Jazytšije () on nimitys keinotekoiselle slaavilaisiin kieliin perustavalle kirjakielelle, jota käytettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa nykyisen Länsi-Ukrainan alueella Galitsiassa, Bukovinassa ja Taka-Karpatiassa. Kieli oli saanut vaikutteita erityisesti kirkkoslaavista ja venäjästä, mutta myös puolasta ja ruteenista. Sitä käytettiin joissakin paikallisissa lehdissä.
Vahvasti venäjään nojaavaa kirjakieltä kannattivat russofiilit, joiden mielestä jazytšije toimisi kielellisenä yhteytenä Venäjään, kun taas puhekielisiä murteita pidettiin sikopaimenten kielenä. Ukrainalainen kansallismielinen intelligentsija, johon kuuluivat mm. Ivan Franko ja Nikolai Tšernyševski, kritisoi jazytšijeta kuolleeksi kieleksi, jota tavallinen kansalainen ei kykenisi ymmärtämään. Nimen "jazytšije" keksivät ukrainalaismieliset, jotka käyttivät sitä pilkallisessa mielessä. Jazytšijeta kirjoitettiin kyrillisin aakkosin ja sen käyttö alkoi hiipua 1900-luvun kuluessa, kun sen kannattajat alkoivat käyttämään venäjää.
Kielinäyte Що єсть тепло и свѣтло — того дово̂дно оучени̂ єще не знаютъ. Но безъ свѣтла и тепла нїяка изъ нашихъ пашниць не може оудатися. — Свѣтло, здаеся, возбуджае въ рослинахъ силу, котрою они оуглянный квасъ, амонїякъ, воду, и другое поживлѣнье розкладаютъ на части, зъ ıакихъ тїи рѣ чи повстаютъ, — и — потребное въ себе вживаютъ, остальное же назадъ воздухови о̂тдаютъ. На пр. оугляный квасъ розкладаютъ они на єго части, на квасородъ и оуглеродъ, и оуглеродъ вживаютъ въ себе, квасородъ же о̂тдаютъ воздухови, и тымъ способомъ воздухъ все о̂тсвѣжуютъ. Но все то дѣеся лишь днемъ при свѣтлѣ солнечно̂мъ, ночїю же нѣ; и также днемъ при захмарено̂мъ небѣ робота тая оуже имъ складно не иде, а для того въ хмарнїи роки овощи николи не буваютъ смачни̂ та тревали̂.Lähde:
Lähteet
Luokka:Ukrainan historia Luokka:Keinotekoiset kielet Luokka:Itäslaavilaiset kielet