pienoiskuva|Kopio vuodelta 1220 Suhrawardin pääteoksesta Ḥikmat al-ishrāq. Marginaalit ovat täynnä myöhemmin tehtyjä kommentaareja. Shahāb al-Dīn al-Suhrawardī () (s. n. 1155 Suhrawardī, Iran – k. 1191 Aleppo, Syyria) oli iranilainen filosofi. Suhrawardī oli perehtynyt Avicennan peripateettiseen filosofiaan ja perusti niin kutsutun illuminationistisen filosofian (ishrāqī) suuntauksen, jossa hän loi synteesiä filosofian ja mystiikan välille.Adamson 2015, s. 18

Elämäkerta Suhrawardī opiskeli Isfahanissa, joka oli islamilaisen oppineisuuden johtavia keskuksia, minkä jälkeen hän matkusteli Iranissa, Anatoliassa ja Syyriassa. Mystiikkaan mieltyneenä hän vietti paljon aikaa mietiskelemällä. Ḥalabissa eli nykyisessä Alepossa hän teki vaikutuksen emiiri Malik al-Ẓāhiriin, joka oli Jerusalemin kuningaskunnan murskanneen Saladinin poika. Suhrawardīn mystiseen filosofiaan kuulunut panteismi käänsi kuitenkin islamilaiset uskonoppineet häntä vastaan, ja näiden vaatimuksesta al-Ẓāhir antoi teloittaa filosofin. Suhrawardīn lisänimi al-Maqtūl (“teloitettu”, “surmattu”) merkitsi, ettei häntä saanut pitää shahīdina eli marttyyrina.

Kirjallinen tuotanto Suhrawardīn nimiin on pantu yli 50 teosta. Filosofiset tekstit sisältävät kommentaareja Aristoteleen ja Platonin teoksiin sekä hänen illuminationismia koskevia ajatuksiaan. Joukko lyhyempiä tutkielmia, jotka on kirjoitettu yleensä persiaksi, sisältävät esoteerisia tekstejä. Ne kuvaavat mystikon kulkemia polkuja ja matkoja ennen maʿrifan eli salatun tiedon saavuttamista.

Filosofia Aristoteelisen filosofian ja zarathustralaisen perinteen vaikuttamana Suhrawardī pyrki sovittamaan yhteen perinteisen filosofian ja mystiikan. Tunnetuimmassa teoksessaan Ḥikmat al-ishrāq (“Valaistuksen viisaus”) hän kirjoittaa, että olemukset ovat älyn luomuksia, joilla ei ole objektiivista todellisuutta tai itsenäistä olemassaoloa. Suhrawardī katsoi, että olemassaolo oli jatkumo, joka huipentui puhtaaseen valoon. Valoa hän kutsui Jumalaksi. Muut olemisen tasot jatkumolla olivat valon ja pimeyden sekoituksia.

Jälkimaine Yhtään Suhrawardīn teoksista ei käännetty latinaksi, joten hän jäi Euroopassa tuntemattomaksi. Islamilaisessa idässä hänen teoksiaan kuitenkin tutkittiin 1200-luvulta lähtien.

1900-luvun puolivälissä ranskalainen iranologi Henry Corbin alkoi toimittaa ja julkaista Suhrawardīn tuotantoa. Käännökset herättivät kiinnostuksen hänen filosofista järjestelmäänsä kohtaan, ja 1990-luvulta lähtien Suhrawardīsta on kirjoitettu paljon länsimaissa. Suomessa akatemiaprofessori Jari Kaukua on erikoistunut tutkimaan Suhrawardīn filosofiaa ja hänen vaikutustaan.

Lähteet

Viitteet

Kindi, al- Luokka:Islamin kulta-aika Luokka:Teloitetut Luokka:Iranilainen kulttuuri Luokka:Mystikot Luokka:1150-luvulla syntyneet Luokka:Vuonna 1191 kuolleet