Luettelo Suomen käytöstä poistetuista voimalaitoksista sisältää Suomessa sijainneet merkittävät voimalaitokset, jotka on suljettu ja poistettu käytöstä. Luettelossa on pääasiassa hiili-, turve- ja öljyvoimalaitoksia, joiden sulkeminen on osa Suomen energiamurrosta ja siirtymää hiilineutraaliin energiantuotantoon.

Tausta

Laki hiilen energiakäytön kieltämisestä Suomen eduskunta hyväksyi 8. maaliskuuta 2019 lain hiilen energiakäytön kieltämisestä (416/2019), joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2019. Laki kieltää kivihiilen, antrasiitin, ruskohiilen, hiilibrikettien, koksin ja puolikoksin käytön sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena 1. toukokuuta 2029 alkaen.

Laki perustui pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan, jonka yhtenä kärkihankkeena oli hiilen käytöstä luopuminen energiantuotannossa 2020-luvulla. Suomi oli ensimmäisiä maita maailmassa, joka sääti lain kivihiilen energiakäytön kieltämisestä.

Lain sisältö Laki sisältää seuraavat keskeiset säännökset: Kielto (5 §): Hiilen käyttäminen sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on kielletty 1.5.2029 alkaen Poikkeukset (6–7 §): Hiiltä saa käyttää vakavissa häiriötilanteissa sähkön ja lämmön tuotannon turvaamiseksi sekä lämmön toimitusvarmuuden varmistamiseksi Tehoreservi (2 §): Lakia ei sovelleta tehoreservijärjestelmään hyväksyttyihin voimalaitoksiin Valvonta (4 §): Energiavirasto valvoo lain noudattamista Seuraamusmaksu (13 §): Lain vastaisesta hiilen käytöstä määrätään seuraamusmaksu, jonka suuruus on 30 euroa gigajoulelta

Lain vaikutukset Monet energiayhtiöt ovat luopuneet kivihiilestä huomattavasti ennen lain asettamaa määräaikaa. Esimerkiksi Helen sulki viimeisen hiilivoimalansa huhtikuussa 2025 eli yli neljä vuotta ennen lain takarajaa.

Turpeen energiakäyttö Turveen energiakäyttö on vähentynyt merkittävästi 2020-luvulla verotuksen kiristymisen ja päästöoikeuksien hinnan nousun vuoksi. Toisin kuin kivihiilelle, turpeen energiakäytölle ei ole säädetty lakisääteistä kieltoa, mutta useat energiayhtiöt ovat ilmoittaneet luopuvansa turpeesta vapaaehtoisesti.

Hiilivoimalaitokset

Voimalaitos Sijainti Omistaja Tyyppi Sähköteho (MW) Käyttöönotto Suljettu Purettu Huomautukset Salmisaari A Helsinki, Salmisaari Helen Hiili/öljy-CHP 180 (lämpö) 1953 2023 – Helsingin ensimmäinen kaukolämpölaitos (1957). Hiilen käyttö päättyi keväällä 2023, muutettu pellettikäyttöiseksi. Vaskiluoto 1 Vaasa, Vaskiluoto EPV Energia Hiililauhde 38 1958 1997 – Suomen suurin voimalaitos valmistuessaan. Mussalo 1 Kotka, Mussalo Pohjolan Voima Hiililauhde 75 (sähkö), 80 (lämpö) 1966 2011 2015 Purettu 2014–2015. Mussalo 2 Kotka, Mussalo Pohjolan Voima Öljy/kaasu 240 1973 2011 2015 Alun perin öljykäyttöinen. Kaasuturbiini lisätty 1995. Purettu 2014–2015. Inkoon voimalaitos Inkoo, Joddböle Fortum Hiililauhde 1 000 (4 × 250) 1974–1978 2014 2020 Pohjoismaiden suurimpia hiililauhdevoimaloita. Kristiina 1 Kristiinankaupunki Pohjolan Voima Öljylauhde 210 1974 2015 2021 Polttoaineena raskas polttoöljy. Kymijärvi I Lahti, Kymijärvi Lahti Energia Hiili-CHP 200 (sähkö), 250 (lämpö) 1979 1.4.2019 – Suomen korkein savupiippu (154 m). Säilössä varavoimalana. Kristiina 2 Kristiinankaupunki Pohjolan Voima Hiililauhde 242 1989 2015 2021 Viimeinen kattila räjäytettiin 12.8.2021. Tahkoluodon voimalaitos Pori, Tahkoluoto Pohjolan Voima Hiililauhde 235 1976 2015 2019 Modernisoitu useaan otteeseen. Naantali 1 Naantali Turun Seudun Energiantuotanto Hiililauhde 220 (yht. NA1+NA2) 1960 1.7.2020 – Toimi viimeiset vuodet Fingridin tehoreservilaitoksena. Naantali 2 Naantali Turun Seudun Energiantuotanto Hiili-CHP – 1964 1.7.2020 – Tuotti myös kaukolämpöä. Naantali 3 Naantali Turun Seudun Energiantuotanto Hiili-CHP 120 1972 24.12.2024 – Viimeinen kivihiilikäyttöinen yksikkö Naantalissa. Suomenojan voimalaitos (hiiliyksiköt) Espoo, Suomenoja Fortum Hiili-CHP 350 (sähkö), 600 (lämpö) 1977 28.4.2024 – Viimeinen Fortumin kaukolämmön hiiliyksikkö Suomessa. Laitos kokonaisuudessaan 6 yksikköä. Hanasaari A Helsinki, Sörnäinen Helen Hiili/öljy-CHP – 1960 2000 2008 Toimi varavoimalana 2000–2006. Arkkitehti Vera Rosendahl. Hanasaari B Helsinki, Hanasaari Helen Hiili-CHP 220 (sähkö), 420 (lämpö) 1974 1.4.2023 – Suomen kolmanneksi suurin teollisuuden päästölähde. Salmisaari B Helsinki, Salmisaari Helen Hiili-CHP 160 (sähkö), 300 (lämpö) 1984 1.4.2025 – Helenin viimeinen hiilivoimala. Martinlaakson voimalaitos (hiilikattila) Vantaa, Martinlaakso Vantaan Energia Hiili-CHP 80 (sähkö), 135 (lämpö) 1975 1.5.2025 – Vantaan Energian viimeinen hiiliyksikkö.

