right|thumb|Lohtajan kirkko. Tämä artikkeli käsittelee Keski-Pohjanmaan uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Kokkolan kaupunki, jota käsitellään Kokkolan uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Keski-Pohjanmaan maakunnan asukkaista 85,4 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 0,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 13,7 prosenttia väestöstä.
Tilastot Maantieteellinen uskonnollinen jakauma Keski-Pohjanmaa kuuluu niihin maakuntiin, joissa evankelis-luterilaisen kirkon asema on erittäin vahva. Kirkkoon kuuluu 74,1 % väestöstä, mikä ylittää selvästi koko maan tason. Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,7 % ja uskontokuntiin kuulumattomia on 24,2 %, eli huomattavasti vähemmän kuin maassa keskimäärin. Maakunnan profiili on perinteinen, kirkollinen ja valtakunnallisesti tarkasteltuna melko vähän sekularisoitunut.
Kaupunkimaisessa Kokkolassa uskonnollinen rakenne on hieman muuta maakuntaa sekularisoituneempi, mutta edelleen selvästi kirkollinen. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 70,1 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 27,8 %. Kokkolassa kirkkoon kuuluminen säilyy hyvin korkealla tasolla verrattuna muihin maakuntakeskuksiin.
Maaseutumaisissa kunnissa uskonnollinen rakenne on erittäin kirkollinen. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 84,1 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on vain 14,9 %. Muihin uskontokuntiin kuuluu 0,9 %, mikä on erittäin alhainen osuus. Perhossa kirkkoon kuuluu peräti 90,3 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on vain 9,1 %, mikä on koko maan ja maakunnan korkein taso. Myös Kaustisella (83,5 %), Vetelissä (83,7 %) ja Toholammilla (84,1 %) kirkkoon kuuluminen on erittäin korkeaa.
+ Uskontokuntiin kuuluminen Keski-Pohjanmaalla kunnittain (2025) Kunta Ev. Lut. Muut uskonnot Usk. kuulumattomat Keski-Pohjanmaa 74,1 % 1,7 % 24,2 % Kaupunkimaiset kunnat 70,1 % 2,1 % 27,8 % Kokkola 70,1 % 2,1 % 27,8 % Maaseutumaiset kunnat 84,1 % 0,9 % 14,9 % Halsua 82,8 % 1,4 % 15,8 % Kannus 82,9 % 0,7 % 16,4 % Kaustinen 83,5 % 1,3 % 15,2 % Lestijärvi 78,2 % 1,1 % 20,7 % Perho 90,3 % 0,6 % 9,1 % Toholampi 84,1 % 0,6 % 15,3 % Veteli 83,7 % 1,2 % 15,1 %
Historia Katolinen aika Kristinusko saapui Keski-Pohjanmaalle 1200-luvulla, kun ruotsalaiset kristityt uudisasukkaat asuttivat rannikkoseutua. Ensimmäisenä alueelle erotettiin Kaarlelan seurakunta Pedesörestä ja Lohtajan seurakunta Kaarlelasta vuonna 1467. Keski-Pohjanmaan vanhin kirkko on katolisella ajalla rakennettu Kaarlelan kirkko.
Luterilainen aika Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaossa Keski-Pohjanmaan alue jäi Turun hiippakunnan alaisuuteen. Myöhemmin Keski-Pohjanmaa siirtyi Oulun hiippakuntaan ja rannikon ruotsinkieliset seurakunnat liitettiin Porvoon hiippakuntaan. Turun piispa Johannes Terserus teki 1600-luvun puolivälissä tarkastusmatkoja Keski-Pohjanmaalle. Suurvaltakaudella piispat, kuten Johannes Gezelius nuorempi, kävivät joka neljäs vuosi Keski-Pohjanmaalla. Valituskaudella Keski-Pohjanmaan alueella vaikutti uskonnon ja kaupan vapauden puolustaja Anders Chydenius.
