Vihtalahti on kylä Muuramen kunnan lounaisosassa, samannimisen Muuratjärven lahden rannalla ja vuonna 2009 Jyväskylään liitetyn Korpilahden rajalla. Seututie 607 kulkee Vihtalahden kautta Korpilahden kirkonkylästä Petäjävedelle.
Vihtalahden kylätoiminnan rajat perustuvat entisen koulupiirin rajoihin, joka on jatkunut myös Korpilahden puolelle. Myös Mäenkylän aluetta pidetään Vihtalahden osana.
Maantiede Vihtalahden kylän asutus sijaitsee Muuratjärven Vihtalahden ympärillä sekä seututiestä 607 haarautuvien teiden varsilla. Varsinaisen Vihtalahden itäpuolella sijaitsee Mäenkylä, jonka asutus on muodostunut Hirvivuoren laelle. Mäen huippu on noin 219 metriä merenpinnan yläpuolella eli noin 129 metriä Muuratjärven pintaa (80,9 metriä) korkeammalla.
Historiaa 1500-luvun loppupuolelle saakka Vihtalahden alue oli Pälkäneen Ruotsilan kylän erämaata. Vuonna 1554 erämaan omistaja Lauri Jaakonpoika Maula lupasi asuttaa Vihtalahden, mutta hänen mainitaan asuvan Ruotsilassa vielä tämän jälkeen. Erämaata on tästä huolimatta luultavasti yritetty asuttaa tuolloin, sillä vuosisadan lopussa alueen hankkineesta Ison-Muuramen kylän Mikkolan talosta erotettiin uusi talo Vihtalahteen eikä kantatalon viereen. Tämä viitannee siihen, ettei talolle ole tarvinnut raivata uusia peltoja vaan aikaisemmat pellot on otettu uudestaan viljelyyn.Ruuskanen 1989, s. 65–67.
Uudistalon ensimmäinen isäntä oli Tuomas Erkinpoika, joka mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1598. Vaikka talon sijaintia ei mainita suoraan veroluetteloissa, Tuomaan nimi esiintyy vuosina 1611–1614 muodossa Tomas Witzalax, josta päätellen hän on asunut Vihtalahdessa. Vihtalahden talo siirrettiin varsinaisen Muuramen kyläntontille noin vuonna 1620.Ruuskanen 1989, s. 74. Vihtalahti pysyi asumattomana vuoteen 1764 saakka, jolloin sinne perustettiin Heikkilän talosta käsin Naapurin talo. Pian lähistölle perustettiin myös vuonna 1770 Mäkelästä erotettu Anttila sekä vuonna 1774 Nisulasta erotettu Autio. Ennen vuosisadan vaihdetta perustettiin vielä Hirvivuori, Kuusanmäki, Lampinen ja Vehkoo. Tuolloinen uusien talojen ja torppien perustaminen loppui suurin piirtein 1800-luvun puolivälissä.Ruuskanen 1989, s. 88–89.
Vuonna 1945 Muurameen alettiin asuttaa siirtoväkeä lähinnä Sortavalan maalaiskunnasta ja Pyhäjärveltä Vpl. Suurin osa Vihtalahden uusista tiloista perustettiin valtion metsämaille.Ruuskanen 1989, s. 112–114.
Koulu Päätös Vihtalahden kansakoulun perustamisesta tehtiin vuonna 1908 ja koulu aloitti toimintansa Aution talon tiloissa vuonna 1910, jonka vuoksi sitä kutsuttiin myös Aution kouluksi. Ensimmäisenä vuonna koulussa oli 30 oppilasta.Ruuskanen 1989, s. 430. Erillinen koulurakennus valmistui vuonna 1914.Ruuskanen 1989, s. 444. Vihtalahdessa toimi pelkkä yläkoulu vuoteen 1935 asti, jolloin kouluun saatiin alakoulun opettajan virka, joka tosin oli yhteinen Kinkomaan kansakoulun kanssa. Koulupiiri pieneni hieman vuonna 1947 Niittyahon koulun perustamisen myötä.Ruuskanen 1989, s. 440–441. Vihtalahden koulun oppilasmäärä alkoi laskea 1950-luvulla ja se lakkautettiin lopulta vuonna 1964.Ruuskanen 1989, s. 457–458. Nykyään Vihtalahden lähin peruskoulu on Niittyahon koulu.
Vuonna 1930 Vihtalahden nuorisoseura kokosi koulun viereen kylämuseon, jonka rakennuksena toimi Pirttiahon talosta paikalle siirretty luhtiaitta. Tontti lahjoitettiin Keski-Suomen Museoyhdistykselle vuonna 1937 ja museo sijaitsi paikalla vuoteen 1982 asti, jolloin sen esineet siirrettiin varastoon Jyväskylään ja aitta Kuokkalaan Survo-Korpelan yhteyteen.Ruuskanen 1989, s. 547–548.
Tunnettuja henkilöitä Lauri Kuusanmäki (1894–1967), historioitsijaRuuskanen 1989, s. 533.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Muuramen kylät ja alueet