Turun–Tukholman kiinteä yhteys on ehdotettu infrastruktuurihanke, joka pyrkii yhdistämään Suomen Turun ja Ruotsin Tukholman kaupunkiseudut kiinteällä maantie- ja rautatieyhteydellä. Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arposen mukaan uusi yhteys voisi olla rautatie tai rautatien ja autotien yhdistelmä. Hankkeen tavoitteena on parantaa liikennevirtoja, edistää taloudellista yhteistyötä ja vahvistaa Suomen ja Ruotsin välisiä yhteyksiä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää Suomen rautatiet Skandinavian ja edelleen Keski-Euroopan rautatieverkkoon, mahdollistaen sekä henkilö- että tavaraliikenteen sujuvan kulun. Rautatieyhteys käyttäisi Suomen raideleveyttä kapeampaa eurooppalaista raideleveyttä, jolloin se voisi liittyä suoraan Ruotsin saman raideleveyden rataverkkoon. Reitti on osa Euroopan unionin runkoverkon Skandinavia–Välimeri-käytävää ja Eurooppatie E18:aa.
Hankkeen historiaa
Suomen ja Ruotsin välisen yhteyden parantamista on pohdittu vuosikymmenten ajan, ja erilaisia siltojen ja tunnelien malleja on tutkittu. Yhteydellä voitaisiin tarjota vaihtoehto lauttayhteyksille ja lentoliikenteelle, jotka ovat tällä hetkellä pääasialliset matkustus- ja kuljetusmuodot kahden maan välillä. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan huoltovarmuuteen liittyvät tekijät korostavat uusien liikenneyhteyksien tarvetta länteen.
1950-luvun lopulta 1970-luvun alkuun vireillä oli Lännentie-hanke, joka tavoitteli parempaa maantieyhteyttä Turun ja Tukholman välillä Ahvenanmaan kautta. Hanke ei kuitenkaan edennyt toteutukseen.
Geotekniikan asiantuntija Usko Anttikoski arvioi yhteyden rakennettavuutta muistiossa vuonna 2007.
Viime vuosikymmenellä on esitetty myös hyperloop-hanketta, joka kulkisi Ahvenanmaan kautta ja mahdollistaisi erittäin nopean matkustamisen Suomen ja Ruotsin välillä. Lisäksi Salon kaupunki on teettänyt selvityksiä kiinteän yhteyden mahdollisuuksista ja vaikutuksista alueen kehitykseen.
Elinkeinoelämän keskusliitto on viime vuosina tehnyt avauksia kiinteän yhteyden toteuttamiseksi ja painottanut hankkeen merkitystä Suomen taloudelle sekä huoltovarmuudelle. Keskusliiton mukaan yhteys voisi vahvistaa Suomen logistista asemaa ja vähentää riippuvuutta merikuljetuksista.
Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus on vuonna 2025 todennut, että ”on varmistettava, että selvitettäviin kansainvälisiin yhteyksiin lisätään Turku–Tukholma kiinteä yhteys, nykyisten laivayhteyksien kehittämisen ohella”.
Euroopan unionin liikennevarapääjohtaja Herald Ruijtersin mukaan EU kannattaa hankkeen selvittämistä.
EU:n energianeuvostossa hyväksyttiin osittainen yleisnäkemys Verkkojen Eurooppa (CEF) -asetuksesta vuosille 2028–2034, jossa rajat ylittävien liikenneyhteyksien merkitystä korostetaan aiempaa laajemmin. Suomen kannalta merkittävää on, että Tukholma–Turku–Helsinki-yhteys on mainittu, mikä vahvistaa yhteyttä tärkeänä EU:n liikennekäytävänä ja voi parantaa alueen hankkeiden mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta. Suomi painottaa ohjelmassa erityisesti turvallisuutta, huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta, joiden näkökulmasta yhteys nähdään osana Itämeren alueen strategisesti tärkeää liikenneverkkoa.
Nordic Capitals Railway -raportti esittää kiinteää yhteyttä Suomen ja Ruotsin välille Turun ja Ahvenanmaan kautta. Hankkeen arvioidaan vahvistavan Pohjoismaiden taloudellista integraatiota, yritysten kasvumahdollisuuksia, työmarkkinoita ja innovaatioyhteistyötä sekä parantavan Suomen saavutettavuutta muualta Euroopasta. Samalla hanke lisäisi huoltovarmuutta ja turvallisuutta tarjoamalla vaihtoehtoisen kuljetusreitin Itämeren varaan nojaaville yhteyksille. Raportti suosittelee Suomen, Ruotsin, Norjan ja EU:n yhteisen selvityksen käynnistämistä hankkeen hyödyistä, toteutuksesta ja rahoituksesta.
