Rasakankaan tuulivoimapuisto on Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa Jurvan lähellä sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 8 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 48 megawattia ja vuosituotanto on noin 142 gigawattituntia . Tuulivoimapuiston on rakentanut Ilmatar Energy Oy, sen omistaa Ilmatar Kurikka Oy, joka on Ilmatar Energyn tytäryhtiö, ja sitä operoi Ilmatar Service Oy.
Tuulivoimapuiston tuulivoimalat olivat ensimmäiset vähintään kuuden megawatin tehoiset Suomessa.
Yleistä Tuulivoimapuisto sijaitsee kuusi kilometriä Jurvasta itään päin metsäisellä selänteellä. Alueen alavat maat on ojitettu tiheästi, mutta selänteen seudut ovat kangasmaastoa. Voimala-alue levittäytyy Vääräsuunkorven, Kalsolankankaan, Rasakankaan, Rourunkankaan ja Takamäen seuduille. Huoltotie alkaa Jurvan ja Kurikan yhdistävältä seututieltä 689. Tuulipuiston pituus on 4,5 kilometriä, leveys 1,3 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 2,5 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on kartoista mitattuna noin 12 neliökilometriä .
Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V162-mallia, jonka napakorkeus on 123 metriä (tornikorkeus on silloin 129 metriä ), tuuliturbiinin halkaisija 162 metriä, ja jonka kapasiteetti on 6,0 megawattia. Voimalat sijaitsevat 130–155 metrin korkeudella mpy.
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa alueen luoteispuolella sijaitsevalle Jurvan sähköasemalle, joka rakennettiin syksyllä 2020. Sieltä tuotettu sähkö kytketään kantaverkkoon.
Historiaa Suunnittelu Huhtikuussa 2013 perusti Megatuuli Oy tytäryhtiön Rasakangas Wind farm Oy, jonka puitteissa hanketta hallinnoitiin lokakuuhun 2020 asti, jonka jälkeen hanketta hallinnoi Ilmatar Kurikka Oy. Rasakankaan tuulivoimapuistolle suunniteltiin Megatuulen aloitteesta osayleiskaavaa, jonka Kurikan kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa 2014. Valtuuston päätöksestä valitti Vaasan hallinto-oikeuteen Jurvan ympäristö- ja luontoseura ry, mutta oikeus hylkäsi valituksen kesäkuussa 2016. Jurvan ympäristö- ja luontoseura valitti hallinto-oikeuden päätöksestä vielä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta päätöksessään joulukuussa 2016 se ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.
Vuonna 2015 Megatuuli suunnitteli Teuvaan ja Kurikkaan suurelle alueelle rakennettavaksi enintään 99 tuulivoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetiksi tuli voimalatyypistä riippuen 300‒500 megawattia. Hankkeessa esitettiin kolme toteuttamisvaihtoehtoa. Pienin niistä sisälsi 26 tuulivoimalaitoksen rakentamisen neljälle yhteensä 31 neliökilometrin kokoiselle alueelle. Toinen vaihtoehto sisälsi 92 tuulivoimalaa, jotka sijoitettaisiin 93 neliökilometrin kokoiselle alueelle. Suurin oli 99 tuulivoimalan sijoittaminen 101 neliökilometrin alueelle. Tämä Viiatin tuulivoimahankkeeksi kutsuttu suunnitelma sisälsi Rasakankaan lisäksi Matkussaaren-, Lehtivuorten-, Kalistannevan- ja Saunamaan tuulivoimapuistot. Hankkeen arviointiohjelma on päivätty helmikuuhun 2015, jolloin siitä myös julkaistiin kuulutus. Kerrottiin, että asiasta järjestettäisiin yleisötilaisuus maaliskuussa ja siitä teetettäisiin asukaskysely. Arviointiohjelmasta annettiin yhteysviranomaisen lausunto toukokuussa 2015. Lausunnossa pyydettiin lisäselvityksiä tv-vastanottimille aiheutuneista mahdollisista häiriöistä, maisemavaikutuksista ja luontohaitoista. ELY-keskukselle saapui arviointiselostus kesäkuussa 2015. Selostukseen oli lisätty neljäskin vaihtoehto, jossa harkittiin 84 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Kaikissa vaihtoehdoissa käytettäisiin 20–36 kilovoltin paikallisverkkoa sähkön kokoamiseen ja 110 kilovoltin siirtolinjaa sähkön toimittamiseen valtakunnanverkkoon. Alueen tuulisuudeksi oli mitattu keskimäärin 6,5–7,0 metriä sekunnissa sijainnista riippuen noin 100 metrin korkeudella. Pienialaisin vaihtoehto sisälsi vain Rasakankaan, Lehtivuoren ja Saunamaan alueet. Tätä laajempi vaihtoehto sisältäisi myös Kalistanevan ja Matkusnevan alueet. ELY-keskukselle toimitettiin lisäksi luontoselvityksiä, muinaisjäännösinventointeja, näkymäanalyysejä ja melulaskentoja. Megatuuli haki kaavaan vuoden 2018 lopussa poikkeamislupaa, jossa voimaloiden kokonaiskorkeutta nostettaisiin ja eräiden voimaloiden sijaintia oli muutettu. ELY-keskus ei kuitenkaan puoltanut muutoksia ja ympäristölautakunta hylkäsi hakemuksen. Voimalan tyypin vaihtamisen ympäristölautakunta kuitenkin hyväksyi.
Ilmatar ilmoitti elokuussa 2020 ostavansa Rasakankaan tuulipuiston hankeoikeudet ja rakentavansa siihen yhdeksän tuulivoimalaitosta, joiden kokonaiskorkeus olisi 210 metriä. Tuulipuiston kapasiteetti tulisi olemaan 50 megawattia ja vuosituotanto 135 gigawattituntia. Tuulivoimapuiston rakentaminen tapahtuisi vuosina 2020–2021 ja se valmistuisi vuonna 2022. Myöhemmin ilmoitettiin, että rakennuslupia annettiin yhdeksälle tuulivoimalalle, mutta sähköaseman kapasiteetin takia päädyttiin rakentamaan vain kahdeksan voimalaa. Poisjätetty voimala olisi sijainnut Välikorvenmäen kohdalla tien varressa.
Rakentaminen Ilmatar aloitti rakennustyöt vuoden 2021 alussa, jolloin alkoi teiden kunnostus ja metsän avohakkaus rakennustyömaan tieltä. Keväällä ja kesällä rakennettiin tuulivoimaloiden perustukset ja nosturikentät. Lisäksi rakennettiin tuulivoimapuiston sisäinen tieto- ja voimavirtaverkko ja sähköasema. Rakennustöiden toteutuksesta vastasi pihtiputaalainen KSBR. Tuulivoimaloiden pystytykset alkoivat syksyllä 2021 ja ne valmistuivat maaliskuussa 2022. Tuulivoimapuisto otettiin kaupalliseen käyttöön tammikuussa 2023.
Uutiset Maaliskuussa 2022 uutisoitiin, että myös Ransankankaan naapurihankkeet Matkussaari ja Kalistanneva saivat toteuttamisluvat. Tuulivoimaloita tulisi nyt yhtenäiselle alueelle 57.
Kesäkuussa 2024 ilmoitti Ilmatar, että turbiinien toiminnassa oli ollut haasteita ja että voimaloiden siipiä ollaan vaihtamassa uusiin.
Katso myös Luettelo Suomen tuulivoimaloista
Lähteet
Luokka:Kurikan tuulivoimapuistot