Vanjärven kartano on Vihdin Vanjärvellä sijaitseva kartano. Kartanoon kuuluu lukuisia rakennuksia. Kartanon kantatilana oli Pietilän ratsutila, johon yhdistettiin vuonna 1744 Jaakkolan ratsutila ja Väirin verotila sekäm vuonna 1794 Tiipoin tila. Nykyinen kartanorakennus on valmistunut vuonna 1820 ja se sijaitseee Jaakkolan talon vanhalla tontilla. Kartanon päärakennuksen on suunnittellut arkkitehti Charles Bassi.
Kartanon tunnetuin omistaja on ollut Linderin suku, joka omisti kartanon maineen vuodesta 1749 vuoteen 1923. 1900-luvun alussa omistaja oli Hjalmar Linder, joka oli tuolloin yksi Suomen rikkaimmista miehistä.
1700-luvulla kartanon maille muodostui laaja torppariasutus. Vuonna 1800 kylässä oli 29 torppaa ja vuonna 1900 niitä oli 27. Kartano on ollut suuri työnantaja Vanjärven alueella ja kartanon maa-alueista on lohkottu useita maatiloja ja asuinrakennuksien tontteja.
Kartanolla on ollut omistajiensa kautta yhteyksiä Uudenmaan ruukkeihin kute Mustioon ja Högforsiin.
Vanjärven kartanon torpat itsenäistyivät ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Uudet lohkotilat syntyivät kartanon maiden rajoille.
Toisen maailmansodan aikoihin Vanjärven kartano toimi Kymi Oy:n vanhainkotina. Sodan jälkeen karjalaisväestöä asutettaessa jaettiin kartanon keskeinen osa ja parhaat viljelymaat. Kartanolle jäi maata 14 hehtaaria ja asuttamiseen käytettiin 1354 hehtaaria.
Lähteet
Luokka:Vihdin kartanot Luokka:Suomen 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat