Zalău (, tai Waltenberg) on kaupunki Romanian luoteisosassa. Se on Sălajin piirikunnan pääkaupunki. Kaupungin väkiluku on (2021) ja sen pinta-ala on , näin ollen väestöntiheys on noin 581,2 as/km².
Maantiede Kaupunki sijaitsee Transilvanian ja Crișanan historiallisten alueiden rajamailla, Zalăun vajoamassa. Zalău ja sen sivujoki Sărmaș virtaavat kaupungin läpi, ja ne yhdistyvät keskustan pohjoispuolella. Kaupungin länsipuolella sijaitsee suuri Vârșolț-varastoallas. Karpaatit ja Apusenivuoret risteävät kaupungin tuntumassa, minkä vuoksi se on tunnettu vuorimaisemistaan. Kaupungin korkeus merenpinnasta vaihtelee 250 ja 300 metrin välillä.
Historia Zalău perustettiin todennäköisesti vuonna 900, mutta ensimmäiset asiakirjamaininnat ovat vuodelta 1241, jolloin Mongolivaltakunnan rynnäkkö tuhosi kaupungin. Uudelleenrakentaminen alkoi nopeasti ja uusi katolinen kirkko valmistui vuonna 1246.
Kaupunki oli osa Unkarin kuningaskuntaa vuoteen 1542 asti, jolloin se siirtyi Transylvanian ruhtinaskunnalle, joka oli pitkän aikaa vain käytännössä itsenäinen Osmanien vasallivaltio. Vuonna 1552 kaupunki palasi Habsburgien hallitsemalle Unkarille. Vuoden 1570 Speyerin sopimus palautti Zalăun ja pari muuta kuntaa takaisin Transylvanialle. Vuosina 1806–1876 Zalău oli kuninkaallinen vapaakaupunki, eli se sai pitkälti päättää sisäpolitiikastaan.
Vuonna 1862 kaupunki liitettiin osaksi Unkaria, ja vuonna 1876 siitä tuli Sălajin piirikunnan pääkaupunki, joka se on nykyäänkin. Vuosina 1920–1940 eli Trianonin sopimuksen ja Wienin toisen välitystuomion välisellä jaksolla kaupunki kuului Romanian kuningaskuntaan. Vuonna 1940 se palasi jälleen Unkarille, joka menetti sen taas Romanille jo vuonna 1944. Tästä lähtien siitä tuli pysyvästi osa Romaniaa. Vuosina 1952–1968 se kuului Clujin piirikuntaan, sitten se siirtyi nykytilaan osaksi Sălajin piirikuntaa.
Väestönkehitys
Lähteet
Luokka:Romanian kaupungit