Sharon Jones & The Dap-Kings oli yhdysvaltalainen soul ja funk yhtye, jota johti laulaja Sharon Jones. 1960- ja 1970-lukujen soulin kulta-ajat mieleen palauttavaa Sharon Jonesia verrattiin useissa yhteyksissä mm. Aretha Frankliniin ja James Browniin. The Dap-Kings tuli tunnetuksi myös laulaja Amy Winehousen taustayhtyeenä.
Ura
Sharon Jones Sharon Jones syntyi, aivan kuten James Brown, Augustassa, Georgian osavaltiossa. Siellä hän lauloi kirkkokuorossa. Teini-ikäisenä hän muutti perheensä kanssa New Yorkin, Brooklyniin, missä hän uppoutui 1970-luvun diskoon ja funkiin toivoen pääsevänsä joskus tekemään oman levyn. Jones lauloi taustoja gospel-, soul-, disco- ja blues-artisteille, useimmiten ilman nimensä mainintaa.
Sharon Jones ymmärsi jo nuorena, että hänessä oli jotain erityistä. Mutta kun tuli aika tavoitella uraa laulajana, hän sai pian huomata, ettei pelkkä lahjakkuus riittänyt isoille areenoille pääsemiseen. ”Liian tummaihoinen, liian lyhyt, liian lihava – ja kun täytät 25, olet jo liian vanha,” hän kertoi kohtaamastaan ennakkoluulosta ja syrjinnästä toimittaja Fenella Kernebonelle ABC TV:n Sunday Arts -ohjelmassa vuonna 2008. Jones ei lannistunut, vaikka 1980-luvulla hänen retrotyyliä pidettiin epämuodikkaana. Hän jatkoi laulamista kirkossa, hääbändeissä ja pienissä studiokeikoissa. Hän työskenteli myös New Yorkin Rikers Islandin vankilassa vartijana. pienoiskuva|323x323px|Sharon Jones 1990-luvun puolivälissä taiteilija Phillip Lehman ja muusikko Gabriel Roth (tunnetaan myös nimellä Bosco Mann) perustivat yhtyeen nimeltä The Soul Providers, ja he alkoivat äänittää James Brown -henkisiä kappaleita funkin veteraanin Lee Fieldsin kanssa. Kun Sharon Jones kutsuttiin äänittämään taustalauluja yhdelle Fieldsin kappaleista, Lehman ja Roth vaikuttuivat hänen äänestään. He päättivät äänittää hänen kanssaan pari soolokappaletta nimeltään "Switchblade" ja "The Landlord" jotka sisällytettiin The Soul Providersin debyyttialbumille Soul Tequila, joka julkaistiin vuonna 1996 ranskalaisen Pure Recordsin toimesta. Kun Roth perusti myöhemmin Daptone Records levy-yhtiön yhdessä Neal Sugarmanin kanssa, he halusivat Sharon Jonesin yhtyeineen levy-yhtiönsä talliin.
Vuonna 2002 Jones julkaisi ensimmäisen täyspitkän albuminsa The Dap-Kingsin kanssa, Dap Dippin' with Sharon Jones & the Dap-Kings, Daptone Recordsilla. Seuraavina vuosina hän kiersi laajasti ja teki singlejä myös muiden artistien kanssa. Sharon Jones teki yhteistyötä esimerkiksi Lou Reedin, Rufus Wainwrightin ja Princen kanssa. Vuonna 2005 hän yhdisti jälleen voimansa Dap-Kingsin kanssa albumilla Naturally.
Yhteistyö Amy Winehousen kanssa pienoiskuva|204x204px|Amy Winehouse The Dap-Kings saavutti maailmanlaajuista huomiota soittamalla vuonna 2006 Amy Winehousen jo klassikoksi muodostuneella “Black To Black”-albumilla. Yhtye kiersi myös Winehousen mukana tämän ensimmäisellä Yhdysvaltojen kiertueella. The Dap-Kings olivat keskeinen osa Amy Winehousen Back to Black -albumin menestystä.
Vaikka Sharon Jones ei ollut suoraan mukana Winehousen levyn äänityksissä, albumin tuottaja Mark Ronson tuskin olisi löytänyt Dap-Kingsia ilman Sharon Jonesia, joka oli jo rakentanut yhtyeen kanssa vahvan maineen. 9-henkinen yhtye oli hioutunut tiiviisti yhteen vuosien keikkailun myötä ja se vakuutti sekä kriitikot, että fanit raa’alla live-energiallaan.
Syöpädiagnoosi Sharon Jones & The Dap-Kings yhtye julkaisi seuraavaksi albumin 100 Days 100 Nights (2007) Jones nähtiin myös sivuroolissa elokuvassa The Great Debaters, jossa hän esitti laulaja Lilaa. Vuonna 2010 ilmestyi uusi Sharon Jones & The Dap-Kings studioalbumi I Learned the Hard Way.
