Marraskuussa 2024 alkaneet Serbian mielenosoitukset saivat sytykkeensä Novi Sadin rautatieaseman katoksen romahtamisesta ja ovat sittemmin muotoutuneet laajaksi korruptionvastaiseksi liikkeeksi. Protestiliike on ollut Serbian suurin vuosikymmeniin.
Merkittävä osa mielenosoittajista on ollut paikallisia yliopisto-opiskelijoita. Mielenosoituksia on järjestetty säännöllisin väliajoin vuoden 2024 lopusta lähtien.
Mielenosoittajat ovat vaatineet muun muassa rautatieaseman katoksen romahtamiseen liittyvien asiakirjojen julkaisua sekä presidentti Aleksandar Vučićin eroa.
Tausta
Serbian toiseksi suurimmassa kaupungissa Novi Sadissa tapahtui 1. marraskuuta 2024 onnettomuus, jossa paikallisen rautatieaseman katos romahti. Yhteensä onnettomuuden yhteydessä kuoli 16 ihmistä.
Serbian infrastruktuurista vastaavan ministeriön edessä järjestettiin mielenosoitus 3. marraskuuta, jossa vaadittiin vastuussa olevien henkilöiden panemista vastuuseen. Vastaava ministeri Goran Vesić ilmoitti seuraavana päivänä eroavansa, muttei ottanut vastuuta tapahtuneesta.
Katoksen romahdus aiheutti keskustelua julkisten rakennusten kunnosta ja sen valvonnan heikosta tasosta. Aseman remontti oli saatu valmiiksi pari kuukautta aiemmin. Rakennushankkeeseen epäiltiin liittyvän lahjontaa.
Alkujaan vuonna 1964 rakennetun rautatieaseman vuosina 2021–2024 toteutetut kunnostustyö olivat osa Kiinan vyö ja tie -projektia, ja asian tutkintaa hidasti Serbian ja Kiinan viranomaisten sopimat yksityiskohdat projektin toteuttamisesta, jotka ovat jääneet hämärän peittoon.
Vaatimukset Mielenosoittajilla on ollut useita vaatimuksia.
Protestiliikkeessä on vaadittu muun muassa Novi Sadin aseman remontointiin liittyvien dokumenttien julkistamista, opiskelijoita ja professoreita vastaan hyökänneiden tunnistamista ja seurauksia heille, sekä mielenosoituksissa pidätettyjä opiskelijoita vastaan nostettujen syytteiden hylkäämistä.
Mielenosoitusten yhteydessä on myös vaadittu presidentti Aleksandar Vučićin eroa sekä ennenaikaisia vaaleja.
Tapahtumia pienoiskuva|230x230px|Verinen kädenjälki, jota serbialaiset mielenosoittajat ovat käyttäneet yleisesti symbolinaan. pienoiskuva|200x200px|Seinään maalattu lause "kätesi ovat veriset", josta tuli yksi Serbian mielenosoitusten iskulauseista.
Protestiliikkeen alku Mielenosoittajia alkoi kerääntyä rautatieaseman edustalle 5. marraskuuta ja mielenosoittajat alkoivat sittemmin töhrimään valtapuolue Serbian edistyspuolueen (lyh. SNS) paikallisosaston toimistoa punaisella maalilla. Tapaus johti ainakin yhdeksän ihmisen pidätykseen ja presidentti Aleksandar Vučić vieraili kaupungissa myöhemmin. Alkuvaiheessa Vučić, Vesić ja muut hallitukselle myötämieliset tahot yrittivät väittää, ettei rautatieasemalla oltu koskaan tehty mitään korjaustöitä huolimatta siitä, että presidentti itse oli uutiskuvien mukaan avannut uuden rautatieaseman.
Valtionvarainministeri, ja entinen infrastruktuuriministeri, Tomislav Momirović erosi 20. marraskuuta ja vannoi olevansa ikuisesti uskollinen presidentti Vučićille. Seuraavana päivänä SNS:n keskeinen vaikuttaja Vladimir Đukanović syytti mielenosoittajia "anarkoterroristeiksi ja pseudoeliitiksi", joka pyrki tekemään vahinkoa Serbialle.
Marraskuun aikana Novi Sadissa nähtiin kaupungin suurimmat mielenosoitukset vuosikymmeniin, kun 20 000 ihmistä kerääntyi osoittamaan mieltään. Mielenosoittajat tukkivat liikenteen 15 minuutiksi, minkä johdosta väitetysti SNS:n kannattajat ajoivat autoillaan näitä päin. Vučić sanoi 1. joulukuuta, että tällaisten autoilijoiden rankaisua vaativat henkilöt ovat järjiltään. Joulukuun aikana mielenosoitukset myös laajenivat, kun maanviljelijät liittyivät mukaan ja tukkivat liikennettä traktoreillaan.
Presidentti Vučić on toistuvasti väittänyt mielenosoituksia ulkomailta ohjailluiksi.
Myöhemmät mielenosoitukset Mielenosoituksia on järjestetty säännöllisin väliajoin vuoden 2024 lopusta lähtien.Mielenosoituksia on sittemmin järjestetty yli 200 kaupungissa ja kunnassa ympäri Serbiaa. Vuoden 2024 lopussa tehdyn mielipidemittauksen mukaan runsaat 60 prosenttia serbialaisista kannatti mielenosoituksia.
Mielenosoittajiin on kohdistunut useita väkivallantekoja. Maaliskuussa 2025 viranomaisten syytettiin käyttäneen ääniasetta mielenosoittajia vastaan.
Vuonna 2024 alkanut protestiliike on ollut maan suurin vuosikymmeniin, ja mielenosoituksia on kuvailtu laajimmiksi opiskelijajohtoisiksi protesteiksi Euroopassa sitten vuoden 1968.
Esimerkiksi maaliskuussa 2024 Belgradissa järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui arviolta 300 000 ihmistä. Toukokuussa 2026 yli 180 000 ihmistä kokoontui Belgradissa mielenosoitukseen vaatiakseen uusia vaaleja.
Monessa maassa on pidetty serbialaisia tukevia tukimielenosoituksia. Myös Helsingissä serbialaisopiskelijoiden yhteisö on kokoontunut osoittamaan solidaarisuuttaan protestiliikkeelle.
Vaikutukset Mielenosoitukset ovat johtaneet useiden poliitikkojen eroihin viroistaan.
Marraskuussa 2024 valtionvarainministeri ja entinen infrastruktuuriministeri Tomislav Momirović erosi.
Tammikuussa 2025 Serbian pääministeri Miloš Vučević ja Novi Sadin pormestari erosivat viroistaan.
Vuonna 2026 Serbian presidentti Aleksandar Vučić ilmoitti, että maa järjestää ennenaikaiset parlamenttivaalit ja aikovansa erota virastaan. Tuhannet ihmiset osoittivat mieltään välittömästi Vučićin ilmoituksen jälkeen.
Lähteet
Luokka:Vuoden 2024 mielenosoitukset ja levottomuudet Luokka:Vuoden 2025 mielenosoitukset ja levottomuudet Luokka:Serbian historia