Garden Helsinki (aiemmin Helsinki Garden) on Helsingin Taka-Töölöön suunniteltu monitoimiareena. Se sijoittuisi Nordenskiöldinkadun varrelle Helsingin jäähallin ja Töölön pallokentän pohjoispuoliselle tontille, joka nykyisin toimii pysäköintialueena. Tapahtuma-areena harjoitusjäähalleineen ja pysäköintitiloineen sijoittuisi maan alle, ja sen katsojakapasiteetti olisi noin 20 000. Gardenissa kyettäisiin järjestämään kaikkien sisäpalloilulajien EM- ja MM-tason kilpailuja.
Hanketta on suunniteltu vuodesta 2010, ja sitä suunnittelee Projekti GH -hankeyhtiö, jonka omistajayhtiöitä ovat HIFK Hockey, Fincap sekä Friends Of Garden. Hankkeella on pitkään on ollut rahoitusongelmia, mutta keväällä 2024 Helsinki ilmoitti valmistelevansa kauppaa noin 2,5 hehtaarin kokoisesta tontista Nordenskiöldinkadun varresta. Samalla kaupunki ilmoitti, että nopeimmillaan areenan voisi ottaa käyttöön vuonna 2029. Koko hankkeen hinta-arvio on 800 miljoonaa euroa, josta rakentamisen osuus ilman tonttikustannuksia on 653 miljoonaa. Kaupunki aikoo samalla myydä Helsingin jäähallin.
Kesäkuussa 2024 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti myydä tontin Projekti GH -yhtiölle. Tammikuussa 2025 rakennusyhtiö SRV, joka on aikaisemmin ollut mukana Tampereen Kannen areenan toteuttamisessa, ilmoitti lähtevänsä mukaan Helsinki Garden -hankkeeseen. Keväällä 2025 ilmoitettiin, että valtio tukee areenahanketta 35 miljoonalla eurolla, mutta tukipäätöksen tekijöitä tai tuen myöntämisen perusteita ei ole mainittu julkisesti saatavilla olevissa asiakirjoissa.
Alun perin rakennuksen maanpäälliseen osaan suunniteltiin asuntoja, toimistotiloja ja hotellia. Vuonna 2026 kuitenkin ilmoitettiin, että hanke etenee aiempaa suppeampana: Gardenia kehitetään vain areenan ja parkkihallin osalta. Uudistetun projektin tavoiteaikataulu on rakentamisen aloittaminen vuoden 2027 lopussa, jolloin halli olisi käytössä vuoden 2030 lopussa tai 2031 alussa.
Hankkeen historia
HIFK käynnisti ensimmäiset puheet uudesta areenasta keväällä 2008, kun seuran puheenjohtajana toimi pankkiiri Harri Tuohimaa. Seura oli jäänyt pois Pasilan suurareenan (entinen Hartwall-areena) hankkeesta, joka valmistui keväällä 1997, ja tarve omasta areenasta alkoi tästä kasvaa. Tuohimaan siirryttyä syrjään hankkeen vetovastuun otti kaudella 2008–2009 Timo Everi, joka toimi pitkään hankkeen näkyvimpänä hahmona ja Projekti GH:n hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2025 asti, jolloin tehtävään nousi hallituksessa vuoden verran istunut Jan Vapaavuori. Everi jatkaa yhtiön merkittävänä omistajana. Varsinainen suunnittelu jatkui vuodesta 2010.
Garden Helsinki sai suunnitteluvarauksen vuonna 2015. Marraskuussa 2018 hankkeen rakentajaksi valittiin rakennusyhtiö YIT.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi areenan mahdollistavan asemakaavan muutoksen 12. helmikuuta 2020 äänin 70–12. Hanke oli sitä ennen hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa äänin 11–2 ja kaupunginhallituksessa äänin 13–2. Museovirasto ja Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA) vastustivat hanketta rakennuksen suuren koon ja miljööseen sopimattomuuden vuoksi.
Museovirasto valitti asemakaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen tammikuussa 2021. Perusteluissaan se totesi, että kaava-alueella on kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä ja että osa alueesta sisältyy vähäisiltä osin Museoviraston inventoinnin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -kohteeseen Olympiarakennukset, mutta katsoi, että alueen arvot oli turvattu riittävästi kaavamääräyksin eikä päätös ollut maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisältövaatimusten vastainen. Museovirasto ei hakenut asiassa valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, ja asemakaava sai lainvoiman vuonna 2021.
Rakentamisen oli toivottu alkavan vuonna 2020, mutta hanke kohtasi useita vastoinkäymisiä. Elokuussa 2022 YIT vetäytyi hankkeen sijoittaja- ja rakentajaroolista. Koronaviruspandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, korkojen nousu, rakennuskustannusten nousu ja kiinteistösijoittajien kohonneet tuottovaatimukset vaikeuttivat hankkeen rahoitusta.
Toukokuuhun 2024 mennessä hankkeen kehittäminen oli maksanut noin 22 miljoonaa euroa, josta rahoituskulujen osuus oli noin puolet. Rahoitus oli kerätty osakkailta sekä yksityisiltä suomalaisilta yrityksiltä lainana.
