Jaama on kylä Viron Itä-Virumaan maakunnan Alutagusen kunnan kaakkoisosassa lähellä Venäjän rajaa. Ennen vuotta 2017 kylä kuului Illukan kuntaan. Vuonna 2021 Jaamassa oli 57 asukasta.
Nimi Jaaman kylä on aiemmin tunnettu nimellä Vihtse tai Vihtitsa, jona kylä mainitaan vuonna 1583 muodossa Wichtes. Nimeä on verrattu Suomen Vihti-paikannimiin, joiden on arveltu perustuvan joko germaanisiin henkilönnimiin tai vanhaan ’linnunpyydykseen johtavaa aitaa’ tarkoittavaan sanaan; samaa tarkoittava sana on tunnettu myös Iisakussa muodossa vihe.
Kylän nykyinen nimi Jaama on tullut käyttöön rinnakkaisnimenä 1700-luvulla. Jaama-nimet Virossa viittaavat yleensä posti- tai rautatieasemiin (jaam, ’asema’). Koska kylässä ei ole ollut kumpaakaan, nimi voi viitata kylän sijantiin teiden risteyksessä. Toisen selityksen mukaan nimen taustalla on venäjän sana яма (jama), ’kuoppa’.Püttsepp & Järv 2010, s. 72–77.
Maantiede Jaama sijaitsee Itä-Virumaan kaakkoisosassa Narvanjoen juoluan Jaama struugan pohjoisrannalla, johon laskee lounaasta Jaama jõgi. Kylän kautta kulkee tie 32. Kylä rajoittuu pohjoisessa Agusaluun ja Permiskülaan, idässä Karoliin, kaakossa Venäjään, etelässä Vasknarvaan sekä lännessä Smolnitsaan ja Kamarnaan.
Jaaman kylän eteläpuolella sijaitsee Struugan luhta (Struuga luht), joka on osa Alutagusen kansallispuistoa. Struugan suojelualueen pinta-ala on noin 12 neliökilometriä ja koostuu muun muassa tulvaniityistä ja suometsästä.Püttsepp & Järv 2010, s. 53–54.
Historiaa Jaaman eli Vihtsen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1583, jolloin siellä asui viisi sukua. Alueella sijaitsi Vihtsen kartano, joka oli perustettu ennen vuonna 1558 alkanutta Liivinmaan sotaa. Vuonna 1686 kylässä oli kymmenen tilaa ja kahdeksan mäkitupaa, joiden asukkaat viljelivät maata, kasvattivat karjaa ja kalastivat. Henkilönnimistä päätellen kylä oli tuolloin jo pääosin venäläisten asuttama.
Vuonna 1858 Jaamassa oli 373 asukasta. Tärkeimmät elinkeinot olivat kalastus ja nahkasaappaiden valmistus. Vuosisadan loppupuolella kylä kuului Jaaman volostiin, jonka keskus oli kuitenkin Vasknarvassa ja nimettiin tämän mukaan uudelleen vuonna 1892.
1900-luvulla Jaama oli Narvanjoen seudun suurimpia kyliä, jossa oli 623 asukasta vuonna 1922 ja vuonna 1932 noin 700 asukasta. Saappaita valmistettiin kylässä vielä 1930-luvulle saakka, jolloin kumisaappaat alkoivat yleistyä. Jaamassa oli koulu sekä vuonna 1904 perustettu Pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko, joka tuhoutui toisen maailmansodan aikana. Neuvostoaikana Jaama oli kyläneuvoston keskus, ja kylään rakennettiin Kohtla-Järven öljyliuskekaivoksen työntekijöiden loma-asuntoja. Vuonna 1991 kylän kirkko rakennettiin uudelleen Kuremäen nunnaluostarin tuella.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Viron kylät Luokka:Alutaguse