Suomessa ampuma-aserikos on rikoslain 41 luvun 1 §:ssä säädetty rikos, joka koskee ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja muiden ampuma-aselain piiriin kuuluvien esineiden laitonta käsittelyä. Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Ampuma-aserikokset muodostavat kolmiportaisen järjestelmän: lievä ampuma-aserikos, perusmuotoinen ampuma-aserikos ja törkeä ampuma-aserikos. Vuoden 2026 alussa voimaan tulleella lailla 514/2025 lisättiin rikoslakiin myös kokonaan uusi rikos, ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten.
Lainsäädäntö Rikoslain 41 luvun aserikoksia koskevat säännökset uudistuivat 1.1.2026, kun laki 514/2025 tuli voimaan. Luku sisältää säännökset ampuma-aserikoksesta (1 §), ampuma-aseen käsittelystä vakavan rikoksen tekemistä varten (2 §), törkeästä ampuma-aserikoksesta (3 §), lievästä ampuma-aserikoksesta (4 §) sekä muista aserikoksista (5–9 §) ja määritelmistä (10 §).
Ampuma-aserikos (1 §) Ampuma-aserikokseen syyllistyy se, joka:
ampuma-aselain vastaisesti siirtää tai tuo Suomeen, siirtää Suomesta, kaupallisessa tarkoituksessa vie, kauttakuljettaa tai valmistaa taikka pitää kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovuttaa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita, erityisen vaarallisia ammuksia, ohjus- tai raketinheitinjärjestelmän, kaasusumuttimen taikka tehokkaan ilma-aseen, ampuma-aselain vastaisesti kaupallisessa tarkoituksessa korjaa ampuma-aseen, aseen osan, ohjus- tai raketinheitinjärjestelmän, kaasusumuttimen taikka tehokkaan ilma-aseen taikka muuntaa ampuma-aseen tai aseen osan, ampuma-aselain 87 §:n vastaisesti lainaa ampuma-aseen, aseen osan, ohjus- tai raketinheitinjärjestelmän, kaasusumuttimen taikka tehokkaan ilma-aseen sille, jolla ei ole oikeutta sen hallussapitoon, kokonaan tai osittain laiminlyö ase-elinkeinonharjoittajalle ampuma-aselain 25 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden poliisin asetietojärjestelmään, laiminlyö ampuma-aselain 110 b §:ssä säädetyn velvollisuuden tehdä valmistus-, täydennys-, tuonti- tai pakkausmerkinnän taikka toimittaa ampuma-ase Poliisihallitukselle merkinnän tekemistä varten, taikka tekee väärän valmistus-, täydennys-, tuonti- tai pakkausmerkinnän taikka poistaa tai muuttaa tällaisen merkinnän taikka sarja- tai tunnistenumeron.
Ampuma-aserikoksesta on tuomittava myös se, joka YK:n ampuma-asepöytäkirjan täytäntöönpanosta ja ampuma-aseiden vientiluvasta annetun EU-asetuksen (N:o 258/2012) vastaisesti vie ampuma-aseen, sen osan tai olennaisen komponentin taikka ampumatarvikkeen.
Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Yritys on rangaistava.
Laissa on vapautumissäännös: ampuma-aserikoksena ei pidetä hallussapitoa, jos esineen hallussapitäjä oma-aloitteisesti ilmoittaa esineestä poliisille ja luovuttaa sen poliisin haltuun.
Ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten (2 §) Lailla 514/2025 lisättiin rikoslakiin kokonaan uusi 2 §, jossa säädetään rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten.
Rikokseen syyllistyy se, joka pitää hallussaan ampuma-asetta tai kaikkia sen kokoamiseen tarvittavia osia taikka lainaa tai luovuttaa ne toiselle olosuhteissa, joissa ampuma-ase on hallussapitäjän, lainaajan tai luovutuksensaajan toimintaa koskevien tietojen perusteella omiaan päätymään käytettäväksi vakavan rikoksen tekemiseen.
Vakavalla rikoksella tarkoitetaan rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, sekä tiettyjä terrorismirikoksia (rikoslain 34 a luvun mukaiset terroristisessa tarkoituksessa tehty laiton uhkaus, terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu ja kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten).
