pienoiskuva|Yhdysvaltain 30. presidentti Calvin Coolidge nostaa hattua (1924). Hatunnosto on perinteinen kohteliaisuuden ele, joka on ollut vuosisatojen ajan eri kulttuureissa yleinen tapa osoittaa kunnioitusta.
Hatunnoston etiketti ja historia juontavat juurensa keskiajalle, jolloin ritarit nostivat kypäränsä visiiriä osoittaakseen rauhanomaista aikomusta ja paljastivat kasvonsa toisilleen. Tämä ele, joka viestitti ystävällisyyttä ja luottamusta, kehittyi myöhemmin sotilastervehdykseksi ja lopulta nyökkäykseksi tai hatun nostoksi, erityisesti naisia kohdatessa.
1800-luvun etikettisäännöt ohjasivat hatun käyttöä tarkasti. Mies saattoi tervehtiä toista miestä kevyellä lipan kosketuksella, mutta jos paikalla oli nainen, hattu oli nostettava. Jos mies pysähtyi kadulla puhumaan naisen kanssa, hän piti hattua kädessään koko keskustelun ajan, ellei nainen kehottanut häntä laittamaan sitä takaisin päähän. Ystävien kesken tällainen muodollisuus ei ollut tarpeen. 1920-luvun alun etikettisääntöjen mukaan miehen tuli nostaa hattua lyhyesti tervehtiessään, käyttäen aina kauempana olevaa kättään, jotta kasvoja ei peitetä tervehdyksen kohteelta. Hattu nostettiin reunasta, jos se oli jäykkälierinen, tai päälaelta, jos se oli pehmeää materiaalia.
Hatunnostossa hattua joko kevyesti nostetaan tai sen lippaa kosketetaan päännyökkäyksen saattelemana. Ele on perinteisesti miesten tapa osoittaa kunnioitusta tai hyvää käytöstä. Miehet nostavat hattuaan esimerkiksi kohdatessaan naisen, sanoessaan kiitos, anteeksi, päivää tai näkemiin, tai osoittaessaan yleistä kohteliaisuutta. Jos keskustelu naisen kanssa jatkuu, hattu tulee ottaa kokonaan pois. Hatunnosto on myös paikallaan tilanteissa, joissa nainen kiittää avusta, tuntemattomalta pyydetään anteeksi esimerkiksi ahtaassa tilassa, tai kun joku osoittaa kohteliaisuutta miehen seuralaiselle. Hattua nostetaan myös, kun kysytään neuvoa naiselta tai vanhemmalta mieheltä. Tämä ele viestii huomaavaisuutta, hienotunteisuutta ja hyviä käytöstapoja.
Hatunnostoa voidaan käyttää myös metaforana ilmaisemaan kiitollisuutta, arvostusta tai tunnustusta jollekin henkilölle tai teolle, usein korostetun kohteliaasti tai symbolisesti. (”Se oli hatunnoston arvoinen suoritus, jos suomalaiset uskalsivat laulaa Maamme-laulun noin kovaa selvin päin!”).
Lähteet
Luokka:Eleet Luokka:Tervehdykset