pienoiskuva|Näköala Kauniaisten kartanosta järvelle päin vuosien 1845 ja 1852 välisenä aikana. Piikkilänjärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa ja Nokialla sijaitseva Kuloveden lahti. Paikallisilla on ollut tapana kutsua sitä järveksi, vaikka vesistöviranomainen katsoo sen kuuluvan Kuloveteen.
Maantietoa Piikkilänjärvi on kaksihaarainen lahti Kuloveden pohjoisrannassa, jonne laskee Otamusjoki. Lahti jää Urmian ja Kesäniemen sekä Sadanleukaluiden taakse suojaan. Koska järvi ei ole virallisesti järvi, rajataan Piikkilänjärveksi se alue joka jää Sadanleukaluiden ja Pori-Tampere-rautatien penkereiden pohjoispuolelle. Piikkilänjärvi on avonaisen V-kirjaimen muotoinen, jossa luoteeseen ja itään työntyvät haarat kohtaavat Saviannokan kohdalla. Järvi on 5,5 kilometriä pitkä ja 950 metriä leveä, ja sen pinta-ala on noin 160 hehtaaria eli 1,6 neliökilometriä. Jotkut rannat ovat jyrkkiä. Esimerkiksi pohjoispuolella kohoaa Kalkkivuoren laki yli 90 metrin korkeuteen vedenpinnan yläpuolelle. Monet sen rannoista ovat jyrkkiä vesirajalle saakka. Urmian Pässinvuori kohoaa vain noin 35 metrin korkeuteen, mutta sillä on jyrkemmät rannat. Karilassa ja Salmissa järven rantaan viettävät loivemmin peltomaiden rinteet. Kesäniemen, Kauniaisten ja Kuljun kartanoiden peltomaat sijaitsevat alavalla seudulla.
Järvi on syvimmillään 23 metriä. Kartoissa on kuitenkin myös merkitty 25-metrinen syvänne Kaunistonlahdella, joka sijaitsee salmen länsipuolella. Järven länsipuolella sijaitsee Piikilänlahti, jolla tarkoitetaan järven pientä lahtea järven taitekohdassa. Järvessä on syvännejakso, joka alkaa Piikkilänlahden edustalta ja päättyy Kaunistonlahdella Sorvansillan kohdalla. Myös luoteeseen työntyvässä Haiskanlahdessa on syvänne, joka painuu 17,6 metrin syvyyteen. Järvessä ei ole yhtään luonnollista saarta. Jos Sadanleukaluiden kautta kulkevan rautatien aikaisemmasta linjauksesta jäänyt 160 metriä pitkä penger kelpaisi saareksi, niin silloin olisi Piikkilanjärvessä yksi saari.
Järven lähiympäristössä sijaitsee 13 kiinteästi asuttua tilaa ja rannoille on rakennettu lähes 100 vapaa-ajan asuntoa. Urmialla sijaitseville asunnoille tulee tiet Pakkalan, Kairilan ja Salmin kautta, järven itäpäähän ja Sadanleukaluihiin tulee tie Siuroon johtavan yhdystien 2505 kautta, ja pohjoisrannoille samalta yhdystieltä Salmin tai Siuron puolelta. Juna ei enää pysähdy Piikkilänjärven lähelle. Kuloveden järvenselältä haarautuu veneväylä Leukaluittensalmen kautta ensin Piikkilänjärveen ja siitä eteenpäin Otamusjoen kautta Tupurlanjärveen. Veneväylän syväys on 1,2 metriä.
Luontoarvoja Lahtea on pidettävä rehevöityneenä, sillä jo vuonna 1995 kokonaisfosforipitoisuus oli pintavedessä 28 ja pohjan lähellä 64 mikrogrammaa litrassa vettä, ja kokonaistyppipitoisuus oli 1 000–1 100 mikrogrammaa litrassa vettä. Pohjan lähellä esiintyi happikatoa. Vedenlaatu arvioitiin tuolloin välttäväksi.
Historiaa Sastamalan kallioperä on 2 000 miljoonaa vuotta vanhaa. Piikkilänjärven alue kuuluu Nokialta Laviaan ulottuvaan vulkaaniseen ruhjevyöhykkeeseen. Viime jääkauden loppuvaiheen sulamisvedet ovat huuhtoneet syvien laaksojen maairtaimistoa ja muodostanut järvenpohjan syvänteet.
Vesistösuhteita Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), johon Kuloveden lähialue (35.132) kuuluu. Piikkilänjärvi on Kuloveden pohjoinen järvenlahti, johon laskee Otamusjoki, joka on Saikkalanjoen valuma-alueen (35.16) laskujoki. Järven valuma-alueen pinta-ala on 267 neliökilometriä johtuen juuri Saikkalanjoen valuma-alueesta. Jos kyseinen vesistöalue rajataan pois, jää Piikkilänjärven valuma-alueeksi 19 neliökilometriä. Otamusjoki aiheuttaa läpivirtauksen, joka koskettaan vain lahden länsiosaa. Piikkilänjärveen laskevat vielä oja Launiasjärvestä ja lyhyet Koivunoja ja Lukonoja. Launiasjärven laskuojan vaikutus ulottuu vain lahden itäosiin. Piikkilänjärven lasku-uomaksi voisi ilmoittaa Sadanleukaluiden itäpuolinen Leukaluittensalmi ja itäpään Sorvansillan alittava kapea salmi. Vaikka Piikkilänjärvi on lahti, käy siinä kohtalainen läpivirtaus. Saikkalanjoelta tulee Tupurlanjärven ja Otamusjoen kautta virtaama, joka on arviolta 2,2 kuutiometriä sekunnissa. Muut ojat ovat virtaamaltaan pieniä. Sama virtaama poistuu lahdelta Leukaluittensalmen ja Sorvansillan alta kapeampaa salmea pitkin Kuloveden järvenselälle. Järven vedenpinnan säännöstelty korkeus on sama kuin Kulovedellä ja Tupurlanjärvellä eli 57,5 metriä.
Lähteet
Luokka:Kulovesi Luokka:Korkeusjärjestelmän muutoskohde