Tonttikauppa ja rakentajan valinta
Keväällä 2024 Helsingin kaupunki ja Projekti GH pääsivät neuvottelutulokseen kiinteistökaupasta. Esitys koski noin 2,5 hehtaarin suuruisen alueen myymistä Nordenskiöldinkadun varrelta vähintään 21 miljoonan euron kauppahinnalla. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tontin myynnin Projekti GH:lle 19. kesäkuuta 2024. Valtuusto ei hyväksynyt vastaehdotusta, jonka mukaan kauppahinnan yhteensopivuus Euroopan unionin valtiontukisääntöjen kanssa olisi tullut varmistaa notifikaatiomenettelyllä. Marraskuussa 2024 osapuolet allekirjoittivat kiinteistökaupan esisopimuksen. Sopimuksen mukaan ostaja saisi tontin lisäksi vanhan jäähallin sekä kaikkiaan 200 000 neliömetriä rakennusoikeutta, mutta varsinaiset maakaupat tehtäisiin vasta, kun hankkeen toteutuminen ja rahoitus olisivat varmistuneet.
Tammikuussa 2025 hankkeen toteuttajaksi valittiin rakennusyhtiö SRV, joka oli aiemmin rakentanut Tampereen Kannen areenan.
Suunnitelman supistaminen 2026
Toukokuussa 2026 Projekti GH ilmoitti, että hanke etenisi alkuperäistä suppeampana. Suunnitelmasta poistettiin asunnot, toimistot ja hotelli, ja jäljelle jäi vain areena pysäköintihalleineen. Rakennuksen kokonaisala laski noin 165 000 bruttoneliömetristä noin 100 000 bruttoneliömetriin, ja kustannusarvio putosi aiemmasta 700–800 miljoonasta eurosta Jan Vapaavuoren mukaan ”jotain nelosella alkavaan” eli noin 400 miljoonaan euroon. Kokonaisuuteen jätettiin mahdollisuus rakentaa myöhemmin noin 30 000 neliömetriä, esimerkiksi nyt karsittuja asuntoja.
Vapaavuoren mukaan aiempi kokonaisuus ei ollut enää toteutuskelpoinen rakennuskustannusten ja korkoympäristön takia, ja supistettu hanke oli rahoituskelpoisempi ja vähäriskisempi. Vielä vuonna 2019 Helsingin pormestarina toiminut Vapaavuori oli pitänyt asuntorakentamista hankkeen elinehtona ja katsonut, että ilman sitä ”hankkeen talousyhtälö on mahdoton”. Uudistetun hankkeen tavoiteaikataulun mukaan rakentaminen alkaisi vuoden 2027 lopussa ja halli olisi käytössä vuoden 2030 lopussa tai 2031 alussa. Helsingin kaupunki ilmoitti tukevansa nimenomaan areenahanketta ja toivovansa suunnitelmat rahoitusmalleineen arvioitaviksi vielä vuoden 2026 aikana.
Heinäkuun 2026 alussa Projekti GH julkaisi supistetusta hankkeesta ensimmäiset havainnekuvat. Samalla tarkentui tavoiteaikataulu, jonka mukaan areenalle haettaisiin rakennuslupa vuoden 2027 loppuun mennessä, rakentaminen alkaisi vuodenvaihteessa 2027–2028 ja areena avautuisi vuoden 2031 alkupuoliskolla. Suunnittelutyötä johti tammikuussa 2025 kumppaniksi valittu SRV projektiyhtiön rakennuttajatiimin kanssa. Hankkeen pääarkkitehti Tuomas Silvennoisen mukaan Olympiastadionin ympäristöä oli lähestytty ”suurella kunnioituksella”.
Supistaminen mutkisti myös marraskuussa 2024 allekirjoitettua tonttikaupan esisopimusta, jonka ehtoihin kuului noin 15 000 kerrosneliömetriä asuinrakentamista. Koska asunnot karsittiin, kaupungin ja yhtiön oli neuvoteltava uusi sopimus, joka edellyttäisi kaupunginvaltuuston hyväksyntää. Rakennusyhtiö SRV:n pääomistaja Ilpo Kokkila ei uskonut hankkeen toteutuvan, sillä hän piti sitä liian kalliina ja hankalasti toteutettavana.
Taustayhtiön talous
Vuonna 2013 perustetulla taustayhtiöllä ei ole ollut ainoatakaan voitollista tilikautta, eikä sillä käytännössä ole tuloja, vaan sen toiminta pyörii ulkopuolisen rahoituksen varassa. Huhtikuun 2025 lopussa päättyneeseen tilikauteen mennessä yhtiölle oli kertynyt tappiota 3,4 miljoonaa euroa, sen oma pääoma oli negatiivinen ja taseessa oli vierasta pääomaa lähes 26 miljoonaa euroa. Heinäkuussa 2026 Iltalehti luonnehti yhtiötä ”konkurssikypsäksi”, minkä hankkeen operatiivinen johtaja Emilia Ottela kiisti. Lehden haastatteleman Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan yhtiöllä erääntyi vuoden sisällä maksettavaksi noin 13,2 miljoonaa euroa velkaa, kun sen rahavarat olivat vain noin 162 000 euroa.
