right|thumb|Suomussalmen kirkko. Tämä artikkeli käsittelee Kainuun uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, pois lukien Kajaanin kaupunki, jota käsitellään Kajaanin uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Kainuun maakunnan asukkaista 78,4 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 19,6 prosenttia väestöstä.

Tilastot Maantieteellinen uskonnollinen jakauma Kainuussa 70,6 % väestöstä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mikä ylittää koko maan keskitason selvästi. Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,2 % ja uskontokuntiin kuulumattomia on 27,1 %, eli selvästi vähemmän kuin koko Suomessa. Maakunnan uskonnollinen rakenne on siten perinteinen ja verraten vakaasti kirkkoon nojautuva.

Kaupunkimaisessa Kajaanissa uskonnollinen rakenne on muuta maakuntaa sekularisoituneempi. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 65,3 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 32,1 %.

Taajaan asutuissa kunnissa uskonnollinen rakenne on selvästi perinteisempi kuin kaupungeissa. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 75,0 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 22,8 %. Kuhmossa kirkkoon kuuluu 77,0 % väestöstä ja kuulumattomuus on 20,8 %, mikä edustaa vahvaa kirkollista sitoutumista.

Maaseutumaisissa kunnissa uskonnollinen rakenne on kaikkein perinteisin ja selvästi yhtenäinen. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 78,1 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 20,4 %. Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,5 %. Hyrynsalmella kirkkoon kuuluu 82,7 % väestöstä ja kuulumattomia on vain 15,4 %, mikä edustaa erittäin vahvaa kirkollista sitoutumista. Puolangalla kirkkoon kuuluu 81,1 % ja kuulumattomuus 18,1 %, mikä on myös selvästi korkea taso. Paltamossa kirkkoon kuuluminen on matalampaa (73,4 %) ja kuulumattomuus korkeampaa (24,1 %), mikä lähestyy taajaan asuttujen kuntien tasoa.

+ Uskontokuntiin kuuluminen Kainuussa kunnittain (2025) Kunta Ev. Lut. Muut uskonnot Usk. kuulumattomat Kainuu 70,6 % 2,2 % 27,1 % Kaupunkimaiset kunnat 65,3 % 2,6 % 32,1 % Kajaani 65,3 % 2,6 % 32,1 % Taajaan asutut kunnat 75,0 % 2,2 % 22,8 % Kuhmo 77,0 % 2,2 % 20,8 % Sotkamo 73,6 % 2,2 % 24,3 % Maaseutumaiset kunnat 78,1 % 1,5 % 20,4 % Hyrynsalmi 82,7 % 1,9 % 15,4 % Paltamo 73,4 % 2,4 % 24,1 % Puolanka 81,1 % 0,8 % 18,1 % Ristijärvi 75,6 % 2,1 % 22,4 % Suomussalmi 78,2 % 1,2 % 20,6 %

Historia Luterilainen aika Kainuun alueelle perustettiin ensimmäinen seurakunta vuonna 1559, kun Oulujärven seurakunta erotettiin Limingasta itsenäiseksi seurakunnaksi. Seurakunta liitettiin kuitenkin uudelleen Liminkaan, kun venäläiset olivat ryöstäneet pitäjän, polttaneet Manaman saarella sijainneen kirkon ja murhanneet papin. Seurakunta perustettiin uudelleen vuonna 1599 Kajaanin pitäjäksi, johon kuului koko nykyinen Kainuun alue. Vuonna 1554 toteutetun hiippakuntajaon mukaisesti Kainuun alue kuului Turun hiippakunnan alaisuuteen.

Pohjois-Savosta alkunsa saanut Paavo Ruotsalaisen johtama herännäisyys levisi Kainuun alueelle 1800-luvun puoliväliin mennessä.

Uskonnollisen vapauden aika Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Kainuussa ensimmäisenä Paltamon ja Vaalan 1870-luvun vaihteessa ja tämän jälkeen Kajaanin ympäristön. Lestadiolaisuus saavutti Kainuun kokonaisuudessaan 1880-lukuun mennessä lukuun ottamatta Hyrynsalmea ja Ristijärveä.

