Saksan 169 divisioona () oli Saksan maavoimien jalkaväkiyhtymä toisessa maailmansodassa. Se taisteli muun muassa suomalaisten joukkojen rinnalla jatkosodassa.

Perustaminen Yhtymä perustettiin Offenbachin alueella 28. marraskuuta 1939, ja tammikuussa 1940 sille määrättiin kenttätäydennyspataljoonat 9, 15 ja 35 täyden vahvuuden saavuttamiseksi. Sen muodostaminen ja koulutus jatkui toukokuun alkuun 1940 asti.

Sotatoimet

Ranskan sotaretki 169. jalkaväkidivisioona sijoitettiin Ranskan Lorraineen Operaatio Keltaisen aikana kesäkuussa 1940 osana 16. armeijaa.

Myöhemmin se pysyi osana 1. armeijaa miehitysjoukkona itäisessä Ranskassa. Maaliskuussa 1941 se siirrettiin takaisin Saksaan.

Siirto Suomeen ja mukana Operaatio Barbarossassa

Operaatio Hopeakettu

pienois|oikea|Saksalais-suomalaiset joukot etenivät Sallan alueella hieman vanhan rajan yli itään Voitajoelle, josta ne jatkoivat vielä itään päin Vertajoelle lokakuussa 1941 pysähtyen sinne. Operaatio Barbarossassa 169. divisioona taisteli osana saksalaista Saksan Norjan-armeijaa (AOK Norwegen), josta Suomen Lapissa taistelevat joukot luotiin tammikuussa 1942 omaksi yksikökseeen AOK Lappand-armeijaa (heinäkuusta 1942 alkaen Saksan 20. vuoristoarmeija) Saksan XXXVI vuoristoarmeijakunta alaisuudessa yhdessä 6. SS-vuoristodivisioona Nordin ja suomalaisen 6. divisioonan kanssa ja myöhemmin Saksan 163. jalkaväkidivisioonan rinnalla Sallan alueella, missä divisioona ylitti Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajan kesäkuussa 1941. Operaation tavoitteena oli turvata Saksalle hyvin tärkeät Kolosjoen nikkelikaivokset Petsamossa ja vallata Neuvostoliiton ainoa jäätymätön pohjoinen satama, Murmansk, joka tarjosi esteettömän pääsyn Atlantille. Operaation täytäntöönpano oli Norjan Lappiin sijoitetun Eduard Dietlin johtaman vuoristoarmeijakunta Norjan vastuulla.

Heinäkuun 1941 alussa taisteluryhmä hyökkäsi neuvostoliittolaisten asemiin Sallassa, jonka se valtasi 8. heinäkuuta 1941. Se onnistui etenemään Vermanjoelle asti. Sallan kohdalla ollut Kantalahti Muurmannin radan varrella jäi saavuttamatta.

Tätä seurasi lähes kolme vuotta kestänyt asemasota, johon divisioonalla ei ollut merkittäviä taisteluoperaatioita.

Vetäytyminen Suomesta

Suomen ja Neuvostoliiton välisen aseleposopimuksen jälkeen 2. syyskuuta 1944 Saksan 20. vuoristoarmeija joutui vetäytymään Suomen Lapista Norjaan. Tämä aiheutti valtavia logistisia ongelmia, suuria huoltovarastoja jouduttiin tuhoamaan, ja 16. syyskuuta 1944 alkaen taistelut puhkesivat suomalaisjoukkojen seuratessa perässä ja pakottaen saksalaiset karkottamaan alueeltaan. 169. jalkaväkidivisioona osallistui useisiin taisteluihin, mutta selvisi ilman suurempia tappioita ja onnistui vetäytymään hallitusti Lapin läpi aina Norjaan asti.

Siirtyminen Norjasta Saksaan

Alun perin Norjan miehitysdivisioonaksi tarkoitettu yksikkö siirrettiin Etelä-Norjasta Tanskaan maaliskuuhun 1945 mennessä toiseksi viimeisenä Norjasta lähteneenä pääyksikkönä.

Tanskasta divisioona siirtyi Oderin rintamalle, missä se osana Saksan 9. armeijaa koki Neuvostoliiton suuren hyökkäyksen Berliiniin 16. huhtikuuta 1945 alkaen ja kärsi erittäin raskaita tappioita.

Neuvostoliittolaiset ottivat 169. jalkaväkidivisioonan jäänteet vangiksi Berliinin lounaispuolella huhti- ja toukokuussa 1945.

Komentajat

kenraaliluutnantti Philipp Müller-Gebhard 29. marraskuuta - 1. joulukuuta 1939 kenraaliluutnantti Heinrich Kirchheim 1. joulukuuta 1939 – 1. helmikuuta 1941 kenraaliluutnantti Kurt Dittmar 1. helmikuuta 1941 – 29. syyskuuta 1941 tykistönkenraali Hermann Tittel 29. syyskuuta 1941 – 22. kesäkuuta 1943 kenraaliluutnantti Georg Radziej 22. kesäkuuta 1943 - 8. toukokuuta 1945

Lähteet

163 Luokka:Saksan sotilasyksiköt Suomessa 1940–1945