Yhtiön velkojat kuten YIT, Taalerin Kiinteistökehitysrahasto, HIFK, Kulvikin perheen Gulls Holdings sekä Garden SPV suostuivat loppuvuodesta 2025 leikkaamaan saataviaan, mitä yhtiön hallitus piti välttämättömänä toiminnan jatkumiselle. Tämän lisäksi hanke keräsi vuosina 2025–2026 uutta rahoitusta osakeanneilla, joihin osallistuivat muun muassa HIFK, sijoittaja Kari Karvinen, Eduard Paulig ja Jan Vapaavuoren sijoitusyhtiö Javacom Oy, mutta yhtiön käyttöpääomatarve oli helmikuussa 2026 yhä akuutti. Yhtiö osti hankkeesta ulos osakkaansa Fincapin (nyk. Fisyr Oy), joka oli ajautunut vaikeuksiin Oma Säästöpankkiin liittyvän taloussotkun vuoksi.
Hankkeen valtiontuki Orpon hallitus päätti kevään 2025 puoliväliriihessä myöntää hankkeelle ehdollisen 35 miljoonan euron valtiontuen. Tuki oli määrä jakaa neljälle vuodelle siten, että vuosittain hanketta tuettaisiin noin 8,7 miljoonaa eurolla. Tuki edellytti vielä eduskunnan hyväksyntää valtion talousarviossa sekä Euroopan komission hyväksyntää, jota varten hallitus teki EU-notifikaation helmikuussa 2026. Projekti GH:n johdon mukaan tuki lisäsi merkittävästi hankkeen uskottavuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön muistion mukaan supistetun areenan investointikustannukset olivat 388 miljoonaa euroa ja hankkeeseen jäi 156 miljoonan euron rahoitusvaje. Muistiossa katsottiin, että hanketta oli yritetty edistää markkinaehtoisesti lähes 15 vuoden ajan eikä se toteutuisi ilman julkista tukea.
Tukipäätöksen syntytapa nousi julkiseen keskusteluun kesäkuussa 2026, kun ilmeni, että Vantaan Kivistöön valmisteilla oleva samaa kokoluokkaa oleva yksityisrahoitteinen Arena 3.3 oli Garden Helsinkiä pidemmällä toteutusvalmiudessaan mutta jäänyt ilman vastaavaa tukea. Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat pyrkivät selvittämään tukipäätöksen syntyä ministerihaastatteluin ja tietopyynnöin, mutta päätöksen tekijä jäi epäselväksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos Mikko Helasvuon mukaan tuki ei tullut virkamiesehdotuksesta vaan oli poliittisesti päätetty, eikä sille ollut olemassa virallista hakureittiä. Päätöksenteon aikaan liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä toiminut Sandra Bergqvist kertoi, ettei tukipäätös kulkenut hänen kauttaan. Pääministeri Petteri Orpo kieltäytyi asiaa koskevista haastatteluista.
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen ja kaupunginjohtaja Pekka Timonen pitivät tukea epäreiluna ja mahdollisesti laittomana valtiontukena ja vaativat, että hallitus avaisi tuen myöntämisen kriteerit, jotta hankkeita kohdeltaisiin tasapuolisesti. Projekti GH:n operatiivinen johtaja Emilia Ottela piti tuen EU-hyväksyntää todennäköisenä ja vertasi sitä Tampereen Nokia Arenan saamaan 18 miljoonan euron valtiontukeen. Toisin kuin Garden Helsingin tuki, Nokia Arenan tuki maksettiin kuitenkin veikkausvoittovaroista, eikä lähialueella tuolloin ollut kilpailevia areenahankkeita.
Kesäkuun 26. päivänä 2026 oppositiokansanedustajat Saara Hyrkkö (vihr.) ja Harry Harkimo (liik.) jättivät hallitukselle kirjalliset kysymykset, joissa vaadittiin selvitystä tuen syntytavasta sekä pääministeri Orpon roolista asiassa. Harkimo kysyi kirjallisessa kysymyksessään suoraan, olivatko Orpo ja Vapaavuori sopineet valtiontuesta keskenään.
Pääministeri Orpo kertoi myöhemmin, että hanke oli tuotu puoliväliriiheen kokoomuksen ”korista” ohi opetus- ja kulttuuriministeriön tavanomaisen valmistelun. Tuki oli ehdollinen siten, ettei sitä makseta ennen kuin rakentaminen on varmasti alkamassa, ja mikäli rakentaminen ei ala vuonna 2027, tuesta olisi tehtävä uusi päätös. Kesäkuun 30. päivään 2026 mennessä oikeuskanslerinvirasto oli saanut aiheesta seitsemän kantelua, joista ensimmäinen oli jätetty 25. kesäkuuta.