Baptismi ja vapaakirkollisuus saivat 1920-lukuun mennessä jonkin verran kannatusta Kajaanin ympäristössä. Vapaakirkollisuuden piirissä syntynyt skutnabbilaisuus sai puolestaan 1900-luvun alussa kannatusta Paltamossa, jossa kokoonnuttiin verrattain säännöllisesti.

Protestantismi Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Kainuussa toimii Kuopion hiippakunta. Maakunnan seurakunnat kuuluvat Kajaanin rovastikuntaan. Maakunnassa toimivia seurakuntia ovat Paltamon seurakunta, Puolangan seurakunta, Suomussalmen seurakunta, Hyrynsalmen seurakunta, Kuhmon seurakunta sekä Sotkamon seurakunta.

Herätysliikkeet Herännäisyys Herännäisyyden kannatusta on useimmissa Kainuun maaseutuseurakunnissa. Herännäisyyden vaikutus ulottui Kainuuseen jo 1800-luvun puolivälissä ja useimmissa seurakunnissa on herännäisyyden pohjavire, mutta erillisenä liikkeenä sen vaikutus ei ole ollut kovin voimakas. Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksen Kainuussa toimivia paikallisosastoja ovat Kuhmon, Paltamon, Ristijärven ja Sotkamon paikallisosastot.

Herännäisyys laajeni 1820- ja 1830-luvulla syntysijoiltaan Pohjois-Savosta yhtenä pääsuuntanaan kohti Kajaania ja sen ympärysseurakuntia. Herännäisyys saavutti kannatusta monissa Kainuun seurakunnissa.

Muut herätysliikkeet Vanhoillislestadiolaisuus on koskettanut maakunnan länsiosia. Vanhoillislestadiolaisilla on maakunnassa Puolangan rauhanyhdistys.

Evankelisen herätysliikkeen itäsuomalainen kannatus ulottuu Pohjois-Karjalasta Kuhmoon, joka on sen pohjoisraja. 1960-luvulla uuspietismi sai kannatusta Kainuun maaseutupaikkakunnilla. Kainuun Kansanlähetyksellä on toimintaa Hyrynsalmella, Kuhmossa, Puolangalla ja Sotkamossa.

Helluntaiherätys right|thumb|Sotkamon Saalem-seurakunta. Kainuussa toimii nykyisin seitsemän helluntaiseurakuntaa, joihin kuuluu yhteensä noin 700 jäsentä. Suhteelliselta kannatukseltaan Kainuu kuuluu helluntailaisten keskimääräisiin maakuntiin. Vuonna 2016 helluntaiseurakuntiin kuului prosentti maakunnan asukkaista.

Helluntailaisten toiminta saapui Kainuuseen 1940-luvulla. Helluntaiherätys saapui Ylä-Kainuuseen ensimmäisenä Hyrynsalmelle vuonna 1947. Hyrynsalmen helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1950.

Paltamoon helluntailaisuus saapui 1940-luvun lopulla ja Paltamon helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1951. Kuhmoon helluntaiherätys saapui vuonna 1951 ja Kuhmon helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1953. Myöhemmin syntyivät myös Puolangan helluntaiseurakunta (1986), Suomussalmen helluntaiseurakunta (1977) ja Sotkamon Saalem-seurakunta (1962).

Katolinen kirkko Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Kainuussa toimii Oulussa keskuspaikkaansa pitävä Nasaretin Pyhän Perheen katolinen seurakunta. Seurakunta järjestää säännöllistä toimintaa Kajaanissa.

Ortodoksinen kirkko Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Kainuussa toimii Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Kainuun ortodoksisia pyhäkköjä ovat Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko Sotkamossa, Karjalan valistajien kirkko Kuhmossa, Pyhän Ristin tsasouna Ämmänsaaressa sekä Pyhän Nikolauksen rukoushuone Kuivajärvellä.

Kulttuuri Tapahtumat Kainuussa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja on vietetty Sotkamossa vuonna 2006. Herännäisten Herättäjäjuhlat on järjestetty Suomussalmella vuonna 1987 sekä Sotkamossa kaksi kertaa, vuosina 1971 ja 2015.

Katso myös Uskonto Kajaanissa

Lähteet

Kainuu Luokka:Kainuu