John Ross (myös Kooweskoowee, Guwisguwi, 3. lokakuuta 1790 – 1. elokuuta 1866) oli cherokeeiden kansakunnan suurpäällikkö vuosina 1828–1866. Rossin päällikkökaudella |cherokeeita koettelivat esimerkiksi sisäiset kiistat, pakkosiirrot ja kyynelten tie, sekä Yhdysvaltain sisällissota.
Elämäkerta thumb|vasen|Rossin kotitalo Coosassa. Nuoruus John Ross syntyi 3. lokakuuta 1790 Turkey Townissa cherokeeiden kansakunnan mailla lähellä nykyistä Centeriä Alabamassa. Hänen isänsä Daniel Ross oli cherokeeiden parissa työskennellyt valkoinen kauppias ja äiti Mollie McDonald Ross oli taustaltaan osittain cherokee. John Ross oli taustaltaan kahdeksasosa cherokee ja muuten skottilainen. Hän lienee puhunut cherokeen kieltä enintään hyvin huonosti ja omaksui ylimalkaan enneminkin isänsä ja isoisänsä puolen valkoisen kauppiaiden kulttuurin. Vuonna 1805 Rossin isä lähetti hänet opiskelemaan Kingstoniin Tennesseessä. Hän oppi kaupanalaa, ja hänestä tuli työntekijä paikallisessa kauppa-alan yrityksessä. Myöhemmin hän perusti Ross's Landing -nimisen kauppa-aseman nykyisessä Chattanoogassa Tennesseessä ja sai perintönä isoisältään suuren talon Rossvillessä Georgiassa. Ajan kanssa Ross siirtyi kauppiaan ammatista plantaasinomistajaksi uudessa talossaan Head of Coosassa nykyisessä Georgian Romessa. Ross omisti lautan Oostanaula-Etowahjokien yhtymäkohdalla ja 200 eekkeriä viljelymaata lähellä lauttaa. Rossilla oli orjia, ja 1830-luvulla hän oli jo selvästi yksi vauraimmista cherokeeista.
Suurpäällikkönä thumb|vasen|Maalauksessa vuodelta 1843. Rossin kotitila Coosassa oli lähellä cherokeeiden kansakunnan uutta pääkaupunkia New Echotaa. Ross osallistui cherokeeiden poliittiseen elämään. Vuoden 1816 jälkeen hän toimi esimerkiksi cherokeeiden lähettiläänä Washingtonissa, vuodesta 1819 cherokeeiden lakiasäätävässä komiteassa ja vuonna 1827 Chickamaugan piirikunnan edustajana cherokeeiden perustuslakia säätävässä kokouksessa ja toimi myös kokouksen johtajana. Cherokeeiden kansakunnan perustuslaki oli intiaanikansojen ensimmäinen kirjallinen perustuslaki. Se perusti tasavallan ja määritteli säännölliset vaalit. Vuonna 1828 Rossista tuli cherokeeiden kansakunnan suurpäällikkö (principal chief), ja voitettuaan useita vaaleja hän toimi tehtävässä aina kuolemaansa saakka.
1830-luku Rossin suurpäällikkökaudella oli vaikeaa aikaa cherokeeille. Georgian osavaltio pyrki ottamaan haltuunsa cherokeeiden kansakunnan maat. Cherokeet pyrkivät ajamaan oikeuksiaan liittovaltion tuomioistuimissa. Käsittelyt kuten Cherokee Nation v. Georgia ja Worcester v. Georgia Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa vahvistivat cherokeeiden ja laajemmin muiden intiaanien aseman "Yhdysvalloista riippuvaisena kotimaisena kansakuntana", joiden toimintaan sai puuttua vain liittovaltion puolesta. Georgian osavaltion viranomaiset eivät kuitenkaan välittäneet päätöksistä, minkä lisäksi osavaltiota tuki tuolloinen presidentti Andrew Jackson. Jackson ajoi sopimuksia intiaanien pakkosiirroista Intiaaniterritorioon. Ross pyrki säilyttämään cherokeeiden kotiseutualueet, jotka pienenivät jatkuvasti. Häntä tuki pääasiassa täysveristen cherokeeiden ryhmittymä tai niin sanottu kansallinen puolue (National Party), kun toinen etenkin Major Ridgen ja tämän sukulaisten ympärille muodostunut puoliveristen ryhmittymä (Pro-removal Treaty Party) kannattivat siirtoja. Ridgen johtama ryhmittymä allekirjoitti New Echotan sopimuksen vuonna 1835, jolla cherokeet luopuivat jäljellä olleista noin 20 000 eekkerin (n. 8000 ha) maistaan. Sopimus ratifioitiin senaatissa toukokuussa 1836 ja noin 16 000 cherokeen pakkosiirto kyynelten tiellä alkoi vuonna 1838. Ross vastusti New Echotan sopimusta ei kyennyt estämään pakkosiirron alkamista. Hänen johdollaan cherokeet siirtyivät Intiaaniterritorioon ja matkalla talvella 1838–1839 noin neljännes siirtyvistä menehtyi ankarissa olosuhteissa. Rossin oma vaimo Elizabeth Bown Henley kuoli kyyntelten tien aikana. Rossin vaimosta tiedetään muuten vain vähän, mutta hän ja Ross saivat viisi aikuisiksi saakka kasvanutta lasta.
