thumb|Kaavakuva Litorinameren laajuudesta (5 000 eaa.) pienoiskuva|Paltamosta Kainuusta löytynyt kivikautinen karhunpäänuija. Karhunpääesineet ovat mahdollisesti kuvanneet klaanien toteemieläimiä. Suomen kivikausi on esihistorian ajanjakso, jolloin alueella asuneet ihmiset tekivät käyttöesineensä ja työkalunsa pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä. Kivikausi vallitsi Suomessa noin vuosina 8850–1900/1700 eaa. Kivikautta seurasi pronssikausi, jolloin metallien käyttö hiljalleen yleistyi.
Neandertalinihminen tai jonkin muun ihmissuvun edustajia on saattanut asua Kristiinankaupungin Susiluolassa jopa 120 000 vuotta sitten Eem-interglasiaalin aikana. Tästä ei ole kuitenkaan saatu varmuutta. Varmuudella Suomen ensimmäiset asuttajat saapuivat maahan noin 8850 eaa., edellisen jääkauden mannerjäiden vielä peittäessä osia Pohjois-Suomesta. Alueella kivikaudella vallineet lukuisat kulttuurit elivät maankohoamisen ja ilmaston lämpenemisen, sekä siitä seuranneen kasviston ja eläimistön vaihtelujen alaisuudessa. Kivikauden lopulla vallinnut lämmin ilmastovaihe alkoi viilentyä, ja maanviljelys ja karjanhoito yleistyivät, vaikka niistä tulivat tärkeimpiä elinkeinoja vasta myöhemmin.pienoiskuva|Kierikissä Oulussa sijaitseva rekonstruktio kivikautisesta asuinpaikasta.
Suomen kivikauden jako Mesoliittinen kivikausi, noin 8850–5200 eaa. Neoliittinen kivikausi, noin 5200–1900/1700 eaa. Vanhempi varhaiskampakeramiikka (5200–4450 eaa.) Säräisniemi 1 -keramiikka, (5200–4350 eaa.) Varhainen asbestikeramiikka (4600–3850 eaa.) Nuorempi varhaiskampakeramiikka (4450–4150 eaa.) Jäkärlän keramiikka (4300–3900 eaa.) Tyypillinen kampakeramiikka (3900–3500 eaa.) Myöhäiskampakeramiikka (3750–3250 eaa.) Kierikin keramiikka (3600–3100 eaa.) Pöljän keramiikka (3250–2500 eaa.) Jysmän keramiikka (3250–2500 eaa.) Pyheensillan keramiikka (3200–2400 eaa.) Nuorakeramiikka (Vasarakirveskulttuuri) 2800/2700–2300 eaa.) Kiukaisten keramiikka (2500/2300–1800/1500 eaa.)
Mesoliittinen kivikausi (8850–5200 eaa.) pienoiskuva|Rovaniemen Lehtojärveltä löydetty puinen hirvenpää. Se on mahdollisesti toiminut veneen kokkapuuna.|alt= Ensin alueelle saapuivat luultavasti pienet pyyntiryhmät, jotka kesän metsästettyään ja kalastettuaan palasivat kotialueilleen. Asutus muuttui hiljalleen pysyvämmäksi ja se ulottui aivan Lapin pohjoisimpiin osiin jääpeitteen vetäydyttyä. Mesoliittinen pioneeriasutus levittäytyi kaikkialle Suomeen ja sopeutui paikallisiin olosuhteisiin kehittäen Suomusjärven kulttuurin. Tämä esikeraaminen kulttuuri pyysi hylkeitä, hirviä ja peuroja pienriistan lisäksi. Mesoliittisten perhekuntien asuinpaikat sijaitsivat vesistöjen äärellä. He varmasti myös kalastivat paljon.
Varhaiset asuttajat elivät ensin hylkeen- ja peuranpyynnillä, myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynnillä.Jääkauden jälkeinen asutus Museovirasto. Viitattu 29.7.2013. Varhaisimmat metsästäjä-keräilijäasukkaat keräilivät myös marjoja ja sieniä. Tältä varhaiselta ajalta on löydetty ennen kaikkea kivityökaluja, kuten kirveitä, talttoja ja pallonuijia. Ajanjaksolla myös orgaanisten aineiden, kuten puun, luun, sarven ja nahkan käyttö on ollut yleistä, mutta näitä löytyy harvoin arkeologisista löydöistä.Huurre 2004, s. 17. Orgaanisiin jäänteisiin kuuluu muun muassa luutuuria, katiskoja ja maailman vanhimpiin lukeutuva verkko Antreasta (myöhemmin Vuoksenranta, Karjalankannas).
Neoliittinen kivikausi (5200–1900/1700 eaa.) Neoliittisen kauden Suomessa katsotaan alkavan keraamisten astioiden käyttöönoton myötä noin 5100 eaa. Kyseessä oli aluksi vain kulttuurivirtaus kaakon suunnalta Venäjältä, sillä asukastiheys ei näytä kasvaneen. Astioilla oli metsästäjä-keräilijöille lukuisia käyttötarkoituksia, jotka edistivät ravinnon hyödyntämistä. Alkuvaihetta kutsutaan varhaiseksi kampakeraamiseksi kaudeksi, mutta astioiden koristelutapojen mukaan on määritelty kolme varhaiskampakeraamista keramiikkaryhmää: varsinainen varhaiskampakeramiikka eli Sperrings-keramiikka, Jäkärlän keramiikka ja Säräisniemen keramiikka.
Tyypillisen kampakeramiikan leviämisen alkuaikoina Suomeen ja Baltiaan muutti myös lisää väkeä idästä. Kotoperäisen kivimateriaalin lisäksi otettiin käyttöön myös piikivestä valmistetut työvälineet. Kaudelle on ominaista kaupankäynti lähialueiden välillä ja esineelliset punamultahaudat. Lisääntynyt väestö kehitti erilaisia keramiikan koristelutapoja aina metallikaudelle asti.
Vuosien 2500–2000 eaa. tienoilla Suomeen taas saapui Etelä-Baltiasta ja Koillis-Puolasta nuorakeraaminen kulttuuriNuorakeraaminen kulttuuri Museovirasto. Viitattu 29.7.2012., joka myös harjoitti karja- ja maitotaloutta. Pian tämän jälkeen ilmestyi rannikolle noin 2000 eaa. Kiukaisten kulttuuri.Kiukaisten kulttuuri Museovirasto. Viitattu 29.7.2013. Läntiset vaikutteet jakoivat maan läntiseen rannikon kulttuuriin ja itäiseen kulttuuriin. Näiden välillä oli yhteyksiä, mutta kulttuurit eivät sekoittuneet toisiinsa.
Noin 1500 eaa. saapui pronssiesineitä Suomeen aloittaen pronssikaudenPronssikausi Museovirasto. Viitattu 29.7.2013. Kiviesineistöä käytettiin yleisesti vielä pronssikaudellakin, mutta kivenkäsittelytaito taantui jonkin verran huomion kiinnittyessä pronssiin.
Katso myös Kierikki Peurasuo
Lähteet
Viitteet