Vuonna 2013, Jones kertoi saaneensa syöpädiagnoosin – aluksi sappitiehyiden syövän, myöhemmin haimasyövän toisessa vaiheessa – mutta hän jatkoi esiintymisiä aina kun hoitojen aikataulu sen salli. Hän nousi lavalle jopa kaljuna, hiustenlähdön jälkeen. Hänen taistelunsa syöpää vastaan ilmeni hänen sanoituksissaan, lisäten emotionaalista syvyyttä yhtyeen musiikkiin. vasen|pienoiskuva|268x268px|Sharon Jones Sharon ei halunnut sairautensa hidastavan bändin toimintaa – vaikka se olikin raskasta hänelle itselleen. "Kun olin sairas, ensimmäinen ajatus oli, etten tiennyt, olisinko enää elossa vuoden päästä." hän kertoi Sarah Howellsille, Double J -kanavalla. "Minulle se, että pääsin takaisin musiikin pariin, takaisin telkkariin, takaisin lavalle – se oli mun terapiaa." Vuoden 2013 lopulla Jones viimeisteli seuraavan Dap-Kings -albumin, ja Give the People What They Want ilmestyi vuonna 2014.
Oscar-palkittu dokumenttiohjaaja Barbara Kopple julkaisi elokuvan Miss Sharon Jones! vuonna 2015 Toronton kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Jones oli itse paikalla ensi-illassa ja kertoi syövän uusiutuneen – mutta lisäsi päättäväisesti: "Aion jatkaa taistelua, matkaa on vielä paljon jäljellä." Niinpä sinnikäs Jones ja Dap-Kings julkaisivat lokakuussa 2015 joulun ja hanukan kappaleita sisältävän kokoelman It's a Holiday Soul Party.
Kun Miss Sharon Jones! oli tulossa teatterilevitykseen, Daptone Records julkaisi elokuussa 2016 virallisen soundtrack-albumin. Miss Sharon Jones! -levy sisälsi valikoiman Jonesin ikimuistoisimpia esityksiä sekä uuden kappaleen, omaelämäkerrallisen "I'm Still Here" -biisin.
Ennen kuin Sharon Jones menehtyi haimasyöpään vuonna 2016, hän ehti saada uransa ensimmäisen Grammy-ehdokkuuden vuoden 2014 julkaisusta Give The People What They Want. Valitettavasti Jones hävisi taistelunsa syöpää vastaan – hän menehtyi 60-vuotiaana marraskuussa 2016. Juuri ennen kuolemaansa hän oli saanut laulettua loppuun viimeisen albuminsa Dap-Kingsin kanssa. Tuo levy, Soul of a Woman, julkaistiin marraskuussa 2017 – vuosi hänen kuolemansa jälkeen.
Suomessa Sharon Jones & The Dap-Kings esiintyi vuonna 2010 Pori Jazzissa, jossa bändi hurmasi puolelleen monituhatpäisen yleisön mukaansatempaavalla keikallaan. Lauantaina 18.2.2012 yhtye esiintyi Helsingissä, Tavastia klubilla.
The Dap-Kingsin myöhemmät vaiheet The Dap-Kings on jatkanut uraansa Sharon Jonesin kuoleman jälkeen. Yhtye on toiminut house-bändinä monissa televisio- ja radiolähetyksissä. He ovat esiintyneet myös kansallisten huippuorkestereiden, kuten National Symphony Orchestran ja Los Angelesin filharmonikkojen kanssa tapahtumissa Kennedy Centerissä. Yhtyeen jäsenet ovat tehneet yhteistyötä ja levyttäneet eri genrejen artistien kanssa, kuten Al Green, David Byrne, Sturgill Simpson, Kesha, Sam Smith, Quincy Jones, Ghostface Killah, Lady Gaga, Bruno Mars, John Legend ja Michael Bublé.
Diskografia
Sharon Jones & The Dap-Kings
Studioalbumit:
Dap Dippin' with Sharon Jones and the Dap-Kings (2002) Naturally (2005) 100 Days, 100 Nights (2007) I Learned the Hard Way (2010) Soul Time! (2011) Give the People What They Want (2014) It's a Holiday Soul Party (2015) Soul of a Woman (2017)
The Dap-Kings yhtyeenä muille artisteille
Amy Winehouse – Back to Black (Universal/Island, 2006) Saun & Starr – Look Closer (Daptone, 2015) Sturgill Simpson – A Sailor's Guide To Earth (Atlantic, 2016) Elise Legrow – Playing Chess (BMG, 2018)
Lähteet
Luokka:Yhdysvaltalaiset funkyhtyeet Luokka:Yhdysvaltalaiset soulyhtyeet