Vaasan alueellinen jako tarkoittaa Vaasan kaupungin alueella olevia pienempiä alueita. Kaupungin asemakaavoitettu alue on jaettu numeroituihin kaupunginosiin, minkä lisäksi väestötilastollisia tarkoituksia varten kaupunki on jaettu tilastoalueisiin. Kaupungin alueella on myös kyliä ja taajamia.

Alueen laajeneminen lyhyesti pienoiskuva|Vaasan ja Mustasaaren laajeneminen. Silloisen Mustasaaren kaupungin perusti Ruotsin kuningas Kaarle IX vuonna 1606 Mussorin kylän alueelle, nykyisen Vanhan Vaasan paikalle. Perustamishetkellä kaupungin maapinta-ala oli 31 km². Kaupungin nimeksi vaihtui Vaasa vuonna 1611. Samana vuonna siihen liitettiin Höstveden ja Runsorin kylät.

Vaasan palon jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen Klemetsönniemelle, mikä liitettiin kaupunkiin 1862. Samalla Vaasa sai myös Vaskiluodon, osan Palosaaresta ja alueita Pilvilammen ympäristöstä. Kaupunkiin tuli myös kuulumaan muun muassa nykyiset Suvilahden, Melaniemen ja Ristinummen alueet. Palosaaren satama-alue ja Mansikkasaari liitettiin kaupunkiin vasta 1908.

1900-luvun alussa paineet kaupunkirakentamiselle kasvoi samalla, kun kaupankäynti ja teollisuus kehittyi ja väkiluku nousi. Vaasa laajeni entisestään vuonna 1935, jolloin Vikingan, Vetokannaksen, Kustaalan, Kotirannan, Purolan ja Huutoniemen alueista sekä osasta Gerbyn kylää tuli osa kaupunkia. 1950-luvun aikana Kiilapalstasta liitettiin palstoja hiljalleen Vaasaan.

Vuonna 1973 Vaasa laajeni alueeltaan paljon kerralla. Kaupunkiin liitettiin Västervikin kylä, loput Gerbystä, osa Bölen ja Sepänkylän kylistä, sekä alueita Höstveden ja Runsorin lähettyviltä. Lisäksi samana vuonna lakkautettiin Sulvan kunta, joka jaettiin Vaasan ja Mustasaaren kesken. Vaasa sai kunnasta osakseen Sundomin kylät, eli Yttersundomin ja Översundomin saaristoineen. Näiden liitosten jälkeen kaupungin maapinta-ala oli 183 km².

Viimeisin alueliitos tapahtui vuoden 2013 alussa, jolloin Vähänkyrön kunta liitettiin kokonaisuudessaan Vaasan kaupunkiin. Vähäkyröstä tuli Vaasan eksklaavi, sillä kunnilla ei ollut yhteistä maarajaa.

Kaupunginosat

pienoiskuva|oikea|Vaasan kaupunginosat. pienoiskuva|200px|vasen|Vaasan asemakaava vuodelta 1855, josta erottuvat kaupunginosat 1. – 8. Kuvan ulkopuolelle rajautuvat yhdeksäs ja kymmenes kaupunginosa, joiden korttelit oli piirretty kaavaan maanvarauksina. Vaasan kaupunki on jaettu 48 asemakaavoitukseen ja kiinteistönumerointiin perustuvaan kaupunginosaan. Jako ei kata täysin koko kaupungin hallinnollista aluetta.

Kaupunginosat ovat numeroitu järjestysnumeroilla 1–42 joista numero 39 ei ole käytössä. Näistä numerot 1–11 kattavat Keskustan, Vöyrinkaupungin ja Hietalahden alueet; tämä jako perustuu Carl Axel Setterbergin laatimaan, vuonna 1855 hyväksyttyyn asemakaavaan, jossa Klemetsönniemi jaettiin puistikoiden avulla kymmeneen kaupunginosaan. Numerot 12–14 käsittävät Vaskiluodon saaren ja 15–19 Palosaaren.

Lisäksi Sundomissa sijaitsevilla kaupunginosilla on numerot 50–52 ja Vähänkyrön alueella on käytössä numerot 71–73. Kaupunginosa numero 56 on muodostettu vuonna 2023 Pilvilammen vesilaitoksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä Vesilaitoksentien itäpuolelle.

Länsiniitty (41. kaupunginosa), Laajametsä (42. kaupunginosa) sekä Björsinkallio (50. kaupunginosa) ovat alueita, jotka muodostavat oman kaupunginosansa, mutta ei tilastollista osa-aluetta.

Kaupunginosille ei ole kaavassa määriteltyjä nimiä järjestysnumeron lisäksi.

Tilastoalueet

pienoiskuva|Vaasan suuralueet kartalla.

Tilastointitarkoituksia varten Vaasan kaupunki on jaettu kaksitasoisesti nimettyihin suur- ja pienalueisiin. Nämä tilastoalueet kattavat koko kaupungin alueen. Suuralueita on 12 ja pienalueita 60 kappaletta. Asemakaavoitetulla alueella pienalueiden rajat myötäilevät suurpiirteisesti kaupunginosien rajoja. Jotkut pienalueet, kuten Purola ja Korkeamäki, kuuluvat naapuroivan pienalueen kanssa samaan kaupunginosaan.

