Zeta Canis Majoris (tunnetaan myös nimellä Furud) on kirkas sininen pääsarjan tähti Ison koiran tähdistössä. Tähti on paljain silmin nähtävissä pimeällä taivaalla ja sijaitsee eteläisellä taivaanpuoliskolla, noin 335–362 valovuoden päässä Maasta.
Nimi ja sijainti Nimi Furud tulee arabiankielisestä sanasta al-furūd, joka tarkoittaa ”yksittäisiä” tai ”yksinäisiä”. Sana viittaa monikolliseen muotoon, mutta tähti on sijaintinsa puolesta hieman erillään tähdistön pääkuviosta, lähellä Kyyhkysen tähdistöä.
Zeta Canis Majoris näkyy taivaalla matalalla horisontin yläpuolella, ja sen voi havaita erityisesti eteläisessä Suomessa matalalta etelän suunnalta loppusyksystä alkukevääseen. Sen kirkkaus on noin 3,02 magnitudia, joten se on nähtävissä paljain silmin, mutta voi kadota valosaasteisilla alueilla.
Fysikaaliset ominaisuudet Zeta Canis Majoris kuuluu spektriluokkaan B2.5V, mikä merkitsee kuumaa ja sinistä pääsarjan tähteä. Sen lämpötila on arviolta 21 500 kelviniä (K), ja se säteilee noin 4 020 kertaa enemmän valoa kuin Aurinko. Tähti on halkaisijaltaan noin 4,6 kertaa Auringon kokoinen ja sen massa on noin 8 Auringon massaa. Pinnan pyörimisnopeus on vähintään 25 km/s, ja pyörähdysaika on alle 9 vuorokautta.
Zeta Canis Majoriksen absoluuttinen kirkkaus on noin –2,21 ja sen energiantuotto ylittää Auringon yli 1 800-kertaisesti. Tähti on elämänsä pääsarjavaiheen puolivälissä, joka kestää kokonaisuudessaan noin 32 miljoonaa vuotta.
Liike ja sijainti avaruudessa Zeta Canis Majoris loittonee Auringosta noin 32 km/s nopeudella.. Sen tähtienvälinen valo himmenee noin 0,16 magnitudia pölyn vaikutuksesta. Tähti on osa Linnunradan kiekkoa ja sen ominaisliike on suhteellisen pieni, vain muutamia millikaarisekunteja vuodessa.
Zeta Canis Majoriksen suunnalla sijaitsee niin kutsuttu Auringon liikesuunnan vastapiste, eli kohta, josta katsottuna Aurinko näyttää liikkuvan Linnunradassa.
Kaksosjärjestelmä Zeta Canis Majoris on kaksoistähti, jolla on seuralaistähti, jonka olemassaolo on todettu spektroskooppisesti. Tämä näkymätön kumppani kiertää Zeta Canis Majorista 675 päivän välein, ja parin etäisyys vaihtelee 1,4–5,1 AU:n välillä. Seuralaisen massa on arviolta noin 2 Auringon massaa. Taivaalla Zeta Canis Majoriksen läheisyydessä näkyy myös toinen, himmeämpi tähti, mutta kyseessä on vain optinen kaksoistähti, ei todellinen fyysinen kumppani.
Mahdollinen kehityskaari Koska Zeta Canis Majoris on massiivinen tähti, se on lähellä rajaa, jonka ylittyessä tähdet päättävät elämänsä supernovaräjähdyksellä. Todennäköisesti Zeta Canis Majoris kehittyy kuitenkin edelleen, päätyen planetaariseksi sumuksi, jonka keskelle jää massiivinen valkoinen kääpiö.
Havaintohistoria ja muuttuvuus Aiemmin Zeta Canis Majorista on epäilty muuttuvaksi tähdeksi, mutta tälle ei ole löydetty luotettavaa näyttöä. Joissain lähteissä tähti mainitaan kuuluvan klassisiin kefeidimuuttujien joukkoon, mutta tämä luokitus on kiistanalainen.
Lähteet
Luokka:Pääsarjan tähdet Luokka:Ison koiran tähdistö