Kalávrytan linna () eli Orián linna (Κάστρο της Ωριάς, Kástro tis Oriás) oli keskiaikainen linna Akhaiassa Kreikassa. Sen rauniot sijaitsevat kukkulalla noin 1,5 kilometriä itään Kalávrytan kylästä.
Linna rakennettiin Kreikan frankkivallan aikana 1200-luvulla. Sen hallitsijat vaihtuivat historian aikana bysanttilaisista osmaniturkkilaisiin ja venetsialaisiin.
Historia
Antiikin aikana myöhemmän Kalávrytan linnan kukkula toimi oletettavasti Kynaithan kaupungin akropoliina eli linnavuorena. Kalávrytan linna rakennettiin Kreikan frankkivallan aikana joskus vuoden 1209 jälkeen. Se toimi Akhaian ruhtinaskunnan Kalávrytan paronikunnan keskuksena. Sen ensimmäinen paroni ja linnan rakennuttaja oli Othon de Durnay.
Bysanttilaiset valtasivat linnan haltuunsa joskus vuosien 1260 ja 1270 välillä. Tämä merkitsi paronikunnan loppua. Tämän jälkeen linna toimi bysanttilaisten, myöhemmin bysanttilaisen Morean despotaatin, etuvartioasemana muutoin frankkien hallitsemalla alueella. Frankit rakensivat lähelle korkeammalle huipulle Tremoulásin linnan vartioimaan Kalávrytaa.
Theodoros I Palaiologos myi Kalávrytan linnan johanniittain ritarikunnalle vuonna 1400. Vuonna 1404 se palasi bysanttilaisille. Osmanit valtasivat linnan vuonna 1458. Tuomas Palaiologoksen joukot valtasivat sen takaisin vuonna 1459. Mehmed Valloittaja valtasi sen takaisin turkkilaisille vuonna 1460. Peloponnesoksen toisen venetsialaiskauden aikana vuosina 1686–1715 linna oli venetsialaisten hallussa. Tämän jälkeen se palasi turkkilaisille.
Kreikkalaiset saivat linnan haltuunsa vapaussodan jälkeen vuonna 1829. Tuossa vaiheessa se oli menettänyt sotilaallisen merkityksensä.
Rakennelma
Kalávrytan linna sijaitsee luonnostaan vahvasti suojatulla Aroánia- eli Chelmós-vuoreen yhdistyvällä kukkulalla noin metrin korkeudessa merenpinnasta laskettuna ja noin 400 metriä ympäristöään korkeammalla. Linnoitus kattaa noin 350 × 100 metrin alueen ja sen pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Sen muurit seuraavat kukkulan huipulla olevan tasangon reunoja.
Sisämuuri, noin metrin paksuinen ja kalkkilaastilla rakennettu, oli erittäin vahva, ja sitä on säilynyt edelleen paikoin useiden metrien korkuudelta. Ulkomuureissa näkyy yhä jäänteitä ampuma-aukoista ja kahdesta osittain sortuneesta tornista. Paikalla on myös vesisäiliöitä, pääportin jäänteet sekä kiveen hakattu kaivo. Kukoistuskautenaan linnassa oli noin 50 asuinrakennusta, joista on säilynyt vain vähäisiä jälkiä.
Linnan rakentamisessa on käytetty uudelleen paikan antiikin aikaisia rakennuskiviä. Kukkulan länsirinteessä on jäänteitä sekä antiikin että keskiajan rakenteista.
Lähteet
Luokka:Kalávryta Luokka:Kreikan linnat