Huoltovarmuuskäytössä olevat Seuraavat hiilivoimalaitokset on poistettu kaupallisesta käytöstä, mutta ne ovat edelleen huoltovarmuusreservinä:

Voimalaitos Sijainti Omistaja Sähköteho (MW) Kaupallinen käyttö päättyi Huoltovarmuussopimus Meri-Porin voimalaitos Pori, Tahkoluoto Fortum 565 1.4.2024 2024–2026

Meri-Porin voimalaitos on Suomen suurin ja viimeinen hiililauhdevoimalaitos. Fortum luopuu strategiansa mukaisesti hiileen perustuvasta energiantuotannosta vuoden 2027 loppuun mennessä.

Turvevoimalaitokset

Voimalaitos Sijainti Omistaja Tyyppi Sähköteho (MW) Käyttöönotto Suljettu Huomautukset Haapaveden voimalaitos Haapavesi Kanteleen Voima Turvelauhde 154 1989 2020 Maailman suurin turvelauhdesähkön tuottaja käynnistyessään. Toimi tehoreservissä 2017–2020. Toppila 1 Oulu, Toppila Oulun Energia Turve-CHP 65 (sähkö), 150 (lämpö) 1977 2020 Korvattiin Laanilan biovoimalaitoksella. Saneerattu 1996. Haapaniemi 1 Kuopio, Haapaniemi Kuopion Energia Turve-CHP – 1972 2012 Suomen ensimmäisiä turve-CHP-laitoksia. Korvattiin Haapaniemi 3 -yksiköllä. Naistenlahti 2 Tampere, Naistenlahti Tampereen Energia Turve/puu-CHP 183 1977 2022 Korvattiin Naistenlahti 3 -voimalaitoksella. Modernisoitu 1998.

Päästövaikutukset Voimalaitosten sulkemisella on ollut merkittäviä vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasupäästöihin:

Hanasaaren voimalan sulkeminen laski Helenin hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia, Helsingin päästöjä 20 prosenttia ja koko Suomen päästöjä noin 2 prosenttia. Salmisaaren voimalan sulkeminen laski Helenin vuotuisia hiilidioksidipäästöjä 50 prosenttia verrattuna vuoteen 2024 ja Helsingin kaupungin päästöjä noin 30 prosenttia.

Korvaavat energiaratkaisut Suljettujen voimalaitosten tuotanto on korvattu useilla eri teknologioilla:

Biovoimalaitokset – esimerkiksi Vuosaaren biolämpölaitos korvasi osittain Hanasaaren tuotannon Lämpöpumput – teollisuuden ja kiinteistöjen hukkalämmön hyödyntäminen Sähkökattilat – esimerkiksi Hanasaareen rakennettiin 140 MW sähkökattilalaitos Lämpövarastot – energian varastointi kulutushuippuja varten

Alueiden jatkokäyttö Useat suljetut voimalaitosalueet on suunniteltu uuteen käyttöön:

Inkoo: Datakeskusten ja tukipalveluiden sijaintipaikka, hyödyntäen alueen vahvaa sähköverkkoa ja syväsatamaa Hanasaari: Noin 4 500 asukkaan uusi asuinalue Haapavesi: Biojalostamon rakentaminen entiselle voimalaitosalueelle

Katso myös Hiilivoima Suomessa Energiamurros

Lähteet

Luokka:Suomen voimalaitokset Luokka:Luettelot Suomesta