Intiaaniterritorio Intiaaniterrioriossa asui pakkosiirrettävien cherokeeiden saapuessa jo aikaisemmin alueelle vapaaehtoisesti muuttaneita cherokeeita. He muodostivat Ridgen ryhmittymän ohella uuden Rossia vastustaneen poliittisen ryhmän. Tilanne cherokeeiden parissa Intiaaniterritoriossa oli äityä ryhmittymien väliseksi sisällissodaksi. Vuoden 1839 aikana Major Ridge ammuttiin, John Ridge puukotettiin ja Elias Boudinot sai kirveestä päähänsä. Stand Watie pakeni ja syytti edellisten murhista Rossia. Puhjenneet väkivaltaisuudet lakkasivat vasta liittovaltion välittämään sopimukseen vuonna 1846. Cherokeet laativat uuden perustuslain ja sopivat toistaiseksi erimielisyytensä.
Ross asettui uuden vaimonsa Mary Brian Staplerin kanssa Rose Cottageen lähellä nykyistä Tahlequahia, josta muodostui cherokeeiden uusi pääkaupunki. Ross sai Staplerin kanssa kaksi lasta. 1850-luku oli cherokeeiden kannalta toipumisen ja kasvun aikaa. Ross oli suurpäällikkönä mukana esimerkiksi perustamassa uudelleen lehdistöä ja aloittamassa maksutonta peruskoulutusta.
Cherokeeiden rauha päättyi Yhdysvaltain sisällissotaan. He olivat jälleen jakautuneita, tällä kertaa Unionin ja Konfederaation kannattajiin. Rossilla oli orjanomistajana periaatteessa sympatioita konfederaatiota eli Etelävaltioita kohtaan. Toisaalta hän katsoi liittovaltion kanssa tehtyjen sopimusten velvoittavan cherokeeita asettumaan unionin eli Pohjoisvaltioiden puolelle. Muut cherokeet olivat jakautuneita etenkin orjuuskysymyksen suhteen. Rossin kannattajat eivät pääosin omistaneet orjia. Etelävaltioiden edustajat, kuten Albert Pike, painostivat cherokeeita valitsemaan puolensa. Ross päätyi lopulta kannataamaan Etelävaltioita, joiden kanssa tehtiin sopimus. Myöhemmin sodan jälkeen Ross väitti ratkaisun olleen pakotettu. Ross pakenikin sodan aikan perheineen Washingtoniin, jossa hän pyrki saamaan unionin päättäjät lähettämään joukkoja Intiaaniterritorioon. Sodan jälkeen Ross palasi, mutta hänen päällikkyytensä kyseenalaistettiin perusteluin, joiden mukaan hän oli edelleen sydämmeltään kapinallinen. Jotkut cherokeet ajoivat myös heimon jakamista etelä- tai pohjoisvaltioiden sodanaikaisen kannatuksen perusteella. Ross vastusti ajatusta kansan jakamisesta ja pyrki sen sijaan takaamaan cherokeeiden oikeudet maihinsa sopimuksin. Hän kuoli Washingtonissa 1. elokuuta 1866.
Lähteet
Luokka:Cherokeet Luokka:Yhdysvaltalaiset intiaanipäälliköt Luokka:Vuonna 1790 syntyneet Luokka:Vuonna 1866 kuolleet