Samasta rikoksesta tuomitaan myös se, joka lainaa tai luovuttaa taikka yrittää lainata tai luovuttaa rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulle järjestäytyneelle rikollisryhmälle ampuma-aseen tai kaikki sen kokoamiseen tarvittavat osat.
Rangaistuksena on vankeutta enintään neljä vuotta.
Törkeä ampuma-aserikos (3 §) Jos ampuma-aserikoksessa (1 §:n 1 momentin 1–3 kohta tai 2 momentti):
rikoksen kohteena on erityisen vaarallinen ampuma-ase taikka suuri määrä ampuma-aseita, tehokkaita ilma-aseita tai aseen osia, rikoksella tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti, taikka rikoksentekijä pitää mukanaan ampuma-asetta yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa ilman oikeutta sellaisen aseen hallussapitoon,
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ampuma-aserikoksesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.
Neljäs kvalifiointiperuste (luvaton ase yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa) on lailla 514/2025 lisätty uusi peruste. Samalla törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus nostettiin neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen, mikä merkitsee käytännössä ehdotonta vankeusrangaistusta.
Lievä ampuma-aserikos (4 §) Lievästä ampuma-aserikoksesta tuomitaan se, joka:
laiminlyö ampuma-aselain 110 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden tarkastuttaa myyntiä varten valmistetut, korjatut, Suomeen siirretyt tai tuodut ampuma-aseet tai patruunat, taikka laiminlyö ampuma-aselain 112 a §:ssä säädetyn velvollisuuden esittää Suomeen siirretty tai tuotu pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase tai pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty aseen osa poliisilaitokselle.
Lievästä ampuma-aserikoksesta tuomitaan myös se, joka tekee ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön täyttävän teon, joka on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.
Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Aiemmin lievästä ampuma-aserikoksesta voitiin tuomita ainoastaan sakkoon.
Muut aserikokset (5–9 §) Rikoslain 41 luku sisältää myös seuraavat muut aserikokset:
Vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkominen (5 §): järjestyslain vastainen vaarallisen esineen maahan tuonti, valmistaminen tai kaupan pitäminen. Rangaistus sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Vaarallisen esineen hallussapito (6 §): vaarallisen esineen hallussapito yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa järjestyslain vastaisesti. Rangaistus sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito (7 §): hallussapito yleisellä paikalla järjestyslain vastaisesti. Rangaistus sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen luovuttaminen alaikäiselle (8 §): ilma-aseen, jousitoimisen aseen tai harppuunan luovuttaminen alle 18-vuotiaalle. Rangaistus sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Ampumaratarikos (9 §): ampumaradan perustaminen tai ylläpitäminen ilman lupaa tai ilmoitusta. Rangaistus sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
Määritelmät (10 §) Luvun 1–3 §:n säännöksiä sovellettaessa noudatetaan ampuma-aselain 2, 2 a, 3, 5 ja 9–11 §:n määritelmäsäännöksiä, jotka koskevat ampuma-asetta, tehokasta ilma-asetta, aseen osaa, patruunaa, erityisen vaarallista ampuma-asetta, erityisen vaarallisia ammuksia ja kaasusumutinta.
Erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan ampuma-aselain 9 §:n mukaan muun muassa sinkoa, kranaatinheitintä, sarjatuliasetta ja muuksi esineeksi naamioiduksi ampuma-aseeksi tehtyä ampuma-asetta.
Lainsäädäntöhistoria
Ampuma-aselaki (1998) Ampuma-aserikossäännökset sisältyivät alun perin ampuma-aselain (1/1998) 101–103 §:iin. Laki perustui hallituksen esitykseen HE 183/1997 vp, jossa säädettiin kolmiportainen järjestelmä: ampuma-aserikos, törkeä ampuma-aserikos ja lievä ampuma-aserikos.
Siirto rikoslakiin (2007) Hallituksen esityksessä HE 113/2004 vp ehdotettiin ampuma-aserikoksia koskevien säännösten siirtämistä ampuma-aselaista rikoslain 41 lukuun osana rikoslain kokonaisuudistusta. Muutos toteutettiin lailla 531/2007, joka tuli voimaan 1.6.2007. Tunnusmerkistöihin ei tehty asiallisia muutoksia.
