Émile Servan-Schreiber, vuoteen 1952 Schreiber (10. joulukuuta 1888 Pariisi – 29. joulukuuta 1967 Veulettes-sur-Mer, Seine-Maritime) oli ranskalainen toimittaja ja kirjailija. Hän oli yksi Les Échos-talouslehden perustajista.Jean-Marc Bastière : Émile... le premier des Servan-Schreiber, Le Figaro 22.1.2015Philippe-Jean Catinchi : L’épopée journalistique d’Emile Servan-Schreiber, Le Monde 16.2.2015
Suku ja koulutus Émile Servan-Schreiberin isä oli Pariisiin 1870-luvun lopulla muuttanut preussinjuutalainen Joseph Schreiber ja äiti jiddišiä puhunut Clara Feilchenfeld. Hänellä oli kolme veljeä. Hän kävi Pariisissa Collège Rollinia ja palveli ensimmäisen maailmansodan aikana Ranskan armeijassa saaden Croix de Guerre-mitalin ansioistaan.
Ura Servan-Schreiber työskenteli toimittajana L'Illustration-viikkolehdessä ja julkaisi myös useita kirjoja. Hän perusti veljensä Robert Servan-Schreiberin (1880–1966) kanssa Les Échos-talouslehden vuonna 1908 ja kirjoitti myös itse lehteen. Schreiberit omistivat lehden vuoteen 1963 saakka.
Servan-Schreiber kiersi kesäkuussa 1936 Skandinavian maissa tutustumassa maiden oloihin ja taloudelliseen tilanteeseen. Hän vieraili myös Suomessa tällöin.Ranska harrastaa yhteyksiä vapaasti hallittuihin maihin. Ei Ranskaan tule diktatuuria, lausuu ranskalainen lehtimies Emile Schreiber. Ranskalainen työmies syö hyvin, pohjoismaalainen asuu hyvin ja kulkee hyvin puettuna, Helsingin Sanomat, 02.07.1936, nro 174, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 19.07.2025 Hän julkaisi L´Illustration-lehden syyskuun 1936 viimeisessä numerossa kuvitetun artikkelin Suomesta osana artikkelisarjaa Voyage en Europe heureuse (Matka onnelliseen Europpaan). Häneen teki Suomessa vaikutuksen etenkin paperiteollisuus ja arkkitehtuuri. Artikkelin loppuun Schreiber liitti yhteenvedon matkastaan pohjoismaihin, jossa hän sanoi, että nämä ovat onnistuneet luomaan paratiisia lähentelevät olosuhteet.Halpa, onnellinen Suomi! Ranskalaisen lehtimiehen matkahavaintoja, Helsingin Sanomat, 30.09.1936, nro 264, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 19.07.2025
Toisen maailmasodan aika Servan-Schreiber osti ennen toista maailmansotaa Mont d'Arboisin vuoren alueella Haute-Savoien departementissa Ranskan Alpeilla sijainneen Chalet Nanouk-nimisen alppimajan. Sodan aikana hän otti käyttöön Servan-salanimen ja piiloutui alppimajalleen vanhempiensa, vaimonsa ja lastensa kanssa. Vuonna 1952 hän vaihtoi virallisesti sukunimekseen Servan-Schreiber.
Avioliitto ja lapset Émile Servan-Schreiber oli naimisissa katolisen Denise Brésardin kanssa.
Heidän lapsiaan ovat:
journalisti ja poliitikko Jean-Jacques Servan-Schreiber journalisti Jean-Louis Servan-Schreiber journalisti ja poliitikko Brigitte Gros, Bernadette Gradis journalisti ja kirjailija Christiane Collange.
Teoksia L'Exemple américain. Payot, Paris 1917 Comment on vit en U.R.S.S. Plon, Paris 1931 Rome après Moscou. Plon, Paris 1932 Cette année à Jérusalem; à travers la Palestine juive. Plon, Paris 1933 L'Amérique réagit. Plon, Paris 1934 On vit pour 1 franc par jour. Indes-Chine-Japon. Baudinière, Paris 1935 Heureux Scandinaves! : enquête sur les réalisations socialistes au Danemark, en Suède, Norvège et Finlande. Denoël et Steele, Paris 1936 La Suisse, pays d'hommes libres; enquête sur le démocratie suisse et son rayonnement international. Denoël, Paris 1937 Le Portugal de Salazar. Denoël, Paris 1938
Lähteet
Aiheesta muualla Emile Schreiberin lehtiartikkeleita: Aasia v. 1935. Matka kaukaiseen itään. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme Intiassa, suuren maharadjan pääkaupungissa Jodhpurissa, Helsingin Sanomat, 21.07.1935, nro 192, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Aasia v. 1935 II. Delhi ja Benares. Intian varakuningasta tapaamassa, Helsingin Sanomat, 22.07.1935, nro 193, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Aasia v. 1935 III. Siam, maa jossa ei ole teitä eikä taloudellista pulaa. Suuri väittely Bangkokin parlamentissa. Käynti Angkorin ihmeellisillä raunioilla, Helsingin Sanomat, 23.07.1935, nro 194, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Aasia v. 1935 IV. Shanghain yöelämä. Tanssipaikkojen surut. Rosvolaiselämä, Helsingin Sanomat, 25.07.1935, nro 196, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Aasia v. 1935 V. Tshiangkaishek, Kiinan valtias. Kiinan ja Japanin Mussolini, Helsingin Sanomat, 26.07.1935, nro 197, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Aasia v. 1935 VI. Kiina ja yleismaailmallinen pulakausi. Ulkomaankaupan väheneminen. Kotimarkkinain muodostuminen, Helsingin Sanomat, 27.07.1935, nro 198, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Aasia v. 1935 VII. Tutustuminen Japanin "ilmapiiriin". Maailman vanhin keisarikunta. Maailman täsmällisin rautatie, Helsingin Sanomat, 29.07.1935, nro 200, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Aasia v. 1935 VIII. Miten japanilainen työläinen elää, Helsingin Sanomat, 31.07.1935, nro 202, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Aasia v. 1935 IX. Köyhyyttä, mutta ei kurjuutta, Helsingin Sanomat, 05.08.1935, nro 207, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Aasia v. 1935 X. Japanin talouden voima ja heikkous. Japanin suuret pääoman omistajat, Helsingin Sanomat, 09.08.1935, nro 211, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Aasia v. 1935 XI. Tyypillisiä japanilaisia talousmuotoja, Helsingin Sanomat, 12.08.1935, nro 214, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Aasia v. 1935 XII. Japanin raha-asiat, Helsingin Sanomat, 13.08.1935, nro 215, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Japani ministerimurhien jälkeen. Ministeri Takahashin murhan jälkeen voivat sotilaspiirit esteettä hoitaa politiikkaansa, Suomen Sosialidemokraatti, 08.03.1936, nro 67, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Itävalta ja Europan kysymykset. Schuschniggin sisä- ja ulkopolitiikan suuntaviivat. Liittokanslerin haastattelulausunto, Helsingin Sanomat, 06.06.1936, nro 150, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Ranskalaiset toimittajat Luokka:Ranskalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1888 syntyneet Luokka:Vuonna 1967 kuolleet Luokka:Ranskan juutalaiset