Zone () oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakiassa nykyisen Kreikan alueella. Se sijaitsi nykyisen Alexandroúpolin kunnan alueella noin neljä kilometriä länteen nykyisestä Mesimvrían kylästä.
Maantiede
Zonen kaupunki sijaitsi samannimisellä niemellä Traakian etelärannikolla Aigeianmeren rannalla.Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.11 s. 18; Pomponius Mela: De situ orbis 2.2.8; Herodotos: Historiateos 7.59; Pseudo-Skylaks: Periplus s. 27; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, ; Skolia Nikandros Kolofonlaisen Theriakaan 462; Skolia Apollonios Rhodoslaisen Argonautikaan 1.29. Se oli Samothraken peraia-aluetta, ja sen kuvataan sijainneen Salen ja Serreionin välissä lähellä Drystä.
pienoiskuva|vasen|Zonen arkeologista aluetta. Kaupunki sijoitetaan nykyisin Saplí Nteré (Σαπλί Ντερέ) -joen suuhun noin neljä kilometriä länteen nykyisestä Mesimvrían kylästä. Aiemmin se sijoitettiin pitkään idemmäksi lähelle nykyistä Mákria, ja kyseiseen paikkaan sen sijoittaa myös Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Saplí Nterén suuhun sijoitettiin puolestaan aiemmin pitkään Mesembrian kaupunki, joka sijoitetaan nykyisin lännemmäksi, elleivät Zone ja Mesembria sitten olleet sama paikka (katso alla). Siksi Saplí Nterén arkeologinen alue esiintyy tiedoissa usein edelleen ”Mesembriana” tai nimellä ”Mesembria-Zone”.
pienoiskuva|vasen|Zonen Apollonin temppelin raunioita. Rannikolla sijainneen alakaupungin lähellä oli akropolis eli yläkaupunkikukkula ja linnavuori, jonka korkeus on 108,5 metriä merenpinnasta laskettuna. Zonen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.
Historia
Zonen kaupunki oli olemassa arkaaiselta kaudelta myöhäisantiikkiin. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että Zone ja Mesembria olisivat olleet sama paikka. Mesembria olisi saattanut olla Zonen vanhempi nimi. Tällöin kyseessä olisi mahdollisesti ollut alkuperäisen traakialaisen asutuksen nimi, kun taas Zone olisi ollut Samothrakesta käsin perustettu siirtokunta.
Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Zone kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuonna 422/421 eaa. Kaupunki löi omaa pronssirahaa 300- ja 200-luvuilla eaa. lähtien. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Zōnaios ().
Apollonios Rhodoslainen ja Pomponius Mela mainitsevat Zonen paikaksi, johon metsän puut seurasivat Orfeusta hänen saatuaan ne liikkeelle ihmeellisellä musiikillaan. Tämä yhdistetään kaupungin lähellä olleeseen laajaan tammimetsään.
Kaupunki hylättiin 500-luvun jaa. jälkeen.
Rakennukset ja löydökset pienoiskuva|Zonen Demeterin pyhäkön raunioita.
Saplí Nteréstä on löydetty kaupungin paikka, jonka löydöt ajoittuvat arkaaiselta kaudelta 500-luvulta eaa. hellenistiselle kaudelle. Kaupungissa oli Hippodamoksen nimiin laitettu ruutuasemakaava, jossa oli kivetyt kadut ja viemäröintijärjestelmä. Kaupunki oli ympäröity kaksilla vierekkäisillä muureilla, joista toisen pituus oli metriä ja toisen 960 metriä, ja jotka sulkivat sisäänsä yhteensä noin 50 hehtaarin kokoisen alueen. Lännempi muureista ulottui ylös akropoliille, kun taas idempi, joka oli varhaisempi, ympäröi alempana olleen alueen. Muurit oli vahvistettu suorakulmaisilla torneilla. Muurein ympäröidyn alueen lounaisin osa, jonka koko oli noin 50,5 × 46,5 metriä, oli tiheimmin rakennettua ja suojattu omalla muurillaan.
pienoiskuva|Zonen niin kutsutun Amforoiden talon rauniot. Saplí Nteréstä on löydetty useita Zonen muutoin harvinaisia rahoja, millä perusteella paikalla ollut asutus tulkitaan nykyisin Zoneksi. Tulkintaa vahvistaa se, että paikalta on löydetty myös arkaaiselle kaudelle ajoitettu Apollonille omistettu pyhäkkö, sillä Zonen lyömien rahojen perusteella Apollon oli kaupungin suojelija. Se sijaitsi lähellä itäisempää muuria. Pyhäkköön kuului anta- tai prostyyli temppeli, joka ajoitetaan 500-luvulle eaa. Rakennuskokonaisuuteen kuului myös keskuspiha ja stoa. Pyhäkön alueelta on löydetty kulttipatsaan osa sekä lukuisia votiivilahjoja.
Läntisemmän muurein ympäröidyn alueen kaakkoisosasta on löydetty Demeterille omistettu pyhäkkö, joka ajoitetaan 300-luvulle eaa. Myös sieltä on löydetty lukuisia votiivilahjoja. Erään löydetyn rakennuksen lattiassa on suuri määrä amforoita, jotka on asetettu maahan pystyyn suupuoli alaspäin.
Kaupungilla oli oletettavasti satama, josta ei kuitenkaan ole säilynyt jäänteitä. Kaupunkiin tuli akvedukti, joka toi vettä vuorilla noin 1,5 kilometriä kaupungista luoteeseen sijainneesta lähteestä. Kaupungin länsipuolelta on löydetty nekropolis eli hauta-alue, jonka haudat ajoittuvat 400–200-luvuille eaa.
Paikalta tehdyt esinelöydöt ovat Komotinín arkeologisessa museossa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Alexandroúpoli Luokka:Traakian kaupungit