thumb|2500px|Johann Sebastian Bachin sävellyksen Valet will ich dir geben (BWV 736) alku. Kohotahtiin kuuluvat nuotit merkitty punaisella.. L'anacrouse est notée en rouge. Kohotahti, vanhemmalta nimeltään nousutahti, , , on sävellyksen tai sen jonkin osuuden alussa oleva koroton, heikko tahdinosa, joka edeltää ensimmäistä kokonaista tahtia. Kohotahtiin voi kuulua yksi tai useampi sävel. Jos se on puolta tahtia pidempi, sitä sanotaan vajaatahdiksi.
Jos sävellyksen alussa on kohotahti, on sen lopussa tavallisesti katkotahti, joka on kohotahdin pituuden verran normaalia tahtia lyhyempi. Esimerkiksi jos tahtilaji on 4/4 ja alussa on yhden neljäsosanuotin pituinen kohotahti, on sävelmän lopussa olevan katkotahdin pituus kolme neljäsosanuottia. Jos taas tahtilaji on 3/4, on katkotahdin pituus kaksi neljäsosanuottia. Tästä seuraa erityisesti, että jos kyseessä on laulu, jossa useat säkeistöt lauletaan samalla sävelmällä, muodostavat päättyvän säkeistön lopputahti ja seuraavan säkeistön alussa oleva kohotahti yhdessä kokonaisen tahdin.
Nimitys kohotahti tai nousutahti johtuu siitä, että kapellimestari ilmaisee korollisen tahdinosan aina alaspäin, korottoman ylöspäin suuntautuvalla lyönnillä, mutta kun kohotahdissa on vain koroton tahdinosa, sitä vastaa ainoastaan ylöspäin suuntautuva lyönti.
Jos nuotteihin on merkitty tahtien järjestysnumerot, ei kohotahtia oteta lukuun, vaan sitä seuraava tahti saa numeron 1.
Kohotahti lauluissa
Laulusävelmien alussa kohotahti esiintyy pääasiassa silloin, kun laulun runomitta on jambinen eli jokainen runojalka alkaa painottomalla tavulla. Usein kohotahdin muodostaa vain jokin lyhyt, yksitavuinen sana. Tällaiset kohotahdit ovat erityisen yleisiä muun muassa saksalaisissa ja ruotsalaisissa lauluissa, mihin on vaikuttanut se, että näissä kielissä on runsaasti yksitavuisia sanoja , erityisesti partikkeleja, pronomineja ja muita lauseen alussa usein esiintyviä pikkusanoja. Koska yksitavuisia sanoja on suomessa selvästi vähemmän, on tästä seikasta usein aiheutunut ongelmia laulujen suomentajille.
Esimerkkejä
Esimerkkinä laulusta, jonka alussa on yksitavuinen kohotahti, voidaan mainita tunnettu saksalaisperäinen joululaulu Oi kuusipuu.
Kohotahti saattaa olla pidempikin. Esimerkiksi onnittelulaulun Paljon onnea vaan ) alussa on kohotahti, johon laulun suomenkielisessä versiossa kuuluu sana paljon:
Myös Maamme laulun alussa on kohotahti, joka käsittää sanat ''Oi maamme":
Lähteet
Luokka:Musiikin teoria Luokka:Musiikkitermit