Suriname on pienestä koostaan huolimatta hyvin monikielinen maa: Ethnologuen mukaan 623 000 asukkaan maassa tavataan 24 elävää kieltä, joista 12 on kotoperäisiä. Suurin osa maan asukkaista on monikielisiä. Surinamen opetus- ja kulttuuriministerin alaisuudessa toimii kansallinen kielineuvosto, joka neuvoo maan viranomaisia kielellisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa.
Hollanti Surinamen ainoa virallinen kieli on hollanti, jota käytetään valtionhallinnossa, mediassa ja elinkeinoelämässä. Huomionarvoista on kuitenkin se, että kielen osaaminen vaihtelee suuresti eri etnisten ryhmien välillä ja merkittävä osa surinamelaisista on oppinut sitä koulussa vieraana kielenä. Noin 60 % maan asukkaista on ilmoittanut hollannin äidinkielekseen. Hollanninpuhujien määrä laskee sisämaahan liikuttaessa. Murteellisia eroja standardihollantiin, mutta Suriname on Hollannin kieliunionin jäsen ja kielelliset uudistukset tehdään yhdessä muiden hollanninkielisten maiden kanssa.
Hollannin kielen käyttö ainoana arkikielenä ontosin kasvussa nuoremman sukupolven keskuudessa. Enemmistö nuorista käyttää myös sosiaalista mediaa nimenomaan hollanniksi, mutta englanti on myös näkyvä kieli.
Kreolikielet Surinamessa puhutaan useita kreolikieliä. Maassa tunnetaan viisi erilaista englantiin perustuvaa kreolikieltä. Tämä selittyy sillä, että nykyisen Surinamen alueella oli englantilaisten siirtokunta vuosina 1651–1667, jossa puhuttiin rikkonaista englantia. Orjuutta paenneet maronit perustivat omia yhteisöjään sisämaahan 1650–1750 -lukujen aikana. Toisin kuin monilla muilla englantiin perustuvilla kreolikielillä, Surinamen kreolikielillä on ollut huomattavasti vähemmän kontakteja englannin kieleen, minkä vuoksi ne eroavat muista englantiin perustuvista kreolikielistä. Tästä prosessista syntyneitä kreolikieliä ovat aluku, ndyuka, pamaka, kwinti, matawai ja saamaka. Surinamen itsenäistyessä Alankomaista arviolta 98 % puhui yhtä tai useampaa englantiin perustuvaa kreolikieltä.
Tärkein Surinamessa puhuttava kreolikieli on sranantongo, joka on englantiin perustuva kreolikieli. Sillä on noin 130 000 äidinkielistä puhujaa. Sranantongo on myös maan lingua franca, mutta sillä ei tästä huolimatta ole lailla turvattua virallista asemaa.
Alkuperäiskielet Surinamen alkuperäiskansojen kielet jaetaan karkeasti kahteen ryhmään: arawakkikielet ja karibilaiset kielet. Näihin kuuluvat muun muassa wayana ja tiriyó. Lisäksi maassa puhutaan jonkin verran waraota, joka on paikallinen alkuperäinen isolaattikieli. Suurin osa alkuperäiskielten puhujista puhuu myös sranantongoa, jota käytetään kontaktikielenä ulkomaailman kanssa. Alkuperäiskielten puhujien tarkkaa määrää ei tunneta. Kielten siirtyminen seuraavalle sukupolvelle toteutuu vaihtelevasti.
Muut kielet Surinamessa puvuttavat vieraat kielet tulevat pääsääntöisesti Euroopasta ja Aasiasta. Aasialaisista kielistä, joiden puhujat saapuivat Surinameen 1800–1900 -luvulla velkaorjina, merkittävimpiä ovat jaava, hindi ja kiina. Jaavankielisiä on noin 74 000 ja hindinkielisiä 150 000. Maan kiinankielinen väestö puhuu pääsääntöisesti joko mandariini-, hakka- tai kantoonikiinaa. Surinamessa puhuttavia eurooppalaisia kieli, hollannion lisäksi, ovat muun muassa portugali, ranska ja englanti.
Lähteet
*