pienoiskuva|Ester Kärki vuonna 1911 Ester Salome Kärki, o.s. Kurvinen (etunimi on joissakin yhteyksissä Esteri) (1. toukokuuta 1883 Helsinki – 14. maaliskuuta 1952 Vesilahti) oli suomalainen lähetyssaarnaaja, rovastinna ja suurperheen äiti. Hänen vanhempansa olivat lähetyssaarnaaja Pietari Kurvinen (1842–1925) ja Vilhelmiina o.s. Rosvall (1846–1912). Esterin isänpuoleiset juuret olivat Ilomantsissa, Pietarin äidin äiti oli runonlaulaja Mateli Kuivalatar. Yksi Esterin vanhemmista sisaruksista oli sairaanhoidon kehittäjä Naima Kurvinen. Esterin veljentytär oli professori Auvo Kurvinen, Esterin veljenpoika oli hallintoneuvos Pekka Kurvinen.
Kristillinen lähetystyö Japaniin alkoi 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1900 SLEY (Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys) etsi lähetystyöntekijää Japaniin. Ei tahtonut löytyä, ja melko iäkäs Pietari Kurvinen harkitsi jo itse sinne lähtemistä, mutta hänen 17-vuotias Ester-tyttärensä ilmoitti halukkuutensa. Hänestä tuli ensimmäinen luterilainen Japanin naislähetti.Jalagin 2007, s.15 Syyskuussa 1900 Ester Kurvinen sekä Alfred Wellroos perheineen lähtivät. Seitsenviikkoisella laivamatkalla Englannista Nagasakiin Ester opiskeli japanin kielen alkeita. Wellroosin perhe palasi pian Suomeen, mutta Ester viipyi Japanissa kuusi vuotta. Yhdessä Siiri Uusitalon kanssa hän perusti lähetysaseman Naganoon. Venäjän–Japanin sodan aika 1904–1905 oli vaikea, sillä Ester oli vihollismaan kansalainen. Japanin ajasta on perusteellinen selvitys hänen kirjassaan.
Ester palasi Suomeen vuonna 1906. Japanilaiselle Daniel Watanabelle Helsingissä pidetyssä evankelisessa tilaisuudessa vuonna 1911 hän tutustui pastori Frans Kärkeen. Ester ja Frans avioituivat ja saivat lapset Usko 1912, Lahja (myöh. Oittinen) 1913, Armo 1914, Toivo 1915, Rauha (myöh. Esteri Carlenius) 1918, Voitto 1921, Ilo (myöh. Ilmari) 1925. Ester Kärki seurasi miestään tämän asemapaikkoihin lähinnä Pohjanmaalla, pisimmillään Töysässä 1917–1925 ja Laihialla 1926–1952. Vuonna 1919 Töysän pappila paloi maan tasalle Frans Kärjen ollessa valtiopäivillä, ja Kärjen perhe joutui asumaan pitkään tilapäismajoituksessa.Kärki 2015, s. 29 Ester Kärjen myöhäisvuosista on niukasti dokumentteja, viimeinen tiedossa oleva valokuvakin on vuodelta 1935.Kärki 2015, s. 26 Elämänsä viimeiset kolme kuukautta hän asui poikansa Armo Kärjen luona Vesilahdessa, ja Vesilahteen hänet haudattiin.
Kärki oli monipuolisesti kielitaitoinen sekä musikaalisesti lahjakas, lauloi ja soitti pianoa, osasi jopa improvisoida. Elämäkertakirjassaan Toivo Kärki muistelee äitiään lämpimästi.Niiniluoto 1982, s. 22-27
Lähteet
Luokka:Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetyssaarnaajat Luokka:Vuonna 1883 syntyneet Luokka:Vuonna 1952 kuolleet