Vandžin piiri () on hallintopiiri Pamirin luoteisosassa Vuoristo-Badahšanin autonomisella alueella Tadžikistanissa. Sen keskus on Vandžin kylä. Piirin pinta-ala on 4 430 neliökilometriä. Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan siellä oli 33 982 asukasta.
Vandžin piiri rajoittuu luoteessa Darvozin, pohjoisessa Sangvorin, idässä Murğobin ja etelässä Rūšonin piireihin sekä lännessä Afganistaniin. Se käsittää Pandžin sivujokien Vandžobin ja Jazgulomin laaksot, joiden yläosassa on suuria jäätikköjä. Pohjoisessa ovat Darvozvuoret, etelässä Jazgulomvuoret ja jokilaaksojen välissä Vandžvuoret. Pandžin laakso on 1 400 ja piirin korkein kohta Arnavadvuori 6 083 metriä merenpinnan yläpuolella. Hyötykaivannaisiin kuuluvat nikkeli, rautamalmi, kalkki, asbesti, molybdeeni ja marmori.
Seudun ilmasto on mantereinen. Talvet ovat kylmiä ja vähälumisia ja kesät kuumia ja kuivia. Tammikuun keskilämpötila on –8:sta –4:een ja heinäkuun 20–24 astetta. Vuotuinen sademäärä on 200–300 millimetriä.
Vuonna 1933 perustettuun piiriin kuuluu kuusi maalaiskuntaa: Džovidon (aiemmin Žovid), Jazgulom, Mahmadullo Abdullojev, Rovand, Texarv ja Vodxud. Asukkaista valtaosa puhuu tadžikkia ja noin 15 prosenttia jazgulamia. Aikaisemmin myös Vandžin laaksossa oli oma pamirilainen kielensä.
Vandžin kylästä on maanteitse 176 kilometriä alueen pääkaupunkiin Xoruğiin ja 387 kilometriä Dušanbehen. Kylän lähellä on lentokenttä.
Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja puutarhanhoito. Viljelmät tuottavat viljaa, vihanneksia, perunaa, hedelmiä ja pähkinöitä. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet ja siipikarja. Lisäksi on pienimuotoista teollisuutta ja pieni vesivoimalaitos.
Vandžin laakso toimii reittinä Pamirin kansallispuistoon, Fedtšenkon jäätikölle ja Pamirin korkeimmalle huipulle Ismoili Somonīlle. Historiallisia kohteita ovat Jazgulomin laakson kalliopiirrokset, Vandžin linnoitus ja Baravnin kylän keskiaikaiset rakennukset.
Lähteet
Luokka:Tadžikistanin piirit