Granaattiomenan väri (, alk. Sajat-nova) on Sergei Paradžanovin käsikirjoittama ja ohjaama armenialainen taide-elokuva vuodelta 1968. Se on elämäkertaelokuva, joka kertoo 1700-luvun runoilijasta Sajat-novasta, mutta perinteisen juonellisen tarinan sijasta tämän sisäiseen maailmaan keskittyen.
Elokuva muodostuu huolellisesti rakennetuista ja värikkäistä ”elävistä maalauksista” () eli ihmis- ja esineasetelmista, sommittelultaan symmetrisistä ja tapahtumiltaan pienistä mutta usein surrealistisen yllättävistä. Ääniraidalla on kansanmusiikkia, äänitehosteita ja myös ihmisääniä, mutta vain vähän varsinaista dialogia.
Naisnäyttelijä Sofiko Tšiaureli esittää kuutta eri roolia, sekä miehiä että naisia. Alussa poika varttuu kankaiden värjäämistä harjoittavassa perheessä. Myöhemmin hän rakastuu, mutta hakeutuukin luostariin ja lopulta kuolee.
Rooleissa
Tuotanto ja vastaanotto
Elokuvan tekoaikaan 1960-luvun lopulla Paradžanov oli jo tehnyt kansainvälisen läpimurron muun muassa elokuvalla Menneitten sukupolvien varjot (1964) ja palannut kotimaahansa Neuvosto-Armeniaan.
Neuvostoliiton sensuuriviranomaiset kritisoivat elokuvan runsasta uskonnollista symboliikkaa ja lyhensivät elokuvaa viitisen minuuttia. Elokuvan nimi ja jaksojen välisiä tekstiplansseja vaihdettiin abstraktimmiksi, ja niin elokuva sai runoilijan nimen sijasta nimekseen Granaattiomenan väri elokuvan ensimmäisten kuvien mukaan. Näistä Sergei Jutkevitšin johdolla tehdyistä muutoksista huolimatta elokuvan esittäminen kiellettiin Neuvostoliitossa, ja maailmanensi-iltansa se sai vasta vuonna 1980 New Yorkissa ja joitakin vuosia myöhemmin Länsi-Euroopassa. Paradžanov vietti vuosia vankilassa ja pääsi ohjaamaan uudelleen vasta 1980-luvun alkupuolella.
Granaattiomenan väri on monessa asiantuntijaäänestyksessä listattu maailman parhaiden elokuvien joukkoon
Lähteet
Luokka:Vuoden 1968 elokuvat Luokka:Neuvostoliittolaiset elokuvat Luokka:Sensuuri Venäjällä Luokka:Kokeelliset elokuvat Luokka:Elämäkertaelokuvat Luokka:Runoihin perustuvat elokuvat