Kaksoisviestintä tarkoittaa monitulkintaista viestintää. Se voi tarkoittaa ristiriitaa puheen ja samanaikaisen käyttäytymisen kanssa tai puheen tai muiden symbolien monitulkintaista sisältöä. Politiikassa sitä on käytetty tarkoittamaan piiloviestintää, missä todellinen sanoma esitetään kätketysti.
Esimerkkejä Kaksoisviestintä politiikassa tarkoittaa, että puhutaan tavalla, joka voidaan eri tavoin, joista yksi on piiloviesti omille kannattajille. Kyse voi olla sanojen lisäksi myös symboliikkaa sisältävistä esineistä. Aamulehden mielestä kaksoisviestintään syyllistyvät välillä kaikki puolueet, mutta erityisen paljon perussuomalaiset.
Pesukarhusolmio Keskustelun piiloviestinnästä herätti 28. kesäkuuta 2023 ministeri Vilhelm Junnilan (ps) pesukarhukuvioinen solmio, Professori Panu Raatikaisen mukaan pesukarhusymboli juontaa juurensa 1930-luvulle, jolloin natsit toivat eläimen vieraslajina maahan. Siksi puhutaan usein "natsipesukarhuista". Politiikan tutkija Johanna Vuorelma piti symbolia oppikirjaesimerkkinä kaksoisviestinnästä, jossa toimia pahoitellaan suurelle yleisölle, mutta samalla isketään silmää omille kannattajille. Tällainen nonverbaalinen viestintä tarjosi hänen mukaansa tehokkaan performatiivisen keinon puhutella eri yleisöjä. Ilta-Sanomien mukaan pesukarhu on kansainvälisesti yhdistetty äärioikeistolaisuuteen ja Helsingin Sanomien mukaan erityisesti natsismiin ja natsi-Saksan ilmailuministeri Hermann Göringiin. Natsi-Saksaan tuotiinkin pesukarhuja vuonna 1934. Saksalainen biologi Mario Ludwig on kuitenkin väittänyt, että Göring ei ollut siinä mukana.
Junnila itse piti kravattiaan vain tavallisena solmiona. Aluksi solmiossa uskottiin olevan mesimäyriä, jotka puolestaan on yhdistetty Donald Trumpin äärioikeistolaiseen ex-neuvonantaja Steve Bannoniin, joka on pitänyt mesimäyrää symbolinaan."
"Väestön muuttuminen" ja "mustat säkit" Toimittaja Marko Junkkari katsoi, että perussuomalaiset syyllistyivät kaksoisviestintään antamalle poliittiselle tilaisuudelle nimeksi "Väestö muuttuu" ja samalla väittämällä etteivät tarkoittaneet sillä salaliittoa eli väestönvaihtoa, mitä yleisesti pidetään juutalaisvastaisena teoriana.
Väitöskirjatutkija Teodora Helimäki on nähnyt kaksoisviestintää Riikka Purran (ps) kirjoituksessa, jossa Purra kutsui burkaan pukeutuneita naisia "mustiksi säkeiksi". Helimäen mukaan viesti toimi kahdella tasolla. Sen saattoi nähdä rasistisena solvauksena, mutta myös naisten oikeuksien puolustamisena, jolloin ongelmaksi nousee totuuden sumentaminen.
Tulkintojen ongelmat Piiloviestien olemassaolosta on helppo olla myös eri mieltä. Steven Pinker on arvostellut väitteitä piiloviesteistä. Hän katsoo, että kuka tahansa voi tunnistaa viestinnästä mitä merkityksiä haluaa.
Pariisin olympialaisten avajaisissa vuonna 2024 kohua herätti kohtaus, jossa laulaja ja HLBTI-oikeusaktivisti Barbara Butch esiintyi siniseksi maalattuna drag-artistien ympäröimänä asetelmassa, joka arvostelun mukaan parodioi Leonardo da Vincin Pyhä ehtoollinen -teosta. Esitystä piti kristinuskoa halventavana Ranskan katolinen piispainkonferenssi ja Suomessa ministeri Ville Tavio (ps). Jyväskylän yliopiston taidehistorian professori Heikki Hanka kummeksui näitä näkemyksiä. "Jos on lava tai pöytä, jonka ympärillä on ihmisiä, niin aina ei välttämättä ole kysymys ehtoollisesta," Hanka totesi. Ylen kirjeenvaihtaja Helena Petäistön mukaan kristinuskon rienaamissyyte meni yksiselitteisesti metsään, sillä todellisuudessa kohtauksen esikuva oli Jan Harmensz van Bijlertin 400 vuotta sitten maalaama teos ”Jumalien juhlat”, joka esitti kreikkalaisia jumalia, kuten Bacchusta. Maalauksen omistavan museon mukaan Jumalten juhla kuitenkin itse viittaa da Vincin pyhään ehtoolliseen ("yhdistää hämmentävällä tavalla mytologisen kuvaston ehtoollisen ikonografiaan").
Finbulin taidenäyttelyssä Turun Taidehallissa kesällä 2026 oli esillä salanimellä Uuno Yli-Määräinen laadittu teos Nopeat päätökset. Se oli kuva valtiovarainministeri Riikka Purrasta, jolla oli punainen täplä solisluun kohdalla. Teos herätti keskustelua teoksesta mahdollisena tappouhkauksena. Taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihisen mielestä väite oli poliittista teatteria. Punaisella täplällä on paljon merkityksiä kuvataiteessa, mutta taiteilijayhdistyksen ja monien taidekriitikkojenkin mielestä sitä ei ole mahdollista tulkita uhkailuna.
Katso myös
Koirapilli (politiikka) Kaksoissidos (sosiaalipsykologia)
Lähteet
Luokka:Psykologia