Vuoden 1726 valtiopäivillä asetettiin seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti. Lainsäätäjien asetusta vastustanut radikaalipietismi leimahti Pohjanmaan separatismina tunnettuna liikkeenä. Tunnetuin liike oli Kälviällä vaikuttanut Erikinpoikien uskonliike. Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin oleva böhmeläisyys levisi alueelle Anders Nyströmin kautta. Nyströmin työtä Keski-Pohjanmaalla jatkoivat Maria Rotander ja Jaakko Lutsio. Lutsion böhmeläisyys haki vaikutteita myös swedenborgilaisuudesta. Ruotsin vallan loppuun mennessä kirkollinen aluejako oli pääosin valmis. Jokien latvoille ja metsäalueille oli syntynyt joukko kappeliseurakuntia, jotka vanhojen seurakuntien kanssa muodostivat rungon kunnallishallinnon uudistuksen pohjalta syntyneille kunnille.
Kalajokilaakson herännäisyys levisi alkunsa 1830-luvulla myös Keski-Pohjanmaalle. 1850-luvulla herännäisyys hajaantui ja monet Keski-Pohjanmaan heränneet kerääntyivät Vilhelm Niskasen ympärille. Evankelinen herätysliike levisi Keski-Pohjanmaalle ensimmäisenä Lohtajan emäseurakuntaan. Myös Kaustinen, Veteli ja Halsua olivat vahvoja evankelisia seurakuntia. Lestadiolaisuus puolestaan levisi Pohjois-Pohjanmaalta käsin 1860-luvulta lähtien ensimmäisenä Himangalle ja 1870-luvulla Perhonjokilaaksoon.
Uskonnollisen vapauden aika Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. 1800-luvun uskonnolliset liikkeet, kuten baptismi, metodismi tai vapaakirkollisuus eivät saaneet Keski-Pohjanmaalla juurikaan kannatusta 1920-lukuun mennessä, lukuun ottamatta pientä baptistista kannatusta Toholammin seudulla.
Protestantismi Luterilaisuus
Evankelis-luterilainen kirkko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Keski-Pohjanmaalla toimii Oulun hiippakunta. Keski-Pohjanmaan seurakunnat kuuluvat Kokkolan rovastikuntaan. Keski-Pohjanmaalla toimivia seurakuntia ovat Halsuan seurakunta, Kannuksen seurakunta, Kaustisen ja Ullavan seurakunta, Kälviän seurakunta, Lohtajan seurakunta, Perhon seurakunta, Toholammin seurakunta sekä Vetelin seurakunta. Suhteellisesti evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluminen on koko Keski-Pohjanmaalla voimakkaampaa kuin hiippakunnassa keskimäärin. Kirkkoon kuuluminen on voimakkainta Perhon seurakunnassa (90,9 %), joka on myös koko Suomen luterilaisin kunta.
Herätysliikkeet Keski-Pohjanmaa on perinteisesti herätysliikkeiden kohtaamisaluetta, jossa on kannatusta niin lestadiolaisuudella, herännäisyydellä kuin evankelisella herätysliikkeellä. Vanhoillislestadiolaisuuden toimintaa edustavat Halsuan ja ympäristön rauhanyhdistys, Kannuksen rauhanyhdistys, Perhon rauhanyhdistys, Toholammin ja Lestijärven rauhanyhdistys sekä Ullavan ja Kälviän rauhanyhdistys.
Evankelisella herätysliikkeellä on kannatusta erityisesti Lohtajan tienoilla. Lestijokea on pidetty sen kannatusalueen pohjoisrajana. Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös rukoushuoneet Lohtajalla, Vetelin kirkonkylässä ja Räyringissä sekä leirikeskus Lohtajan Ohtakarissa. Herännäisyyttä edustavalla Herättäjä-Yhdistyksellä on paikallisosastot Kannuksen Hanhinevalla, Kälviällä ja Toholammilla.
Muut luterilaiset kirkot Suomen evankelisluterilaisella seurakuntaliitolla on Vetelissä Vetelin itsenäinen evankelisluterilainen seurakunta.
Helluntaiherätys right|thumb|Kälviän helluntaiseurakunta. Keski-Pohjanmaalla on nykyisin 12 helluntaiseurakuntaa. Näiden seurakuntien joukkoon kuuluvat: Kannuksen Kotiseurakunta (aikaisemmin Kannuksen helluntaiseurakunta), Kälviän helluntaiseurakunta, Kaustisen helluntaiseurakunta, Kokkolan helluntaiseurakunta, Kokkolan perinteinen helluntaiseurakunta, Kokkolan Betania-seurakunta, Lohtajan helluntaiseurakunta, Lestijärven helluntaiseurakunta, Toholammin helluntaiseurakunta, Ullavan helluntaiseurakunta, Vetelin-Halsuan helluntaiseurakunta ja Församlingen Ny Start.
