöstressiä luovaksi.Sukupuolen juridinen korjaaminen on lapsen oikeuksien mukaista. Kerttu Tarjamo, Lotte Telakivi, Maarit Huuska, Helsingin Sanomat 2.2.2023. Viitattu 27.7.2024.
Kaltiala on kertonut joutuneensa häirinnän kohteeksi kommentoituaan lääkärinä sukupuolenkorjaushoitoja ja transsukupuolisia koskevaa keskustelua.
Keskustelu eheytystoiminnan kiellosta Kaltiala antoi eheytystoiminnan kiellosta lausunnon eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 1.2.2023, sekä Eduskunnan lakivaliokunnan kuulemistilaisuuteen 8.3.2024. Kummassakin lausunnossa hän argumentoi kieltoa vastaan. Hänen mukaansa terveydenhuollon valikoimaan ei kuulu eheytyshoito, eikä historiaan jäänyttä toimintatapaa tarvitse asettaa jälkikäteen laittomaksi. Eheytystä on vaikea määritellä, ja tämä asettaisi ammatinharjoittajien oikeusturvan vaaraan sillä sukupuoli-identiteetin arviointiprosessissa oleva potilas voisi esittää toimintatavan täyttävän eheytyksen tunnusmerkit.
Yhteistyö transterveydenhuoltoon kriittisesti suhtautuvien järjestöjen kanssa Riittakerttu Kaltiala on osallistunut järjestö Society for Evidence-based Gender Medicine (SEGM) toimintaan. Yhdysvaltalainen kansalaisoikeusjärjestö Southern Poverty Law Center (SPLC) pitää järjestöä viharyhmänä.
Kaltiala on ollut puhujana järjestön konferensseissa lokakuussa 2023 New Yorkissa, lokakuussa 2024 Ateenassa, sekä syyskuussa 2025 Berliinissä. Hänet on myös listattu puhujaksi järjestön konferenssissa Marraskuussa 2026 Washingtonissa.
Kesäkuussa 2023 SEGM järjesti Kaltialan kanssa yhteistyössä konferenssin Tampereen Yliopistolla psykoterapeuttisista lähestymistavoista nuorten sukupuolidysforiaan.
Florida Vuonna 2022 Kaltiala todisti transnuorten hoitojen rajaamisen puolesta Floridan osavaltion terveyslautakunnalle Yhdysvalloissa. Lautakunnan jäsenet oli henkilökohtaisesti nimennyt tehtäviinsä osavaltion kuvernööri Ron DeSantis. Jäsenistön päätös johti transhoitojen kieltoon alaikäisille, ja linjaukseen nuorten sosiaalista transitiota vastaan
Uuden jutun haastattelussa Kaltiala on myöhemmin kommentoinut ettei ole vastuussa Floridan lainsäädännöstä ja hänen intressinsä ovat tieteelinen tutkimus ja tiedon tuottaminen.
Helsinki Pride -mielenosoituskohu Kesäkuussa 2026 osana Aurora Helsingin ja Trans Ry:n järjestämää Transpoli jäähylle -blokkia uutiskuviin päätyi mediassa huomiota herättänyt Kaltialan nimeä kantanut banderolli.
Lääkäriliitto otti kantaa asiaan Instagram-julkaisussa, jossa ilmaistiin mielenosoituskylttien ylittävän asiallisen kritiikin rajat, ja ettei liitto hyväksy lääkäreihin kohdistuvaa maalittamista. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen otti asiaan kantaa viestipalvelu X:ssä, kertoen tehneensä avoimen kirjeen Helsinki Pride -yhteisölle, vaatien selvitystä tapahtuneesta.
Kaltiala kommentoi asiaa lääkärilehdessä sanomalla paheksuvansa käytöstä tapahtumassa jonka teemat ovat oikeus olla oma itsensä ja elää turvallisesti yhteiskunnassa, sekä organisaatiota joka sallii tämän. Kaltialan mukaan hän ei ole myöskään poliittinen henkilö.
Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Anu Kemppaisen mukaan kyse ei ollut maalittamisesta vaan sananvapauden piiriin kuuluvasta vallanpitäjien arvostelusta.
Katso myös Transsukupuolisuus
Lähteet
Luokka:Suomalaiset psykiatrit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1965 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt