Kanadan vuoden 2025 parlamenttivaalit pidettiin 28. huhtikuuta. Vaaleissa valittiin kaikki Kanadan edustajainhuoneen 343 edustajaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Tausta Äänioikeus vaaleissa on kaikilla vaalipäivään mennessä vähintään 18-vuotiailla Kanadan kansalaisilla, jotka ovat rekisteröityneet äänestäjäksi. Äänioikeutta voi käyttää vain yhdessä vaalipiirissä.
Ehdokkaaksi saavat asettua sellaiset henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja ja ovat eivät ole asuneet maassa yli viittä vuotta. Lisäksi ehdokkaiden tulee maksaa tuhannen dollarin panttimaksu, jonka saa takaisin sen jälkeen, jahka on palauttanut vaalirahailmoituksen.
Uusi vaalipiirijako, joka tehdään lakisääteisesti joka kymmenes vuosi, julkaistiin 2022. Tämän seurauksena moni edustaja kampanjoi aivan uudessa vaalipiirissä. Uuden jaon ennakoitiin myös olevan etu konservatiiveille. Jokaisesta vaalipiiristä voidaan valita vain yksi edustaja, ja sellaiseksi valitaan se ehdokas, joka saa eniten ääniä.
Tammikuussa 2025 pääministeri Justin Trudeau ilmoitti eroavansa sen jälkeen, kun liberaalit ovat saaneet valittua puolueelle uuden puheenjohtajan. Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kanadan ja Englannin keskuspankkien entinen johtaja Mark Carney, josta tuli 14. maaliskuuta 2025 Kanadan historian ensimmäinen pääministeri, jota ei oltu valittu aikaisemmin mihinkään poliittiseen luottamustehtävään.
Donald Trumpin paluu presidentiksi heijastui merkittävästi Kanadaan, koska Trump uhkasi Kanadaa tuontitulleilla ja Yhdysvaltoihin liittämisellä. Näiden seurauksena huonojen kannatuslukujen kanssa kamppailevien liberaalien onnistui kuromaan konservatiiveja lähes tasatilanteeseen, mikä on lähes ennenkuulumatonta Kanadan politiikassa.
Kampanjointi Puolueiden puheenjohtajista Carney, Poilievre, Blanchet ja Singh kohtasivat vaaliväittelyissä 16. ja 17. huhtikuuta. Näistä ensimmäinen käytiin ranskaksi ja toinen englanniksi. Vaaliväittelyt järjesti Leaders' Debates Commission -niminen valtion virasto ja ne pidettiin Montrealissa.
Mielipidemittauksia 800x800px
Tulokset Taulukossa vain ne puolueet, jotka saivat edustajiaan läpi. PuolueÄänetOsuus äänistä (%)Voitetut paikatLiberaalit8 595 48843,76169Konservatiivit8 113 48441,31144BQ1 236 3496,2922NDP1 234 6736,297Vihreät238 8921,221Hyväksyttyjä ääniä19 641 663Hylättyjä/ tyhjiä ääniä169 857Ääniä yhteensä19 811 520Äänioikeutettuja28 525 638Lähde:
Jälkipyykki Sekä Poilievre, Singh että Pedneault hävisivät omissa vaalipiireissään ja menettivät paikkansa edustajainhuoneessa. Liberaalit voittivat eniten paikkoja edustajainhuoneesa, mutteivät kuitenkaan saaneet enemmistöä. Pedneault ja Singh erosivat puheenjohtajan paikoiltaan. Poilievren sen sijaan onnistui tehdä paluu edustajainhuoneeseen poikkeuksellisella tavalla: Damien Kurek ilmoitti pyytävänsä eroa edustajainhuoneesta, jotta Poilievre voisi asettua ehdolle hänen vaalipiirissään (Battle River—Crowfoot) Albertassa, jossa konservatien on perinteisesti ollut helppo voittaa. Kurekin erottua vaalipiirissä järjestettiin täyttövaalit, jotka Poilievre voitti. Poilievren alkuperäinen vaalipiiri, jossa hän hävisi, sijaitsee Ontariossa (Carleton).
Virallisten vaalien yhteydessä järjestettiin myös koululaisten varjovaalit, jossa konservatiivit saivat 163 paikkaa ja liberaalit 147. Varjovaalien järjestäminen on perinteisesti toiminut äänestämään opetteluna kouluissa ja siitä vastaa Student Vote Canada -niminen järjestö.
Toukokuussa 2025 järjestettyjen Australian parlamenttivaalien, jotka voitti paikallinen työväenpuolue, jälkeen politiikantoimittajat ja kommentaattorit alkoivat puhua niin sanotusta Trump-efektistä, jossa keskusta-vasemmistolaiset puolueet hyötyivät Trumpin vihamielisestä ulkopolitiikasta ja saivat niiden myötä kannatusta.
Lähteet
Luokka:Vuoden 2025 vaalit Luokka:Kanadan vaalit