Luettelo pienalueista ja kaupunginosista

Seuraavassa luettelossa on lueteltu suuralueittain Vaasan pienalueet. Sarakkeessa "Kaupunginosa" on sen kaupunginosan järjestysnumero, johon pienalue kuuluu karttojen perusteella kokonaan tai osittain. Suuralue Pienalue Kaupunginosa Asukasluku(2024) Suomeksi Ruotsiksi Keskusta (01) Keskusta 1 Centrum 1 1. 691 Keskusta 2 Centrum 2 2. 2 020 Keskusta 3 Centrum 3 3. 1 494 Keskusta 4 Centrum 4 4. 283 Keskusta 6 Centrum 6 6. 1 478 Keskusta 7 Centrum 7 7. 971 Keskusta 8 Centrum 8 8. 2 888 Hietalahti 9 Sandviken 9 9. 4 041 Hietalahti 10 Sandviken 10 10. 894 Keskusta 11 Centrum 11 11. 897 Vöyrinkaupunki (02) Vöyrinkaupunki eteläinen Vöråstan södra 4. 3 685 Klemettilä Klemetsö 4. 63 Vöyrinkaupunki pohjoinen Vöråstan norra 5. 1 062 Vaskiluoto (03) Satama Hamnet 12. 4 Sokeri Socker 13. 175 Niemeläntie Uddnäsvägen 14. 51 Palosaari (04) Yliopisto Universitet 15. 149 Onkilahden ranta Metviksstrand 16. 1 282 Sunti Sund 17. 614 Palosaaren keskus Brändö centrum 18. 804 Vikinga Vikinga 19. 3 501 Gerby (05) Isolahti Storviken 20. 1 225 Vetokannas Dragnäsbäck 20. 1 509 Länsimetsä Västerskog 31. ja 35. 1 332 Vanha Gerby Gamla Gerby 31. 1 002 Kortelaakso Frängsdal 32. 1 399 Lillby Lillby 33. 269 Pukinjärvi Infjärden 34. 993 Rajarinne Råbrinken 35. 1 524 Gerbyn niemi Gerbynäs 31., 38. ja 20. 424 Gerbyn kylä Gerby 34. 469 Västervikin kylä Västervik 36. ja 35. 574 Gerbyn saaristo Gerby skärgård – 5 Kotiranta (06) Kustaala Gustavsro 21. 1 800 Kotiranta Hemstrand 22. 854 Metsäkallio Skogsberget 40. 1 005 Böle Böle 40. ja 41. 1 368 Huutoniemi (07) Asevelikylä Vapenbrödrabyn 23. 1 180 Purola Bobäck 23. 1 400 Huutoniemi Roparnäs 24. 2 437 Teeriniemi Orrnäs 24. 1 693 Melaniemi Melmo 30. 1 912 Ristinummi (08) Alkula Alkula 26. 2 195 Haapaniemi Aspnäs 27. 674 Vanha Vaasa Gamla Vasa 28. ja 37. 565 Ristinummi Korsnäståget 29. ja 56. 3 712 Vanhasatama Gamla hamnen 37. 307 Höstvesi (09) Pilvilampi Molnträsket – 32 Höstvesi Höstves 42. 158 Runsor Runsor 42. 177 Suvilahti (10) Korkeamäki Högbacken 25. 919 Suvilahti Sunnanvik 25. 2 947 Sundom (11) Yttersundom Yttersundom 50., 51. ja 52. 1 560 Översundom Översundom – 1 071 Sundomin saaristo Sundom skärgård – 2 Vähäkyrö (12) Merikaarto Merikart 71. 1 221 Kirkonkylä – 72. 1 831 Tervajoki – 73. 876 Haja-asutusalue 1 – – 35 Haja-asutusalue 2 – – 82

Alueet, jotka eivät muodosta omaa pienaluetta tai kaupunginosaa Seuraavassa luettelossa on yleisesti tunnettuja Vaasan aluenimiä, jotka eivät muodosta omaa kaupunginosaa tai pienaluetta. Kivihaka – liikealue Metsäkalliossa. Liisanlehto – liike- ja teollisuusalue Vanhassa Vaasassa. Kiilapalsta – pientaloalue Huutoniemellä. Aaltopuisto – Alvar Aallon sunnittelema asuinalue Melaniemellä. Tervalaakso – alue Isolahden ja Vetokannaksen välissä. Impivaara – asuinalue Asevelikylän pohjoisosassa. Pappilanmäki – asuinalue Alkulan länsipuolella. Kråklund – asuinalue Alkulan itäpuolella. Finnby

Kylät

Seuraavassa luettelossa ovat Maanmittauslaitoksen vuoden 2013 kunta- ja sijaintiluettelossa mainitut maarekisterikylät.

Böle, Gerby, Haaro, Hiiripelto, Hyyriä, Höstvesi, Järvi, Kalsila, Klemetsö, Kråklund, Kuuttila, Merikaarto, Miekka, Mullo, Munsmo, Ojaniemi, Perkiö, Rekilä, Raippaluoto, Runsor, Saarenpää, Saarensivu, Selkämäki, Sepänkylä, Singsby, Tapoila, Tervajoki, Torkkola, Tuovila, Veikkaala, Västervik, Vähänkyrön kirkonkylä, Yttersundom, Östersolf, Översundom.

Katso myös

Vaasan keskusta

Huomautukset

Lähteet

*