Keski-Pohjanmaa on helluntailaisuuden keskeisintä kannatusaluetta Etelä-Pohjanmaan jälkeen. Vuonna 2016 helluntaiseurakuntiin kuului noin kaksi prosenttia maakunnan asukkaista. Asukasluvun suhteessa vahvoja paikkoja Keski-Pohjanmaalla ovat Kälviä, Lestijärvi (3,2 %) ja Veteli (2,8 %), jotka kuuluvat viidentoista helluntailaisimman paikkakunnan joukkoon.
Helluntaiherätys tuli Keski-Pohjanmaalle ensimmäisenä Kälviälle 1918. Keskeisiä henkilöitä olivat Akseli Puhakainen ja Evert Jäppinen. Herätys levisi myös muille kylille ja 1980-luvulla Kälviän helluntaiseurakuntaan kuului noin 10 prosenttia kunnan asukkaista. Ullavalla helluntaipuhujat vaikuttivat 1920-luvun alussa. 1970- ja 1980-luvun vaihteessa helluntailaisten työ murtautui läpi myös Vetelissä ja ympäristökunnissa.
Kulttuuri Tapahtumat right|thumb|Perhon Suviseurat vuonna 2005. Keski-Pohjanmaalla on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Keski-Pohjanmaalla on järjestetty vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja Perhossa kaksi kertaa vuosina 1981 ja 2005 ja Toholammilla vuonna 1995. Rauhansanalaisten Suvijuhlat on järjestetty Himangalla vuonna 2001.
Evankelisuuden valtakunnalliset evankeliumijuhlat on järjestetty Lohtajalla kaksi kertaa vuosina 1981 ja 2013, Toholammilla kaksi kertaa vuosina 1997 ja 2023, Kaustisella vuonna 1989, Vetelissä vuonna 1992, Kannuksessa vuonna 2005 ja Kälviällä vuonna 2010. Herännäisyyden Herättäjäjuhlat on järjestetty Kälviällä vuonna 1996.
Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat on valtakunnallisesti tunnettu jokakesäinen musiikkitapahtuma, jonka useimmat ohjelmanumerot esitetään Lohtajan kirkossa.
Yhteiskunnallinen vaikutus Keskipohjalainen papisto säätyvaltiopäivillä 1720-luvulla muodostettujen valtiosäätyjen osana perustettiin pappissääty. Pikkuvihan jälkeen myssyillä oli jatkuvasti vankka kannatus Pohjanmaan papistossa. Kappalainen Anders Chydenius nousi vaikutusvaltaiseksi valtiopäivämieheksi ja osoittautui finanssipolitiikan erikoistuntijaksi, sensuurin jyrkäksi vastustajaksi ja vapaakaupan kiihkeäksi puolustajaksi.
Kaustisen kirkkoherra Gustaf Gideon Forsman edusti papistoa vuosien 1885 ja 1888 valtiopäivillä. Hän teki ehdotuksen Vaasan suomalaisen lyseon laajentamisesta. Kokkolan v.t. kirkkoherra Ivar Rudolf Forsman puolestaan osallistui valtiopäiville vuosina 1897–1905. Hänen aloitteisiinsa kuuluivat Vaasan suomalaisen tyttökoulun valtiollistamisen ohella rautateiden rakentaminen Suupohjaan sekä Kokkolasta Suolahteen. Tämän lisäksi hän vaati 1900-luvun alussa venäläisten santarmiosastojen lakkauttamista ja yhdessä Kannuksen kirkkoherra Isak August Björklundin kanssa laillisen järjestyksen palauttamista maahan sekä asevelvollisuusasetuksen nojalla käytettyjen pakkokeinojen lakkauttamista. Björklund teki ehdotuksen Kokkolan yhteiskoulun valtiollistamisesta.
Katso myös Uskonto Kokkolassa
Lähteet
Keski-Pohjanmaa Luokka:Keski-Pohjanmaa