Ilolanjoen ja Porvoonjoen vesistöjen välinen rannikkoalue kuuluu Suomenlahden rannikkoalueeseen (vesistöaluetunnus 81) ja se sijoittuu mantereella kahden päävesistön, Ilolanjoen vesistön (17) ja Porvoonjoen vesistön (18), ja Suomenlahden merialueen (91) väliin Suomenlahden rannikolla.

Yleistä Rannikkoalueen itäpuolella sijaitsee Ilolanjoen vesistöalue ja länsipuolella Porvoonjoen vesistöalue, ja nämä vesistöalueet kohtaavat toisensa pohjoisessa heti Porvoon keskustaajamassa. Vesistöalueita rajaavat merellä idässä Pieni Pernajanlahti, kaakossa Pirlaxfjärden ja Gäddradfjärden, etelässä Sunisundet ja Äggskärsfjärden, lounaassa Orrbyfjärden, ja lännessä Kroksnässundet ja Stenbölefjärden. Alue sijaitsee Uudellamaalla Porvoossa.

Vesistöalueet Rannikkoalueen vesistöalueita esitellään tässä artikkelissa idän suunnasta kohti länttä. Valuma-alueella on vain yksi lasku-uoma, mutta välialueella voi olla monia lasku-uomia mereen. Rannikkoalueen keskelle jää Storängsbäckenin valuma-alue (81.037), jonka molemmille puolille on muodostettu välialueet.

Välialue 81V036 Välialue 81V036 sijaitsee rannikkoalueen itäreunassa Pienen Pernajanlahden rannikolla Ilolanjoen eteläpuolella. Lounaispuolella on vedenjakajan takana Storängsbäckenin valuma-alue (81.037). Välialueelle jäävät Ylike ja Kalastajakylä, mutta Epoo sijaitsee sen länsipuolella. Välialueella on vähintään kymmenen metsä- tai pelto-ojaa, jotka laskevat mereen. Pohjoisosa suurin oja on Nyängsbäcken, joka laskee Ylikessä Svartholmenin viereen. Korkean Fallbergetin eteläpuolella ovat lyhyet Fallbäcken ja Ängesbäcken. Kallioiden välissä sijaitsevassa Kalastajakylän laaksossa virtaa pelto-oja Strandasvikeniin. Golfkentän kaksi ojaa laskevat Korsfjärdeniin ja Virvikeniin. Pirlaxfjärdenin Pirlaxvikeniin tulee vielä kaksi lyhyttä ojaa. Välialueella on tekolampia Virvikenin ulkoilualueella, golfkentällä ja muuallakin. Välialueella ei sijaitse luonnollisia lampia.

Storängsbäckenin valuma-alue (81.037) Valuma-alueen vedenjakajan takana on etelässä ja lännessä välialue 81V038, ja idässä välialue 81V036. Pohjoisessa levittäytyy Ilolanjoen vesistöalue (17). Se sijaitsee Epoon peltoaukealla ja Storängsbäcken laskee mereen Pirlaxfjärdenissä Åbybäckenin nimisenä. Puron nimi keskijuoksulla on Dybäcken, joka alkaa Broasträsketistä (3 ha). Valuma-alueen lounaiskulmassa sijaitsee neljä lampea: Ladusvedsträsket (2 ha), Björnstensträsket (2 ha) ja Mjåängsträsket sekä pieni tekolampi. Seitsemäs lampi sijaitsee valuma-alueen pohjoisosassa vedenjakajan tuntumassa.

Välialue 81V038 Välialue muodostuu mantereen rannikkoalueesta ja siihen maatuneesta Vessölandetista. Idässä jää vedenjakajan taakse ensin etelässä Storängsbäckenin valuma-alue (81.037) ja sitten pohjoisempana 81V036, ja lopuksi pohjoisempana Ilolanjoen vesistö (17) ja Porvoonjoen vesistö (18) yhdessä. Niitä erottaa toistaan Kroksnässundet ja Seitlaxfjärden yhdistävä Fladan-kanava. Vessölandetin länsirannikko muodostuu epätasaisesta ylänköalueesta, jonka mereen laskevat ojat ovat lyhyitä ja järvettömiä. Merkittävä ojia on Näsemossenista alkava oja, joka laskee Näsevikeniin Näsessä. Etelärannikolla kohavalta Snäckvikmalmenilta yhtyy toisiinsa pienet suo-ojat, jotka laskevat Snäckvikeniin. Ojan valuma-alueella sijaitsee pieni suolampi Kakarträsket. Ojan itäpuolella on Själaviken, joka on merestä irti kuroutunut kosteikkoalue, jossa on avovettä kolmen lammen verran. Själavikeniin laskee myös kaksi metsäojaa. Vessölandetin eteläosassa sijaitsee sen suurin järvi Sondbyträsket (31 ha), joka laskee Kvarnfladaniin. Fladanin edustalla on saari Långholmen, jossa sijaitsee Orrfladan (4 ha). Järven itäpuolella on Sondbyn kylä ja sen peltomaat. Sieltä laskee mereen Hemvikeniin ja Bastuvikeniin pitkät pelto-ojat. Vessölandetin itärannikko on harjumaastoa. Karilasandetin harjuilta on kaivettu hiekkaa ja syntyneisiin kuoppiin on muodostunut lampia. Yksi sellainen sijaitsee Sandmalmenissa ja kaksi muuta pohjoisempana Näsibyyssä. Keskellä entistä saarta sijaitsee laaja peltomaa-alue, jonka ympärillä ovat kylät Hummelsund, Nygård, Skavarböle, Baggböle, Kurböle ja Brattnäs. Peltoaluetta halkoo leveäuomainen kanava Rännan, johon kerätään alueen kuivatusvedet. Rännan ulottuu Skavarbölevikenin padolle, josta vesi johdetaan mereen. Fladan, ja miksi ei myös Källsundet, voidaan mainita kaivetuiksi kanaviksi, jotka on rakennettu maankohoamisen mataloittamien veneväylien säilyttämiseksi.

Vessölandetin itäpuolinen niemimaa on maastoltaan mäkinen ja kivikkoinen metsämaasto. Sen kaakkoispäässä niemimaa kapenee niemeksi, jolla sijaitsevat Tirmossa Hemviken (8 ha), nimetön lampi ja Långstrand. Ne laskevat samaa ojaa Aparvikeniin. Ramvikenissä sijaitsee pieni merestä kuroutunut Ramsvikenin lampi (1 ha). Kardragissa sijaitsee laskuojaton Kardragträsket (9 ha). Voolahdella laskee Vålaxfjädeniin pieni Grännästräsketistä alkava oja. Lahteen laskee Voolahdella muitakin pelto-ojia, samoin tekee Fagerstassa ja Fagerstan pohjoispuolelta tulevat Utterbäcken ja Seitlaxin kautta virtaava johto-oja. Fladanin pohjoispuolella Stenbölefjärdeniin laskee Träskesbäcken. Sen latvahaarat tulevat Epoon kulmilta ja yksi haara alkaa Storträsketista (27 ha). Pieni Lillträsket ja suuremmat Malmträsket (4 ha) ja Gåsgårdsträsket (7 ha) laskevat siihen yhteistä ojaa myöten. Mustlaxissa sijaitseva pieni Heinäjärvi kuuluu samaan valuma-alueeseen. Porvoon Kaupunginselälle laskee taajama-alueen itäreunalta vetensä saava oja.

Katso myös Luettelo Suomen vesistöistä

Lähteet

*