Vijećnica eli Sarajevon kaupungintalo on rakennus Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki Sarajevossa. Alkuperäinen uusmaurilainen rakennus valmistui vuonna 1894 ja se avattiin 1896. Rakennus tuhoutui Bosnian sodan aikana vuonna 1992 ja se avattiin uudelleen vuonna 2014 pitkään kestäneiden jälleenrakennustöiden jälkeen. Nykyisin Vijećnicalla toimivat kaupunginvaltuusto, museo ja kansallis- ja yliopistokirjasto.
Historia thumb|vasen|Frans Ferdinand ja Sophie lähtevät kaupungintalolta hieman ennen molempien murhaa. thumb|vasen|Vedran Smailović soittaa selloa tuhoutuneen kaupungintalon taunioissa vuonna 1992. thumb|Öinen näkymä Sarajevoon, Vijećnica valaistuna keskellä kuvaa. Itävalta-Unkari miehitti Bosnian ja Sarajevon vuonna 1878. Sen alainen Sarajevon kaupunginvaltuusto perustettiin saman vuoden elokuussa. Valtuusto toimi alkujaan useammassa eri osoitteessa, mutta syntyi tarve rakentaa varsinainen kaupungintalo. Kaupungintalon rakennustyöt alkoivatkin vuonna 1892. Rakennuksen suunnitteli alkujaan Karl Parzik, mutta ministeri Béni Kállayn vaatimukset rakennuksen suhteen saivat hänet luopumaan hankkeesta. Hänen tilalleen tuli arkkitehti Alexandar Wittek, joka laati uusmaurilaisen rakennuksen suunnitelmat. Innoitusta hän kävi hakemassa matkustamalla kahdesti Kairoon. Erityisesti kaupungintaloa innoitti Kairossa sijaitseva Sulttani Hasanin madrasa ja moskeija. Wittek ei kuitenkaan saattanut työtään loppuun. Hän teki itsemurhan, väitetysti seottuaan rakennusprojektin kanssa työskentelystä. Wittekin jälkeen hanketta suunnitteli Ćiril Iveković, joka laati pieniä muutoksia Wittekin piirrustuksiin. Rakennustyöt valmistuivat lopulta vuonna 1894 ja kaupungintalo avattiin virallisesti 20. huhtikuuta 1896.
28. kesäkuuta 1914 Itävalta-Unkarin arkkiherttua Frans Ferdinand ja hänen vaimonsa Sophie matkustivat vierailulle Bosniaan, jossa heidät otettiin vastaan Vijećnicalla. Vastaanoton jälkeen pari lähti kaupungintalolta ja vain joitakin minuutteja myöhemmin Gavrilo Princip ampui molemmat. Sarajevon laukaukset johtivat ensimmäiseen maailmansotaan. Myöhemmin rakennuksen hallinnollista käyttöä vähennettiin. Vuonna 1947 rakennukseen muutti tieteiden ja taiteiden akatemia, sekä vuonna 1951 Bosnia ja Hertsegovinan kansalliskirjasto. Bosnian sodan aikana yöllä 25–26. elokuuta 1992 rakennukseen kohdistettiin tykkitulta. Syttyi tulipalo, joka aiheutti suuria vahinkoja rakennukselle. Tykkitulen ja tulipalon jälkeen kaupungintalo oli käytännössä tuhoutunut tyystin ja kansalliskirjaston materiaalit paloivat.
Sodan jälkeen rakennuksen rauniot kärsivät lisää vahinkoja, kun sisätiloja ei enää suojannut katto. Vuonna 1996 kaupungintalon korjaustöihin saatiin lahjoituksena 1,5 miljoonaa Saksan markkaa. Jälleenrakennustöiden ensimmäisesä vaiheessa vuosina 1996–1997 keskityttiin etenkin rakennuksen ulkokuoren korjaamiseen ja näin esimerkiksi kosteuden lisävahinkojen estämiseen. Töiden toinen vaihe alkoi vuonna 2002. Töitä varten saatiin 4,5 miljoonaa Saksan markkaa Euroopan komissiolta. Toinen vaihe saatiin päätökseen helmikuussa 2004. Kaupungintalo avattiin uudelleen heinäkuussa 2014, eli 22 vuotta sen tuhoutumisen jälkeen. Nykyisin kaupungintalolla toimivat kaupunginvaltuusto, museo, sekä kansallis- ja yliopistokirjasto.
Lähteet
Luokka:Sarajevon rakennukset ja rakennelmat Luokka:Kaupungintalot