Vuoden 2025 uudistus Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan perustuva aserikoslainsäädännön uudistus toteutettiin hallituksen esityksen HE 204/2024 vp pohjalta. Eduskunta hyväksyi lain (514/2025) lakivaliokunnan mietinnön LaVM 9/2025 mukaisesti (eduskunnan vastaus EV 69/2025). Laki tuli voimaan 1.1.2026.
Keskeiset muutokset:
Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus nostettiin neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, mikä merkitsee käytännössä ehdotonta vankeusrangaistusta. Uusi kvalifiointiperuste: luvattoman aseen hallussapito yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa. Kokonaan uusi rikos: ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten (2 §), enimmäisrangaistus neljä vuotta vankeutta. Lievälle ampuma-aserikokselle lisättiin vankeusuhka (aiemmin vain sakkoa). Muiden aserikosten (5–9 §) rangaistusasteikkojen korotukset.
Hallituksen esityksen vaikutusarvion mukaan uudistus kasvattaa vankilukua arviolta 192 vangilla vuodesta 2027 alkaen, mikä merkitsee vuosittaista 23 miljoonan euron lisäkustannusta Rikosseuraamuslaitokselle.
Oikeusministeriö tiedotti uudistuksen voimaantulosta 22. joulukuuta 2025. Oikeusministeri Leena Meri totesi: "Aserikoksia koskevat tärkeät lakimuutokset tulevat voimaan vuodenvaihteessa. Tavoitteena on suojella entistä tehokkaammin ihmisten henkeä ja terveyttä sekä torjua erityisesti järjestäytynyttä rikollisuutta."
Poliisin toimeenpano Poliisihallitus ilmoitti tammikuussa 2026, että poliisi valvoo uusien aserikossäännösten noudattamista tehokkaasti valvonnan, tutkinnan toimenpiteiden ja pakkokeinojen käytöllä. Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki totesi, että uudistuksella ja varsinkin rangaistusasteikkojen muutoksilla halutaan korostaa tekojen moitittavuutta ja puuttua tuntuvasti nimenomaan luvattomien ampuma-aseiden mukana pitämiseen yleisellä paikalla.
Poliisitarkastaja Konsta Arvelin korosti lain tehokkaan toimeenpanon merkitystä yleisestävyyden kannalta: "Yhteiskunta ei suhtaudu leikiten tällaiseenkaan rikollisuuteen. Ihmisillä tulee olla käsitys, ettei rikoksen teko kannata." Uudistuksen myötä esimerkiksi linkkuveitsen tai puukon hallussapito yleisellä paikalla ilman hyväksyttävää syytä ei enää käsitellä sakkomenettelyssä, vaan vaatii esitutkinnan ja asian siirtämisen syyttäjälle.
Asiantuntija-arviot Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen piti uudistusta merkittävänä ja totesi, että ampuma-aserikoksiin liittyville kiristyksille on nähty tarvetta jo pidemmän aikaa. Hyttinen kuitenkin huomautti, että kahden vuoden vähimmäisrangaistus on melko korkea ja että rikoslain yleisestävyys toimii yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa rajallisesti.
Rangaistusasteikot
Rikos Ennen 1.1.2026 1.1.2026 alkaen Ampuma-aserikos (1 §) sakko – 2 v sakko – 2 v Ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten (2 §) – enintään 4 v Törkeä ampuma-aserikos (3 §) 4 kk – 4 v 2 v – 4 v Lievä ampuma-aserikos (4 §) sakko sakko – 6 kk
Oikeuskäytäntö Korkein oikeus on antanut useita ampuma-aserikoksia koskevia ennakkopäätöksiä.
KKO:2024:10 – Sarjatuliaseiden laiton kauppa Ratkaisussa KKO:2024:10 (8.2.2024) korkein oikeus käsitteli tapausta, jossa vastaaja oli tuonut Suomeen kolme tunnisteetonta AK-47-rynnäkkökivääriä, jotka olivat sarjatuliaseita ja erityisen vaarallisia ampuma-aseita. Vastaajan syyksi luettiin kolme törkeää ampuma-aserikosta, ampuma-aserikos ja huumausainerikos. Korkein oikeus katsoi, että laiton asekauppa on ampuma-aserikosten vaarallisimpia ja vahingollisimpia tekotapoja. Hovioikeuden tuomitsema 2 vuoden 2 kuukauden yhteinen vankeusrangaistus pysyi voimassa.
KKO:2025:10 – Kynäpistooli erityisen vaarallisena ampuma-aseena