Hankkeen merkitys huoltovarmuudelle Turun–Tukholman silta- ja tunneliyhteys voisi merkittävästi parantaa Suomen huoltovarmuutta tarjoamalla vaihtoehtoisen kuljetusreitin, joka ei olisi riippuvainen meriliikenteestä. Nykyiset lauttayhteydet ovat alttiita sääolosuhteille, työtaisteluille ja mahdollisille geopoliittisille riskeille. Kiinteä yhteys lisäisi liikenteen ennustettavuutta ja mahdollistaisi nopeammat ja luotettavammat kuljetukset sekä ihmisille että tavaraliikenteelle.
Rautatieyhteyden osalta hankkeella olisi erityinen merkitys Suomen viennille ja tuonnille, sillä se mahdollistaisi yhteyden Keski-Euroopan markkinoille ilman lauttakuljetuksia. Tämä voisi alentaa logistiikkakustannuksia erityisesti nopeissa ja aikakriittisissä kuljetuksissa ja parantaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi hanke tukisi puolustuksellista huoltovarmuutta tarjoamalla kriisitilanteissa vaihtoehtoisen reitin sotilaalliselle ja humanitääriselle liikenteelle.
Lisäksi hankkeen tunneliratkaisuihin voitaisiin sijoittaa sekä sähkön siirtoon, että tietoliikenteeseen käytettäviä merikaapeleita, jotka olisivat paremmin suojassa sabotaasilta ja luonnonilmiöiltä verrattuna nykyisiin merenalaisiin kaapeleihin. Tämä vahvistaisi Suomen digitaalista huoltovarmuutta, energiahuoltovarmuutta ja tietoliikenneyhteyksien turvallisuutta.
Merkitys Suomen puolustukselle
Suomen huoltovarmuuteen ja puolustukseen liittyvät näkökulmat ovat hankkeen päämotivaattoreita. Suomen ja Ahvenanmaan kansainvälisiin sopimuksiin kuuluu Ahvenanmaan demilitarisointi ja neutralisointi, mikä asettaa rajoituksia sotilaallisen infrastruktuurin sijoittamiselle alueelle. Sijoittamalla hankkeen reitti tällä alueella tunneliin syvälle maan alle voitaisiin kuitenkin löytää ratkaisu, joka mahdollistaisi hankkeen toteutuksen ilman, että se rikkoisi näitä sopimuksia, mikäli demilitarisointi- ja neutralisointisopimuksista kiinni pitäminen nähdään pitkällä tähtäimellä arvokkaana.
Hankkeella on merkittävä rooli Suomen puolustusvoimien logistiikan ja liikkuvuuden kannalta. Kiinteä maayhteys Ruotsiin mahdollistaisi nopeamman sotilaallisen ja materiaalisen siirron tarvittaessa. Se tukisi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä sekä osaltaan Naton pohjoisen alueen strategista infrastruktuuria, mikä voisi lisätä koko Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta.
Merkitys elinkeinoelämälle ja taloudelle
Hankkeella olisi merkittävä vaikutus Suomen elinkeinoelämään ja talouteen. Se parantaisi yhteyksiä Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin, kuten Ruotsiin, Saksaan ja Alankomaihin. Nämä maat ovat Suomen viennin ja tuonnin kannalta keskeisiä, ja kiinteä yhteys Tukholman kautta mahdollistaisi nopeammat ja tehokkaammat logistiset ratkaisut.
Lisäksi hanke voisi houkutella uusia investointeja Suomeen ja vahvistaa maan asemaa logistisena solmukohtana Pohjois-Euroopassa esimerkiksi yhteyksissä Pohjoiselle jäämerelle. Lyhyemmät kuljetusajat ja vähentyneet logistiikkakustannukset voisivat parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja lisätä kaupan volyymia Suomen ja Keski-Euroopan välillä.
Mahdolliset reitit
Koko Suomen-puoleinen vyöhyke Manner-Suomen rannikosta Ahvenanmaan länsirannikolle asti muodostuu matalasta saaristoalueesta. Useita reittivaihtoehtoja on ehdotettu, joista suosituimmat kulkevat Ahvenanmaan kautta. Päävaihtoehdot ovat:
Silta- ja tunneliyhdistelmä Ahvenanmaan kautta – Osittain silloista ja osittain tunneleista koostuva ratkaisu, joka yhdistäisi Turun ja Tukholman Ahvenanmaan kautta. Hankkeen yhteyden tulisi kulkea syvällä tunnelissa koko Ahvenanmaan demilitarisoidun ja neutralisoidun vyöhykkeen läpi.
Suora tunneliyhteys – Mahdollisesti merenalainen tunneli suoraan Turun ja Tukholman välillä, mutta teknisesti ja taloudellisesti haastava. Myös tässä vaihtoehdossa hankkeen yhteyden tulisi kulkea syvällä tunnelissa koko Ahvenanmaan demilitarisoidun ja neutralisoidun vyöhykkeen läpi.
Katso myös Fehmarnin Belt Helsinki–Tallinna-rautatietunneli Juutinrauman silta Lapin rautatiesuunnitelmat Merenkurkun kiinteä yhteys Päijännetunneli
Lähteet
Luokka:Suunnitteilla olevat rakennukset ja rakennelmat Luokka:Ruotsin ja Suomen raja Luokka:Itämeri